HS julkaisi tänään Jani Kaaron kirjoituksen faktojen ja maailmankuvan välisestä riippuvuudesta. Hänen mukaansa uskossaan vahvojen ihmisten vakaumus ei heikkene uskon virheelliseksi osoittavien faktojen valossa, vaan paradoksaalisesti vahvistuu.
Kaaro tarjoaa kaksi esimerkkiä: toinen maailmanloppua odottavista uskovaisista ja toinen rokotusten vastustajista. Molemmissa tapauksissa faktojen vaikutus oli päinvastainen kuin valistuksen voimaan luottavat olisivat olettaneet.
Tämä on mielenkiintoista, sillä tässä blogissa on usein käsitelty kolmatta samanlaista uskovien joukkoa. Tarkoitan niitä, joiden mielestä humanitaarinen maahanmuutto on ratkaisu Suomen kestävyysvajeeseen.
Heidän logiikkansa mukaisesti ikääntyvä kantaväestö ei lopulta pysty huolehtimaan yhteiskuntamme toimivuudesta. Niinpä tarvitsemme vastuunkantajiksi maahanmuuttajia, jotka ovat nuoria ja pyyhkiivät vanhuksina pyllymme.
Tämä uskomus ei saa tukea mistään. Työttömyys erityisesti humanitaaristen maahanmuuttajien keskuudessa on yleistä, heidän sijoittumisensa ylipäätään mihinkään työtehtäviin edellyttää pääsääntöisesti positiivisen syrjinnän kaltaisia erityistoimenpiteitä ja heidän jälkipolveansa uhkaa syrjäytyminen koko yhteiskunnasta. Lisäbonuksena heidän mukanaan maahan tulee erityisesti raakaa seksuaalirikollisuutta.
Edelle kirjoitetut faktat eivät ole vaikuttaneet uskovaisten näkemyksiin humanitaarisen maahanmuuton siunauksellisuudesta, vaan jopa eduskuntaehdokkaista yli 40 prosenttia haluaisi ottaa lisää turvapaikanhakijoita Suomeen.
Erityisen syvästi uskovia näyttäisivät olevan RKP:n, Vihreiden ja Vasemmistoliiton ehdokkaat, mutta myös SDP:n, Kristillisdemokraattien, Kokoomuksen ja Keskustan listat ovat pullollaan tällaisia ehdokkaita. Vain Perussuomalaisten lista muodostaa selvän poikkeuksen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Koiralle ei saa antaa valtaa yli kamelikaravaanin
Kansalaisaloite rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkoittamisesta saa ilmaa siipiensä alle
Tuovatko turvapaikanhakuleirit entistä enemmän luvallisia oleskelijoita?
Tekstit
-
Listaan kannattaa lisätä nämä, joiden mielestä ilmasto lämpenee ja ihminen on syntinen, mutta voi vapautua siitä maksamalla ilmastoveroa.
VastaaPoistaIlmastohan on pikkuhijaa keskimäärin lämmennyt viimesen jääkaudenjälkeen, mitä välillä on ollut pikkasen kylmempiä jaksoja, eriasia sitten onko ihmisellä ollut jotain vaikutusta siihen muka, ja ihminenki on syntinen mikäli uskovaisia on uskominen ..
PoistaIso raha mikä Suomessakin pyörii maahanmuuttoteollisuudessa + poliittinen poliisi + propagandaa suoltava valtamedia + mocu-uskovaisten dogmit ja denialismi =
VastaaPoistaKyseinen uskonto on muuten siitä mielenkiintoinen että sen kaikkein pyhin ja korkein olevaisuuden taso ja muoto ei ole jumala vaan erään toisen uskonnon edustaja.
VastaaPoistaYstäväpiirissäni on näitä maahanmuuttouskovaisia, oikeastaan he ovat maahanmuuttajauskovaisia. Heille maahanmuuttaja on suojelua ja tukea tarvitseva olento, ikäänkuin lemmikki, sääliä janoava ; koskaan he eivät puhu maahanmuutosta ylemmällä tasolla vaikka kulttuurisena ongelmana, koska arvorelativisteina he näkevät kunkin maahanmuuttajan yksilönä. Opetus ja tiedotus ovat liian kauan saaneet aivopestä kansaa monikulttuurisuuden ihanuudesta, oppi on mennyt perille, eikä omaa ajattelua tai kriittistä huomiokykyä tarvitse ottaa käyttöön.
VastaaPoistaHyvin kuvattu. Pohjalta lopulta paljastuu hyvin itsekäs pyrkimys päteä ja nostaa itsensä muiden kynnioittamien "hyvien" ihmisten joukkoon, tavisten yläpuolelle. On tosin paljonkin ihmisiä, jotka auttavat muita, mutta eivät pidä siitä minkäänlaista meteliä.
Poistavtt
"Tarkoitan niitä, joiden mielestä humanitaarinen maahanmuutto on ratkaisu Suomen kestävyysvajeeseen."
VastaaPoistaNo tähän lahkoon kuuluvia voitaisiinkin sitten ryhtyä kutsumaan vaikka Vartiaislaisiksi...
Muuten tuo havainto faktoille immuunista maailmankuvasta tuntuisi olevan ilmeisen tosi. Heitä todellakin vaeltaa keskuudessamme, ja enemmän kuin äkkinäinen arvaisikaan. Mikä on itsellenikin luonnontieteellisen maailmankuvan omaavana jotenkin erikoisen tuntuista. Vaan minkäs teet?
-G-mies-
Minulla on lukusaldo Helsingin Sanomissa täynnä, joten en voinut lukea artikkelia, mutta oletan, että kyseessä on Festingerin, Rieckerin ja Schachterin (1956) 'When Prophecy Fails' -tutkimus. Tutkimuksen kohteena oli pieni omituinen lahko, jonka johtajalla ja sitä kautta jäsenillä oli naurettavia uskomuksia. Kultin uskomukset liittyivät mm. ufoihin, okkultismiin ja vierailla planeetoilla asuviin 'vartijoihin'. Vartijat lähettivät telepaattisesti viestejä kultin johtajalle, joka kanavoi ne kädellään automaattisen kirjoituksen kautta paperille. Vartijat viestittivät kultin johtajalle, että maailma peittyy tulvaan tiettynä päivämääränä keskiyöllä, mutta vartijat käyvät ufoilla pelastamassa kultin jäsenet ennenkuin he hukkuvat, ja vievät heidät toiselle planeetalle asumaan. Kun maailmanloppua ja ufopelastusta ei sitten tullutkaan, kultti kohtasi kriisin. Kaikki olivat järkyttyneitä ja osa jäsenistä lähti pois. Pelastaakseen uskomuksensa kultin johtaja ja jäljelle jääneet jäsenet ryhtyivät aamulla värväämään kuumeisesti uusia jäseniä, vaikka ennen maailmanloppua he olivat kieltäytyneet uusista jäsenistä. Jäsenten lisääntyminen, sosiaalinen todiste, antoi heille tunteen siitä, että heidän uskomuksensa vahvistuvat ja korjautuvat totuudeksi. Mitä suurempi määrä ihmisiä uskoo heidän uskomuksiinsa, sitä oikeammilta ne tuntuvat.
VastaaPoistaHeidän suhtautumistaan faktoihin ei voi yleistää kaikkiin uskontoihin ja uskovaisiin. Esim. kristityt loivat yliopistot ja nykyaikaisen tieteen, kristinusko kieltää taikauskon ja kristinusko suosii monin tavoin tieteellistä tutkimusta; tiedemiesten joukossa on paljon myös kristittyjä. Toisaalta kaikilla ihmisryhmillä, myös ateisteilla, tiedemiehillä, intellektuelleilla jne., on taipumus pitäytyä kiinni sellaisissa uskomuksissa, joihin he ovat henkilökohtaisesti ja julkisesti sitoutuneet osaamisellaan, kunniallaan, maineellaan, statuksellaan, kyvyillään, sosiaalisilla konsensuksillaan, jne. vaikka ne osoittautuvat vääriksi. Kaikilla ihmisryhmillä on taipumus pyrkiä vähentämään em. tilanteesta syntyvää kognitiivista ristiriitaa omaa kantaa tukevilla rationalisoinneilla / puolueellisilla tulkinnoilla; sosiaalisen vahvistuksen hakemisella; omaa kantaa tukevien auktoriteettien etsimisellä; oman kannan aggressiivisella ja ehkä irrationaalisella puolustamisella ja vastapuolen vähättelyllä, mitätöimisellä tai halveksimisella; valikoivalla informaation keräämisellä, kuuntelemisella tai lukemisella; tms. Jos ja kun ihmiset onnistuvat säilyttämään virheelliset uskomuksensa läpi vastoinkäymisten ja vaikeuksien, ne vahvistuvat, koska ihmiset ovat uhranneet niiden eteen paljon; tehneet niiden eteen paljon; puolustaneet niitä paljon; sitoutuneet niihin yhä enemmän henkilökohtaisesti ja julkisesti; kestäneet henkilön mielessä vakuuttavia vastakkaista osoittavia näyttöjä; saaneet uusia kannattajia näkemyksilleen; jne. Nämä kaikki lisäävät ihmisten mielessä oman kannan vakuuttavuutta ja oikealta tuntumista. Useimmiten ihmisille faktat ovat näihin asioihin verrattuna toissijaisia ja vähempimerkityksellisiä. Ihminen on ensisijaisesti sosiaalinen olento, joka pyrkii hankkimaan itselleen tulonlähteitä, ryhmään kuuluvuutta, mahdollisimman korkeaa sosiaalista statusta, hyvää mainetta / kunniaa / arvonantoa, aviopuolisoa, lapsia, jne. faktoista välittämättä, tai vääristelemällä faktat tukemaan omia ja oman sosiaalisen ryhmän tavoitteita, toiveita, uskomuksia ja pyrkimyksiä.
Erittäin hyvä, ajankohtainen ja tärkeä kirjoitus. Voisiko selityksenä lopulta olla aivojen kimurantti (epäkurantti) toiminta tai mahdollisesti (joukko)psykoosi? Epäloogista joka tapauksessa näiden uskovaisten ajattelu.
VastaaPoistavtt