Malminkartanon ammuskelu ja romanikulttuuri

Ilmeisesti kotimaiset romanit ammuskelivat Malminkartanossa varhain lauantaina. Ammuskelun seurauksena viisi henkilöä sai vammoja.

Poliisi toimi nopeasti ja otti joukon epäiltyjä kiinni. Lisäksi se joutui tapahtuman jälkeen vahtimaan haavottuneita sairaalassa varmistaakseen, etteivät keskenään nahistelleet aloita uudelleen.

Tapauksen jälkeen on tullut aika pohtia, mistä moinen tulitaistelu johtui. Sitä meille ei ole kerrottu, mutta Suomen romanifoorumi ry:n toiminnanjohtaja Allan Armas Lindberg kiirehti toivomaan, ettei syytä etsittäisi romanikulttuurista.

Lindbergin toive on hyvin mielenkiintoinen, sillä onhan yleistä tietoa, että toisin kuin etnisesti suomalaiset, romanit kuljettavat usein aseita mukanaan. Ja myös käyttävät niitä. Kaikkihan muistamme esimerkiksi Porvoon McDonaldsin laukaukset, Lappeenrannan välienselvittelyt tai vaikka Puistolan ammuskelun.

Tätä taustaa vastaan Lindbergin vaatimus kulttuurin vaikutuksen merkityksen lähtökohtaisesta kieltämisestä ammuskelun taustalla tuntuu roskien lakaisemiselta maton alle. En tietenkään väitä, että aseiden kantaminen ja niillä ammuskelu olisivat jotain sellaista, mitä romanivanhemmat opettavat lapsilleen osana kulttuuria. Ja uskon senkin, ettei ammuskelu ole romanikulttuurissa edes sallittua, kuten Lindberg kertoi.

Koska aseiden kuljettaminen ja jopa käyttäminen näyttää kuitenkin olevan erittäin yleistä romanien piirissä, kannattaisi heidän kulttuuristaan etsiskellä sellaisia piirteitä, jotka altistavat tällaiselle käytökselle. Näin siitäkin huolimatta, että epäilemättä myös romanien yhteiskunnallinen asema ja yleinen nuorten pahoinvointi vaikuttavat tapahtumien taustalla, kuten Lindberg esitti.

Kirjoitin puolitoista kuukautta sitten romanivaikuttaja Veijo Baltzarin näkemyksestä, jonka mukaan romanien pitäisi aina ja kaikissa tilanteissa pitää kiinni omasta kulttuuristaan. Jollain tavalla se sopii yhteen nyt kuullun Lindbergin näkemyksen kanssa ja viittaa siihen, ettei romaneilla ole kykyä katsoa tosiasioita silmiin.

Kaiken kieltämisen ja vanhassa pitäytymisen sijasta suosittelen romaniyhteisölle rehellistä oman kulttuurin tarkastelua ja kehittämistä. Jos ja kun on olemassa negatiivisia käyttäytymistapoja, joissa romanit ovat yliedustettuina, kannattaa niiden taustalta etsiä yhtenä vaihtoehtona omia kulttuuripiirteitä.

Mikäli kulttuurista sitten tosiaankin löytyisi negatiivisen käyttäytymisen syntymistä edistäviä seikkoja, tulisi kulttuuria korjata mitä pikimmin. Näin romanit ehkä jonain päivänä eivät enää poikkeaisi tällaisten käyttäytymispiirteidensä takia valtaväestöstä ja voisivat sitä kautta kohentaa myös yhteiskunnallista asemaansa.

Oman kulttuurin kyseenalaistaminen olisi siis ennen kaikkea romanien oma etu, ainakin jos tarkastelu paljastaisi negatiivisia kulttuuripiirteitä. Romanivaikuttajien olisi hyvä muistaa, ettei asioiden kategorinen kieltäminen ole koskaan johtanut edistykseen eikä kehitykseen. Eikä se tee sitä romanienkaan osalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Joel Lilo, Ibrahim Shkupolli ja entiset tyttöystävät
Tukkapölly on rangaistavaa mutta sukupuolielinten silpominen ihan okei
Etelä-Pohjanmaan romanit ja Veijo Baltzarin näkemys