Miten tämä voi olla liian vaikeaa Timo Miettiselle ja Katariina Mustasillalle?

Eilen kuultiin yksi absurdeimmmista perusteluista sille, miksi Suomen pitäisi tunnustaa Palestiinan valtio juuri nyt. Sen lausui ääneen akatemiatutkija Timo Miettinen, jonka mukaan "jos oletetaan, että Yhdysvallat tai Israel asettaisi jonkinlaisia vastatoimia, niiden todennäköisyys pienenisi, kun huomio jakautuu laajemmalle rintamalle eikä vain yksittäiseen maahan... Puhtaasti turvallisuuspoliittisista syistä ajatellen se selkänojan laajuus on keskeinen argumentti, joka puoltaa tunnustamista nimenomaan tässä hetkessä."

Häntä säesti Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katariina Mustasilta. Hänen mukaansa "tässä aallossa Suomen mahdollinen negatiivinen näkyvyys voisi olla pienempää, koska se jakautuisi suuremmalle porukalle". 

Nämä kommentit unohtavat sen, että tosiasiassa ei ole olemassa sellaista Palestiinan valtiota, jonka voisi tunnustaa. Sen sijaan on niin sanotun palestiinalaishallinnon johtama Länsiranta sekä terroristijärjestö Hamasia tukevien ihmisten asuttama Gazan alue, jossa tosiasiallinen valta on Israelin armeijalla. 

* * *

Valtio on termi, jonka käytöstä on sovittu jo vuoden 1933 Montevideon sopimuksessa. Sen mukaan sellaisen tulee täyttää neljä kriteeriä. Niistä ensimmäinen on pysyvä väestö, toinen määritelty maa-alue, kolmas valtaa pitävä hallitus ja neljäs kyky solmia suhteita muihin valtioihin. 

Jokainen voi siis kysyä itseltään, että täyttääkö arabien Palestiina nämä kriteerit. Ja niin tehdessään havaita, että näin on selvästi vain ensimmäisen ja varauksella toisen kohdan osalta. Sen sijaan kolmas ja neljäs kohta eivät täyty edes hyvällä tahdolla. 

Niinpä Palestiinan tunnustaminen valtioksi ei olisi tosiasioiden tunnustamista vaan älyllisesti epärehellistä poliittista peliä ellei peräti moraaliposeerausta, jollaiseen yhdenkään sivistyneen valtion ei pitäisi osallistua. Ei edes siksi, että sellaista harjoittavat jotkin muut maat.

* * *

Tätä taustaa vastaan on ihmeteltävä Miettisen ja Mustasillan väitettä siitä, että Palestiinan valtion tunnustaminen myöhemmin johtaisi negatiivisiin seurauksiin. Todellisuudessa asia on päinvastoin, sillä Montevideon sopimuksen mukaiset kriteerit täyttävän – ja naapureidensa kanssa rajoistaan sopineen – valtion tunnustaminen tuskin aiheuttaisi edes silmäkulmien nostoa sen enempää Israelin kuin Yhdysvaltainkaan hallinnossa. 

Sen sijaan silloin kyse olisi tosiasioiden tunnustamisesta ja suhteiden luomisesta uuteen valtioon. Enkä siksi ymmärrä miten tämä voi olla liian vaikeaa tutkijastatuksella asiaa kommentoivien ihmisten ymmärrettäväksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Gazalaisten kärsimyksille on sekä ultimaattinen että proksimaattinen syy
Israel haluaa Gazaan uuden arabihallinnon
Palestiinan tunnustamiskysymys on myrkkyä Kokoomukselle

Maahanmuuttajien tekemä vallankumous

Yksi eurovaalien mielenkiintoisista tuloksista oli Ranskan ja Saksan johtajien puolueiden heikko menestys. Sen seurauksena Ranskan Emmanuel Macron päätti hajottaa maansa parlamentin. 

Akatemiatutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta arveli, että tämä saattaa muuttaa Macronin ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa aiempaa kriittisemmäksi. Ja saattaa mahdollisesti vaikuttaa jopa Ursula von der Leyenin jatkoon komission puheenjohtajana.

Myös Saksan liittokansleri Olaf Scholzin hallitus saattaa kaatua heikon vaalituloksen seurauksena. Miettisen mukaan tällä saattaisi puolestaan olla negatiivinen vaikutus Ukrainan saamalle tuelle, koska vaalit voittaneessa AfD:ssä on paljon niitä, jotka haluaisivat maansa pysyvän erillään sodasta. 

Nähtäväksi siis jää, toteutuvatko Miettisen ennusteet. Selvää on joka tapauksessa se, ettei EU ole vaalien jälkeen enää entisensä, vaan tulee keskittymään aiempaa enemmän sellaisiin asioihin, joita varten Unioni on alkujaan luotu. Ja mikäli Saksa todellakin vähentää tai lopettaa ukrainalaisten tukemisen, hymyilee eräs Kremlissä majaansa pitävä entinen KGB:n tiedustelu-upseeri maireasti. 

Ei siis niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Mutta vasta tulevat vuodet näyttävät, johtaako nyt nähty vaalitulos EU:n uuteen nousuun vai jatkuuko sen alakuloinen alamäki myös seuraavat viisi vuotta. Varmaa on ainoastaan se, ettei suomalaisen äärivasemmiston entistäkin suuremmasta parlamenttiryhmästä ole tässä asiassa kuin haittaa.

* * *

Tässä kaikessa ehkä mielenkiintoisinta on se, että Eurooppaan suuntautunut kehitysmaalaisten kansainvaellus haittavaikutuksineen ei ole jääneet vaille vaikutusta maanosan politiikkaan. Ja etteivät suomalaiset mediat suostu selkeästi kertomaan tätä tosiasiaa omassa uutisoinnissaan.

Tästä esimerkkinä toimikoon Yle, joka Ranskan vaalivoittajaa analysoidessaan kirjoitti kyllä, että puheenjohtaja Jordan Bardella "pukeutuu huolitellusti ja puhetyyli on rauhallinen ja harkittu" sekä mainitsee, että "maahanmuuton rajoittaminen ja rikollisuuden ehkäisy ovat puolueen kärkiteemoja. Puolue myös väittää, että maahanmuutto vaarantaisi 'ranskalaisen kulttuurin'" 

Toisin sanoen verorahoitteinen mediamme antaa ymmärtää, että ranskalaiset olisivat äänestäneet Kansallista rintamaa epätosien väitteiden, vaatteiden tai puhetyylin takia. Ja yrittää siten harhauttaa lukijaa huomaamasta, että syynä heidän äänestyspäätöksiinsä olivat ennen kaikkea tavallisten ranskalaisten elämää yhä enemmän häiritsevät maahanmuuttaja-ongelmat.

Tämä herättää kysymyksen siitä, onko nykyinen toimittaja-sukupolvi niin nuorta ja omassa kuplassaan elänyttä, etteivät he tiedä tosiasioiden tunnustamisen olevan kaiken viisauden alku. Eivätkä siksi halua tuoda esille sitä syytä, joka selittää nyt käytyjen vaalien koko Unionin alueella - pohjoismaita lukuun ottamatta - nähdyn lopputuloksen, jota voisi hyvinkin kutsua maahanmuuttajien tekemäksi vallankumoukseksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Äärivasemmistolle kaikkien aikojen vaalivoitto
Massamaahanmuutto on EU-nuorison suurin huoli

Ennuste: Sharia-laki voimaan Iso-Britanniaan, Belgiaan ja Ranskaan vuoteen 2044 mennessä

Paavo Arhinmäki ja Italian talouden opetukset

Paavo Arhinmäki (vas) totesi alkukesästä, etteivät valtiot koskaan maksa velkojaan takaisin tarkoittaen, ettei ole syytä huoleen, vaikka hallitus ottaakin rajusti lisävelkaa ylläpitääkseen julkista sektoria täydessä koossaan. Samaa mieltä tunnutaan olevan myös maan hallituksessa, joka kieltäytyy pohtimasta menojen järkevöittämistä ja sen sijaan velkaannuttaa julkista taloutta varsin huolettomasti, kuten vaikkapa maahan juuri saapuneet 16 turvapaikanhakijaa osoittavat.

Olisikin hyvä, jos pääministeri Sanna Marin (sd) ja muut hallituksen ministerit lukaisisivat tutkija Timo Miettisen kommentin Italian talouden viimeaikaisesta kehityksestä.

Miettisen mukaan "ajatus siitä, että Italia olisi hoitanut valtiontalouttaan huonosti viime vuosina, on väärä. Italialla on yksi suurimmista ylijäämistä ennen korkomenoja Euroopassa, jos katsomme valtiontalouden tasapainoa. Toisin sanoen Italia säästää merkittävästi valtiontalouden tasolla."

Miettinen tulee siten sanoneeksi, että velkaannuttuaan liiaksi Italia ei enää pysty saamaan talouttaan kuntoon edes hyvällä taloudenpidolla, koska 1980-luvulla elvytykseen otettujen velkojen korot ovat liian suuria hallittavaksi ilman, että kansa käyttää demokraattista valtaansa ja vaihtaa hallituksen. Näin julkisten velkojen korot lisäävät maan velkaantumista vuosi vuodelta siitä huolimatta, että talous on muilta osin ylijäämäinen. Ja siksi maahan on sovittu siirrettävän myös suomalaista riihikuivaa rahaa jopa perustuslakivaliokunnan linjauksen vastaisesti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Euroopan Federalistinen Unioni
Sanna Marin oikeusvaltiota murtamassa
Italian talous- ja muut opit

Euroopan Federalistinen Unioni

Sanna Marin sopi Suomen puolesta EU-paketin ja oli yllättynyt kuinka hyvä lopputuloksesta tuli. Näin siitä huolimatta, että koronaelpymispaketista Suomi arvioi saavansa 3,2 miljardia euroa vuosina 2021–2023 ja maksavansa paketista 6,6 miljardia euroa vuosina 2021–2058.

Vähemmän yllättävästi hallituspuolueiden suunnasta on kuulunut lähinnä hymistelyä ja oppositiosta taas on ammuttu täyslaidallisia. Itseäni kiinnosti erityisesti, mitä asiaa kommentoineet suomalaistutkijat ovat sanoneet. Niinpä kokosin heidän eilisiä lausuntojaan tähän.

Tapausta kommentoi Twitterissä Turun yliopiston professori Matti Viren seuraavalla jutulla: "törmään Alkon nurkalla alkoholisoituneeseen ystävääni. Sanaillaan: ´Anna satanen, niin pääsen kuiville. Ei ole! Anna nyt. Ei ole, olen itsekin velkaa.´ Lopulta annan 50. Kotona kerron, että tein upean diilin, voitin 50 euroa. Miksi sanovat minua hulluksi?"

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen Helsingin yliopistosta puolestaan totesi samassa yhteydessä päätetystä EU:n seuraavien vuosien budjetista, että "Suomenkin esillä pitämät tavoitteet budjetin uudistamisesta jäivät aikalailla saavuttamatta. Se on iso tarina, joka keskustelussa on jäänyt syrjään."

Koronapaketista hän totesi, että 100 miljoonan aluekehitystuella ja 400 miljoonan maataloustuella "ikään kuin ostettiin Suomen hyväksyntää". Samalla hän totesi muutamien maiden saamia jäsenmaksualennuksista, että "ei voi pitää erityisen hyvänä tavoitteena Suomen tai EU:n kannalta, että budjetin sisällä jatketaan tällaista kahden tason järjestelmää."

Politiikan tutkija Antti Ronkainen kiinnitti huomiota siihen, että "Unionin toimintaa on alettu rahoittaa velalla, ja sen lisäksi velalla on luotu kriisi-instrumentti. Ne ovat suuria, periaatteellisia päätöksiä." Hän kertoi myös, ettei paketti olisi toteutunut, mikäli Iso-Britannia olisi edelleen EU:n jäsen.

Professori Vesa Vihriälä totesi EU-sopimuksesta, että "se sisältää useampia ongelmia". Hänen mukaansa "iso periaatteellinen kysymys on, että nyt EU ryhtyy velkaantumaan ensimmäisen kerran merkittävästi itse. Aikaisemmin tämän on katsottu olevan mahdotonta perussopimuksen nojalla." Nyt tämä päätös tehtiin ilman siihen liittyvää periaatteellista ja laajaa keskustelua.

Vihriälä totesi myös sen itsestäänselvyyden, että sopimuksen suurimpia hyötyjiä olivat Italia, Ranska ja Espanja. Hän kuitenkin piti tärkeänä nyt nähtyä solidaarisuuden osoitusta näitä maita kohtaan, koska "Suomikin voi joskus olla sellaisen tuen tarpeessa".

Nähtäväksi jää, toteutuuko sovittu budjetti, vai tuleeko siihen vielä muutoksia. Mikäli se toteutuu - kuten on todennäköistä - olemme astuneet pitkän matkaa kohti Euroopan federalistista unionia, jossa kulkee säännöllinen rahavirta ahkerasta ja rankasti verotetusta pohjolasta koti etelää, jonka veteliä elintapoja joku suomalainen höpöhöpötoimittaja kertoi eilen ihailevansa. Tähän todellisuuteen sopii hyvin myös se, että maamme perustuslain antama suoja hallitsijoiden mielivallan edessä nollattiin samassa yhteydessä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sanna Marin oikeusvaltiota murtamassa
Mistä EU:n komission ehdottamassa elpymisrahastossa on kyse?
Merkelin/Macronin yhteisvastuulainan hinta olisi Suomelle kova