keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Sairaanhoitajille lisää liksaa

Sairaanhoitajat ovat tänä vuonna olleet olleet poikkeuksellisen tiukkoina omien palkkaneuvotteluidensa suhteen. Ja tällä kertaa heidän vaatimuksiaan tukee se, että alalle koulutetut henkilöt ovat äänestäneet työehtojensa ja -palkkojensa puolesta jaloillaan eli hakeutumalla töihin muualle: tilastojen mukaan koulutetuista hoitajista noin viisi prosenttia on vaihtanut alaa ja viimeisen yhdeksän vuoden aikana on heistä muuttanut muihin maihin noin prosentin verran eli reilut 1 000 sairaanhoitajaa, joista suurin osa on naisia. 

Nyt käytävissä neuvotteluissa hoitajat ovat vaatineet muita palkansaajia suurempia korotuksia tuloihinsa, mihin kuntatyönantajat ovat vastanneet, ettei heillä ole sellaisia varoja. Tämä on sikäli puolitotuus, että tarvittaessa varat löytyvät esimerkiksi supistamalla muiden kunnan palveluksessa olevien palkkoja - minkä OAJ:n puheenjohtaja jo totesikin - tai kiristämällä verotusta. 

Jälkimmäinen vaihtoehto olisi kuntien kannalta sikäli käypä vaihtoehto, että palkan tulevat maksamaan hyvinvointialueet eivätkä kunnat. Ja koska nämä saavat rahansa valtiolta, menisi lasku viime kädessä valtiolle. 

Niinpä pallo jäisi nykyiselle hallitukselle ja sen seuraajille. Ottaisiko Sanna Marinin (sd) kabinetti jälleen lisää velkaa hoitaakseen asian, kiristäisikö se valtion tulo- tai välillisiä veroja - polttoaineiden hinta varmasti houkuttelisi ainakin vihreitä ja vasemmistoliittolaisia ministereitä - vai luopuisiko se kenties joistakin valtion muista menoista.  

Asian mittasuhteista saa käsityksen kun tietää, että maassamme on noin 78 000 (1,3 prosenttia suomalaisista) sairaanhoitajaa, joiden keskipalkka on jonkin verran yli 3 000 euroa kuukaudessa eli noin 38 000 euroa vuodessa. Jos heidän palkkoihinsa lisätään ylimääräinen prosentin korotus, tarkoittaa se reilun 30 miljoonan euron lisäkuluja veronmaksajille. 

Nyt teollisuuden linjaksi muodostuneen noin kahden prosentin palkankorotusten kanssa tulisi hallituksen siis kaivaa jostain vajaa 100 miljoona ylimääräistä euroa. Se ei ole valtion lähes 65 miljardin euron budjetissa mikään järisyttävä menoerä, vaan pikemminkin pisara meressä. Mutta kuitenkin sen verran, että budjetin alijäämä nousisi 6,9 miljardista 7,0 miljardiin, mikäli asia hoidettaisiin lisävelalla. 

Sairaanhoitajien palkankorotusten osalta on syytä ymmärtää myös se, että ylimääräinen 30 miljoonaa kertautuisi jatkossa jokaisen budjetin osalta. Eli kyseessä olisi pysyvä menoerä, jonka rahoittamiseksi valtion olisi löydettävä mainittu 30 miljoona joka vuodeksi tästä maailman tappiin. 

Nähtäväksi siis jää, kuinka kuntien palkkaneuvottelijat hoitavat työnsä. Asia on erityisen mielenkiintoinen siksi, että neuvottelujen kanssa samaan rakoon osuu maksajan osoitteen muuttuminen, mikä saattaa antaa pelivaraa hoitajille kuten edellä totesin. Sitä en tosin tiedä, onko asia ollut heille itselleen eli sairaanhoitajien edunvalvojille selvä - ja ovatko heidän poikkeuksellisen äänekkäät vaatimuksensa ajoittuneet tälle vuodelle juuri siksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pääsylippu lakien kiertämiselle
Jarkko Eloranta keksi oivan sloganin
PAM asetteli ehtoja yhteiskuntasopimusneuvotteluille

18 kommenttia:

  1. Sairaanhoitajien edunvalvojat puhuvat peruspalkasta. Todellinen palkka on paljon suurempi. Monien yli 4000 euroa. Pitäisi puhua vuosiansioista.
    Palkkojen harmonisointi korkeimman mukaan tulee automaattisesti nostamaan alan palkkoja.
    Tuntemani sairaanhoitaja sanoi, että suurin ongelma on työpaikan huono ilmapiiri. Jos hän saisi 1000 euroa enemmän palkkaa, hän kestäisi paremmin sitä työntekijöiden mollaamista, johon jokainen joutuu vuorollaan.
    Muistamme Sari Sairaanhoitajan suuren palkankorotuksen. Tuhannen euron korotus olisi sellainen, että sairaanhoitajat muuttaisivat elämäntapaansa ja pian palkka tuntuisi taas pieneltä. Siispä oltaisiin taas vaatimassa lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peruspalkasta pitääkin puhua. Ei ylityö- tai päivystyskorvauksia pidä sotkea neuvotteluihin peruspalkasta. Se on vähän kuin otettaisiin huomioon kahta työtä tekevän sairaanhoitajan sivutyötulot vaikkapa lehdenjakajana tai rappusiivoojana.

      Palkankorotuksen seurauksena kaikki (eivät vain sairaanhoitajat) yleensä muuttavat elämäntapaansa ja siten heidän hyvinvointinsa paranee. Äkkiä siihen uuteen hyvinvointitasoon sitten tottuu ja vielä parempaa hyvinvointia tekee mieli. En silti pidä tätä järkevänä perusteena vastustaa paremman palkan ja paremman hyvinvoinnin tavoittelua.

      Poista
    2. Hoitoalan työilmapiirissä kuuluu olevan paljon vikaa. Se heijastuu toisinaan potilaittenkin kohteluun. Työoloja kirjaamalla saataisiin kestävämpi ratkaisu. Skandinaaveilla kuuluu olevan toimivia malleja. Kannattaisikohan taaskin ottaa sieltäpäin oppia?

      Poista
    3. Sairaanhoitajilla on 8 viikon lomat, yksityissektorilla 5 viikkoa. Aikamoinen palkanlisä, joka tietenkin unohdetaan. Viikonloppulisät ovat mennyttä maailmaa ja tuskin ne ovat enää oikeudenmukaisia korvauksia, ei ainakaan sunnuntailisä. On paljon aloja, joissa ei enää ole lomarahaa, sairaanhoitajilla on.

      Poista
    4. "suurin ongelma on työpaikan huono ilmapiiri." Miten tämä muka on mahdollista alahan on täynnä järkyttävän hyvän tunneälyn omaavia paremman sukupuolen omaavia jotka osaavat ratkaista asiat paljon miehiä paremmin. Eikö asiota ole muka korjattu feministisesti?

      Taitaa olla ihan p-puhetta vain lisäliksan vedättämiseksi.

      Poista
  2. Voitaisiin aloittaa siirtämällä käsittämättömän suuret määrät ei suorittavan työn jakkukalkkunoita oikeaan, todelliseen työhön pois Power Pointtien ja nelikenttien maailmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan kuka haluaisi tuollaisen jakkukalkkunan työparikseen? He kun eivät koskaan ole tehneet oikeaa työtä. Olisiko heistä mihinkään kun pitää tehdä haisevaa, fyysisesti raskasta lähihoitajan työtä?

      Poista
  3. Puoluetuki on vuodessa reilut 35 miljoonaa. Demarit ja vasemmistovihreät esimerkillään luopunevat siitä ilomielin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehitysapu 1300 miljoonaa, puhumattakaan haittamaahanmuuton kustannuksista, Vahteran arvion mukaan yli 3000 miljoonaa. Mutta Suomihan on vauras maa... Hölmölä tämä on.

      Poista
    2. Ano 9.56: on varsin mielenkiintoista, minkälaista raivoa perussuomalaiset ovat saaneet osakseen puhuessaan mainitsemistasi hyvinvointialueen rahoitusmahdollisuuksista. Ne eivät kuulemma ole sellaisia kysymyksiä, joista näissä vaaleissa voitaisiin keskustella.

      Poista
  4. Tämä on ja aika merkillistä, että hoitajamitoituksessa 1.4.2023 edellytetään vähintään 0,7 hoitajan mitoitusta yhtä asiakasta kohden. Tästähän voitiin päättää Kiurun mukaan vaikka tunnissa. Ja niin päätettiin. Kehitysaputavoite on jostain syystä luvultaan sama eli 0,7% BKT. Hoitajamitoitukseen rahaa ei tunnu löytyvän mistään, mutta kehitysapuun kyllä joka vuosi enemmän ja enemmän, kunnes saavutetaan tavoite ja voi sitä ilon ja riemun päivää vihervasemmiston keskuudessa. Suomalaisten hyvinvointi ei tässä kilpailussa paina yhtään mitään. Kuten SDP:n Tytti Tuppurainen totesi: Oma Kansa ensin ajattelu on vahingollista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hulluksi on mennyt, kun ministeri voi sanoa noin, ja silti jatkaa hallituksessa. Toivottavasti äänestäjät muistavat ja pudottavat tuon kuikelon seuraavissa vaaleissa.

      Poista
    2. Keijo Korhosen mukaan tuo 0,7 % kehareille on vanha gepardihattujen vaatimus, jonka länsimaat menivät hölmöyksissään nielemään. Kyse ei ole edes mistään sitovasta sopimuksesta, vaan puhdasta anekauppaa ja vieläpä niin, ettei myyjällä ole edes velvoitetta antaa sitä ainetta. Sopii muuten miettiä, että moni Aasian maa oli aikoinaan yhtä lailla köyhä kuin Afrikan maat, mutta Aasiaan ei ole kipattu pohjattomasti kehitysapua. Ja kas, Aasia vaurastui omin avuin. Jotain epäkorrektia saattaisi olla pääteltävissä afrikkalaisten kyvykkyydestä. Tai sen puutteesta...

      Poista
    3. Tai sitten ongelma juontaa kehitysavun haitallisesta vaikutuksesta yhteiskunnan kehitykseen.

      Ja älkää ristiinnaulitko minua, sillä en minä tätä itse keksinyt: https://www.youtube.com/watch?v=8zqScRa_Ypw

      Poista
    4. Hallitusohjelmassa tavoitellaan 0,7 %:n kehitysavun lisäksi 0,2 % apua kaikkein köyhimmille maille. Kun valtio velkaantuu, BKT kasvaa ja kehitysapu kasvaa velan takia.

      Poista
  5. Keskipalkka on kolme tonnia kuussa ja siitä valittavat?
    Yli neljännes Suomalaisista duunareista tekee työtä huomattavasti pienemmällä palkalla. Milloinkas heidän palkkaansa nostetaan?

    VastaaPoista
  6. Sairaanhoitaja on muuten oikeastaan jo pomo. Hän enemmänkin valvoo ja johtaa. Toki on joitain tehtäviä, joihin tarvitaan sh, mutta niitä on koko ajan erityisluvin valutettu lähihoitajien tehtäviksi. En näekään mitään syytä, miksei lähyri voisi esim. tippaa laittaa.

    VastaaPoista
  7. Kuinka moni tietää, että se yli 50v konkari rakennustyömaalla tms palelluttaa varpaansa tammikuussa, pyörtyilee helteessä juhannusviikolla ja opastaa, neuvoo sitä " nuorta kaartia mestareita" joilla ei ole hevon perseen käsitystä mitä pitäisi milloinkin tehdä! Palkkaustaso jos sain 16-17€/ h + sitte jotain ateriakorvauksia yms km tai jotain verottomia. Perkele, kipusiskojen ja KAIKKIEN julkisen alan liksat on kumminkin työtaakkaan nähden ihan jiirissä! Nii kinasin just tyttäreni kanssa ku mulle 40h on viikko, hänelle 37,5 REILUA! ITE ajan kaivinkonetta ja joudun " ottamaan ohjat" useinkin, noo työnjohto saa bonukset jos urakasta jää " hyvää"

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!