Media siirtyi maahanmuuttopolitiikassa salailusta vapaaseen tiedonkulkuun

Viime aikoina olemme saaneet lukea ympäri Suomen tapahtuneista raiskauksista ja niiden yrityksistä. Uutta on ollut se, että myös valtamedia on maininnut tapausten yhteydessä tekijöiden ulkomaalaisuuden, joka aiemmin pyrittiin salaamaan.

Muutos on niin suuri, ettei kyse ole sattumasta. Tänään Helsingin Sanomat kirjoittikin jutun, joka selvensi tapahtunutta ja käytännössä vahvisti asian.

Maahanmuuttoklusterin uudesta linjasta kertoo naapuruussovittelija Miriam Attias, Suomen Pakolaisavun Naapuruussovittelun keskuksen johtaja. Hänen mukaansa myrskyä näiden tapausten ympärillä ei hiljennetä tietoja pimittämällä.

”Kaikkein tärkeintä olisi avoin tiedonkulku”, Attias sanoo. ”Tilanne muuttuu aina vain pahemmaksi, jos tietoja aluksi pimitetään, mutta sitten ne kuitenkin pomppaavat esiin. Se syö luottamusta sekä kansalaisten ja virkamiesten välillä, ja tuo epäluottamusta myös kansalaisten väliseen keskusteluun.”

Lisäksi HS jatkaa uudella linjalla todeten että Suomessa tehdään noin tuhat raiskausta koskevaa ilmoitusta poliisille vuosittain. Hieman yli viidennes raiskauksiin liittyvistä epäillyistä on ulkomaalaistaustaisia.

Edelle lainatun jutun ohessa oli myös toinen kirjoitus, jossa kerrotaan että tilanne Vihdin Hopeaniemessä ja sen ympäristössä on tulehtunut. Kolmea vastaanottokeskuksen asukasta epäillään kahden tytön ahdistelusta kirkonkylässä. Tämä oli minulle uusi tieto, mutta osoittaa omalta osaltaan tulijoiden joukossa olevan runsaasti sellaisia henkilöitä, joiden oikeus liikkua vapaasti suomalaisessa yhteiskunnassa turvapaikkahakemuksensa käsittelyn ajan on riski ympäristössä asuville.

Samassa jutussa naapurustosovittelija kertoo, ettei kaikkiin ongelmiin ole helppoa ratkaisua. Joskus ratkaisua ei löydy lainkaan. Kukaan ei voi luvata vihtiläisille, että juoksulenkki pimeässä metsässä on varmasti turvallista.

”En ole keksinyt siihen ratkaisua. Itse en ikinä menisi pimeään metsään yksin lenkille, ihan sama onko siellä vastaanottokeskusta vai ei. En minä voi luvata kenellekään, että olet varmasti turvassa.”

Kukaan ei tietenkään koskaan ole ollut varmasti turvassa missään etenkään pimeään aikaan. Kuitenkin on selvää, että turvapaikanhakijat ja jo Suomesta humanitaarista suojelua saaneet ovat muuttaneet pimeässä kulkemisen etenkin naisille entistä vaarallisemmaksi.

Ja se on yksi niistä suurista muutoksista, jotka liittyvät nykyiseen kansainvaellukseen. Suomalaisten on pakko muuttaa tapojaan ja tottumuksiaan jokaisella paikkakunnalla, jonka väestöstä merkittävä osa koostuu maahanmuuttajista. Muutos on erityisen näkyvä paikkakunnilla, joille on perustettu vastaanottokeskus, koska niissä turvallisuustilanne muuttuu kertaheitolla - ja vertailu aikaisempaan tilanteeseen on siksi erityisen helppoa.

Kehityksen seurauksena suomalaiset naiset jättänevät ajan myötä yksin pimeässä liikkumisen. Se tarkoittaa esimerkiksi nyt loppusyksyllä suurinta osaa illasta. Näin muun muassa liikunta vähenee ja suomalaisten naisten kunto heikkenee entisestään. Sillä on terveysvaikutuksia, ellei liikunta sitten siirry entistä enemmän ohjatuksi sisäliikunnaksi.

Seuraavassa vaiheessa muuttunee naisten pukeutumiskoodi. Paljastavista vaatteista luovutaan ja keho peitetään "vähemmän provosoivilla" vaatekappaleilla ulkona liikuttaessa. Minihameet ja näkyvät "tissivaot" harvinaistuvat myös kesäisin. Myös julkisten liikennevälineiden käyttö pimeän aikaan korvautunee yhä enemmän taksilla ja muilla kotiovelle ulottuvilla kuljetuskeinoilla.

Näihin asioihin en ole nähnyt valtamedian vielä puuttuneen. Toisin sanoen maahanmuuton alkuvaiheen seurauksista omaan yhteiskuntaamme ei ole keskusteltu käytännössä lainkaan.

Eikä Pariisin terroritekojen kaltaisiakaan asioita ole yksiselitteisesti todettu maahanmuuton seurauksiksi. Pikemminkin niistä on syytetty länsimaalaisia, jotka eivät ole pystyneet tarjoamaan tänne tulleille ihmisille riittävän hyviä elinolosuhteita.

Huolimatta edelleen näkyvistä suurista puutteista maahanmuuttokeskustelussa, on median linjanmuutos tervetullut. Sen taustalla on epäilemättä sosiaalisen median ja vaihtoehtomedian aikaansaama tiedotusmonopolin murtuminen. Salailu ja pimittäminen ovat kääntyneet itseään vastaan, joten valtamediankin on ollut pakko siirtyä kansainvaelluksen yhteydessä mielipidevaikuttamisesta kohti tiedonvälitystä.

Ei ole kuitenkaan epäilystä, etteivätkö haaveet monikulttuurisesta yhteiskunnasta edelleen elähdyttäisi toimittajien uutisointia, mutta pakon edessä keinoksi on salailun sijasta valittu avoimempi linja. Se on joka tapauksessa kaikkien kannalta parempi kuin aiempi ongelmien pimittämiseen ja suoranaiseen valehteluun perustunut malli.

Tässä vaiheessa otan siis kiitollisuudella vastaan valtamedian uudet linjaukset. Aika yksin näyttää seuraako siitä maahanmuuttopolitiikkamme järkeistämistä ennen kuin siitä aiheutunut vahinko johtaa ylipääsemättömään vastakkainasetteluun maahanmuuttajaväestön ja valtaväestön välillä, kuten näyttäisi käyneen Ruotsissa.

Juuri tällä hetkellä olisi tärkeintä poistaa mahdollisimman tarkoin maahanmuuttajia Suomeen vetävät tekijät - kuten maahamme saapuneiden vapaa liikkumisoikeus turvapaikanhakuprosessin aikana, tulijoille maksettava vastikkeeton rahallinen tuki, heidän omaan kulttuuriinsa kuuluvien länsimaihin sopimattomien piirteiden koskemattomuus, perheenyhdistämisen helppous, pysyvät oleskeluluvat ja niin edelleen - sekä samanaikaisesti kotouttamistoimien tehostaminen nykyisestä.

Näin toimien saisimme ehkä humanitaariset maahanmuuttajat sopeutumaan nykyistä paremmin maahamme ja sitä kautta voisimme ehkäistä heihin liittyviä ja juuri nyt julkisuudessa olevia ongelmia. Lopputuloksena heidän vaikutuksensa suomalaiseen elämäntapaankin voisi olla nyt räikeästi esillä olevien negatiivisten vaikutusten sijaan rikastava ja positiivinen. Jos taas epäonnistumme, ovat edessämme ennemmin tai myöhemmin yhä vakavammat ongelmat ja jopa islamistisen terrorismin nousu myös täällä Pohjantähden alla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hätää pakenevat herättivät pääministerin
Hallitus, Immonen, maahanmuuttobisnes ja kotouttaminen
Maahanmuutosta rikastuttava voimavara