Hallituksen kannatus lähti nousuun

Ylen puoluekannatusmittauksen mukaan Perussuomalaisten kannatus on noussut 2,1 prosenttiyksiköllä verrattuna edelliseen gallupiin. Myös RKP:n kannatus kasvoi 0,6 prosenttiyksiköllä. 

Kun samaan aikaan Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien kannatukset laskivat yhteensä yhdellä prosenttiyksiköllä, jää hallituksen saldoksi kannatuksen lisääntyminen 1,7 prosenttiyksiköllä. Tämä viittaa siihen, että aiempaa suurempi osa suomalaisista on ymmärtänyt Orpon kabinetin talous- ja maahanmuuttopolitiikan olevan hyödyksi Suomelle ja suomalaisille. 

Jos sitten katsotaan oppositiota, niin siellä aiemmin huippulukemissa ollut SDP:n kannatus putosi eniten ja myös wokeltamisen ykköspuolue Vihreät jatkoi alamäkeään. Lisäksi Perussuomalaisten taakse jäänyt Keskusta menetti hiukan kannatustaan. 

Sen sijaan Vasemmistoliitto ja Liike Nyt pääsivät niukasti plussalle. Siten kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että vihervasemmisto-opposition tarjoama velanottoon perustuva jakopoliittinen vaihtoehto näyttäisi menettäneen uskottavuuttaan kansalaisten silmissä.

Tosiasia kuitenkin on, etteivät gallupit ole vaaleja, eivätkä niiden antamat tulokset virheettömiä. Siksi kannattaa odottaa ainakin seuraavaan puoluekannatuskyselyyn, ennen kuin pitää edelle kirjoittamiani johtopäätöksiä varmana. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Palestiinan tunnustamiskysymys on myrkkyä Kokoomukselle
Heittääkö Sofia Virta haasteen Minja Koskelalle?
Laiha yhteisymmärrys hallitusohjelmassa on parempi kuin suunsoitto oppositiossa

Oliko Petteri Orpon hallitus viimeinen naula poliittisen liikkeen arkkuun?

Harry "Hjallis" Harkimon johtama oppositiopuolue Liike Nyt on nykyisen porvarihallituksen aikana hankalassa asemassa. Näin siksi, että hallitus tekee tosiasiallisesti varsin samansuuntaista politiikkaa, jota Harkimo ja hänen puolueensa itsekin haluaisivat tehdä. Eikä Harkimon puolue sen takia saavuta helposti medianäkyvyyttä. 

Nettisivujensa mukaan harkimolaiset tavoittelevat esimerkiksi EU:n keskushallinnon vallan supistamista, hallintokulujen vähentämistä terveydenhuollossa, sähkötuotannon omavaraisuutta, ruuantuotannon tekemistä kannattavaksi, suomalaiskoulujen tason nostamista ja valikoivaa maahanmuuttoa. Kaikki sellaisia asioita, jotka sisältyvät tavalla tai toisella myös Petteri Orpon (kok) kabinetin hallitusohjelmaan. 

Tällaisessa tilanteessa puolueen on vaikea saada näkyvyyttä ja sitä kautta kannatusta. Niinpä harkimolaisten kannatus on pudonnut toissakevään eduskuntavaalien 2,4 prosentista vain 1,1 prosenttiin. Siis alle puoleen.    

On ilmeistä, että tämä huolettaa Harkimoa, joka ongelman ratkaistakseen on terävöittänyt poliittista retoriikkaansa ja äärevöittänyt puolueen tavoitteita. Sen merkkinä hän ehdotti eilisen Ilta-Sanomien jutun mukaan perintöveron poistamista, ruoan arvonlisäveron pudottamista 5 prosenttiin, tuloverotuksen alentamista, kotitalous­vähennyksen korottamista, menojen jäädyttämistä nykyiselle tasolle, yhteisöveron laskemista 15 prosenttiin, yritystukien pudottamista, skaalausrahaston perustamista investoinneille ja koko Suomen julistamista "erityis­talousalueeksi".

Nähtäväksi jää, onnistuuko puheiden terävöittäminen nostamaan Harkimon joukkojen näkyvyyttä ja kannatusta. Selvää kuitenkin on, että talousvaatimuksillaan puolue siirtyy hiukan vielä Liike Nytiäkin pienemmän Liberaalipuolueen suuntaan.

Talousliberalismi on sinänsä ihan hyvä aate, mutta siltä suunnalta ei Suomessa löydy juurikaan äänestäjiä, eikä siten merkittävää lisäkannatusta puolueelle. Siten saattaa hyvinkin käydä niin, että Petteri Orpon hallituksen syntyminen ja Liike Nytin jääminen sen ulkopuolelle oli viimeinen naula poliittisen harkimolaisuuden arkkuun. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisista paljastui järkyttävä totuus
Vain Perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat kansan linjoilla kulttuurikysymyksessä
Ylen uutistoimitus ei ymmärrä olemassaolonsa ainoaa oikeutusta

Suomalaisista paljastui järkyttävä totuus

Suomen hallitus on ollut vallassa reilun vuoden ja neljä kuukautta. Tänä aikana se on tehnyt ohjelmansa mukaisesti sellaisia päätöksiä, joita siihen kuuluvat puolueet lupasivat ennen viime eduskuntavaaleja. Eli laki- ja budjettiesityksiä, jotka supistavat julkisia menoja, järkevöittävät suomalaista maahanmuuttopolitiikkaa ja edistävät suomalaisen liike- ja työelämän toimintaedellytyksiä sekä hillitsevät verotuksen kasvua. 

Samaan aikaan oppositiopuolueet ovat pyrkinyt torjumaan näitä muutoksia tarjoamatta niille kuitenkaan järkeviä vaihtoehtoja - ellei sellaiseksi lasketa Rinteen/Marinin hallitusten aikaiseen vanhaan menoon palaamista. Eli sellaisen politiikan jatkamista, minkä lopputuloksena on Suomen talouden romahtaminen ja huonosti maahamme integroituvien maahanmuuttajien määrän jatkuva kasvaminen. 

Tästä palkaksi hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on - Ylen tuoreen gallupin mukaan - laskenut alemmalle tasolle kuin kertaakaan sitten viime eduskuntavaalien. Eli 43,1 prosenttiin. 

Tällä kertaa eniten - 1,2 prosenttiyksikköä - laski Kokoomuksen kannatus, mutta myös Perussuomalaiset putosivat kokonaisella prosenttiyksiköllä. Sen sijaan sekä RKP:n että Kristillisten kannatus nousi prosenttiyksikön kymmenyksellä. Näin ollen Perussuomalaisten kannatus on laskenut vaaleista peräti 4,4, Kokoomuksen 2,0 prosenttiyksikköä, RKP:n 0,3 ja Kristillisdemokrattien 0,7 prosenttiyksikköä.

Tällä perusteella suomalaisten viesti on varsin selvä. Tässä maassa ihmisten enemmistö haluaa ajaa julkisen talouden entistä velkaisemmaksi, ottaa elätettäväkseen rajattomasti intergoitumishaluttomia kehitysmaalaisia ja vaikeuttaa sekä suurten että pienien yritysten toimintaa maassamme sekä nostaa verotusta entistäkin kovemmaksi. 

Tämä järkyttävä totuus tuli erityisen selväksi sillä, että kaikkia näitä asioita voimakkaasti korostaneen SDP:n kannatus nousi nyt 1,7 prosenttiyksiköllä eli se on kasvanut vaalien jälkeen peräti 4,4 prosenttiyksiköllä. Lisäksi kasvua - joskin lievempää - on ollut myös edelliseen hallitukseen osallistuneiden Keskustan, Vihreiden ja Vasemmistoliiton kannatuksessa. Oppositiopuolueista vain Liike Nytin kannatus on laskenut.

Minusta tämä on - anteeksi vain, hyvät suomalaiset - järkyttävää. Ja siksi toivon, että Petteri Orpon hallitus kestää ne paineet, joita gallupdemokratia niille aiheuttaa, koska juuri nyt opposition ilmeinen vaihtoehto - eli Rinteen/Marinin hallitusten aikaisen menon jatkaminen - olisi lievästi sanottuna karmea etenkin lastemme tulevaisuudelle. 

Aiempia ajatuksia samastaa aihepiirille:

Hallitus toimii ja oppositio räksyttää
Vasemmistolaisia vaalikiemuroita
Panoksena koko Euroopan tulevaisuus

Vain Perussuomalaiset ja Liike Nyt ovat kansan linjoilla kulttuurikysymyksessä

Helsingin sanomissa oli tänä aamuna kaksi mielenkiintoista ja toisiinsa liittyvää artikkelia. Lehti nimittäin kertoi, että valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan maamme julkisen talouden velanotto kasvaa pian yli 15 miljardiin euroon vuodessa. Tällöin velkasuhde kasvaisi muutamassa vuodessa peräti 80 prosenttiin bruttokansantuotteesta. 

Lukemaa on syytä verrata 1990-luvun lama-ajan velkasuhteeseen - noin 65 prosenttiin - jolloin silloisen pääministerin mukaan oltiin lähellä tilannetta, jossa ulkomaiset rahahanat olisivat sulkeutuneet. Siten Suomen julkisen talouden tila näyttäisi juuri nyt olevan melkoisen kehnossa kunnossa.

Sittemmin on tietenkin tapahtunut paljon muutoksia - eikä vähiten EKP:n päätettyä pelastaa eteläisen EU:n valtiota ostamalla itselleen niiden arvottomia velkakirjoja eli suomeksi sanottuna painamalla talouteen lisää euroja. Tämän tien lopputulos on kuitenkin edelleen epäselvä ja sillä lienee oma osuutensa nyt liikkeelle ryöpsähtäneeseen globaaliin inflaatioon.

Se toinen mielenkiintoinen uutinen liittyi kysymykseen siitä, pitäisikö kulttuurialan rahoitusta lisätä. Siinä HS:n lukija sai vastata kolmeen kysymykseen. Yhdessä tiedusteltiin pitäisikö taiteen ja kulttuurin osuus budjetista nostaa prosenttiin, toisessa pitäisikö ihmisten maksaa enemmän omasta kulttuurinkulutuksestaan ja kolmannessa tiedusteltiin pitäisikö Ylen rahoitusta leikata. 

Hämmästykseni oli melko suuri, kun huomasin kaikkien muiden puolueiden paitsi Perussuomalaisten ja Liike Nytin joko sulkevan kulttuurialan ja Ylen pois julkisten menojen leikkauksista tai jopa vaativan niihin käytettävien varojen kasvattamista. Tämä siis tilanteessa, jossa joudumme valtiovarainministeriön mukaan elämään rankasti velaksi seuraavalla hallituskaudella. 

Itselleni jäi kuitenkin tänä aamuna epäselväksi, että onko puolueidemme enemmistön - Vasemmistoliitosta Kokoomukseen - poliittinen näkemys se, että supistetaan enemmän julkisen sektorin muita menoja - siis esimerkiksi puolustusta, sosiaali- ja terveyssektoria tai koulutusta - vai tahdotaanko olla kuin hullu mies Huittisista, joka tuhlasi enemmän kuin tienasi. Vai onko niin, että ne päästelevät luikuria ja leikkaavat kulttuurista sittenkin valtaan mahdollisesti päästyään.

Täältä näppäimistön takaa on joka tapauksessa mahdotonta pitää mitään näistä vaihtoehdoista vastuullisena politiikkana. Ja toivon siksi, että mahdollisimman moni äänestäjä ymmärtäisi edelle kirjoittamani yhteyden talouden ja puolueiden kulttuuripuheiden välillä sekä niiden vakavuuden suhteessa Suomen tulevaisuuteen. 

Positiivista asiassa on se, että peräti 56 prosenttia suomalaisista näkee julkisten kulttuurimenojen supistamisen hyvänä säästökohteena nykyisessä rahapulassa. Sen edelle menevät 21 asiakokonaisuuden listalla ainoastaan maksut EU:lle ja kansainvälinen yhteistyö. 

On siis syytä toivoa, että kansa toimisi äänestyskopissa siten kuin se ajattelee. Ja valitsisi vallanpitäjikseen vastuulliset poliitikot.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Perussuomalaisista on tulossa selvästi suurin puolue
Marinin hallituksen hinta
Suomalaiset eivät kannata verohelvettiä

Ylen uutistoimitus ei ymmärrä olemassaolonsa ainoaa oikeutusta

Yleisradion toimitus lienee jonkinlaisessa paniikissa, koska sitä odottavat merkittävät budjettileikkaukset vaalien jälkeen. Näin siksi, että muun muassa Kokoomus ja Perussuomalaiset - sekä pienistä puolueista ainakin Liike Nyt ja kannatustaan viime aikoina nostanut Liberaalipuolue - ovat ilmoittaneet tekevänsä näin, mikäli pääsevät hallitukseen.  

Niinpä verorahoitteisen median toimistoissa vallinnee epätoivoinen pelko tulevaisuutta kohtaan. Ja siksi luulisi, että se haluaisi profiloitua tässä tilanteessa nimenomaisesti luotettavana tiedonvälittäjänä. 

Näin ei ilmeisesti kuitenkaan ole päätelleen siitä, että verorahoitteisen mediamme kertoessa Sri Lankan taloudellisesta kaaoksesta ei sanallakaan mainittu sen syytä. Siis sitä, että maan talous romahti maan aiemman johdon määrättyä koko maanviljelysektorin siirtymään luomutuotantoon, minkä seurauksena sekä varsinainen ruokatuotanto että valuuttatuloja tuova teenkasvatus joutuivat vaikeuksiin.

Ylen toimitus on tunnetusti vasemmistolainen - toki höystettynä äärivihreällä kattauksella. Siinä mielessä tuoreen Sri Lanka-jutun vaikeneminen maanviljelyssä tehdyn vihreän aatteen mukaisen luomusiirtymän roolista maan talousvaikeuksien taustalla ei sinänsä yllätä. 

Mutta ei puolueellinen uutisointi varmasti myöskään kannusta poliittisen keskiviivan oikealle puolelle sijoittuvia puolueita luopumaan suunnitelmistaan leikata Ylen resursseja. Eikä Ylen toimitus ilmeisesti kykene näkemään punavihreän aatteensa läpi edes sitä, että verovaroin toimivan yhtiön uutistoimituksen ainoa oikeutus on sen välittämän tiedon mahdollisimman suuri totuudenmukaisuus sekä ennen kaikkea poliittisten painotusten puuttuminen. 

Eikä esimerkiksi tässä käsiteltyä Sri lanka-uutista siitä syystä edes yritetty tehdä täyttämään tätä kriteeriä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luomutuotantoon siirtyminen johti nälänhätään ja valuuttatulojen loppumiseen
Ylen punavihreä sitoutuneisuus herätti ihmetystä
MTK:n puheenjohtaja: Ylen journalismi on ideologisesti värittynyttä

Terästehdas, hömötiainen ja Rydman

Vihreä siirtymä sai eilen julkisuudessa melkoisen nosteen, kun norjalaisyhtiö ilmoitti aikeestaan perustaa Inkooseen vihreän terästehtaan. Siis sellaisen, joka ei käytä lainkaan fossiilista energiaa, vaan puhtaasti tuotettua vetyä - joka niin ikään tuotettaisiin Suomessa.  

Jos hanke toteutuu, olisi se tietenkin todella iso ja positiivinen asia Suomelle. Vielä ei kuitenkaan kannata nuolaista, sillä mainitulla yhtiöllä ei toistaiseksi ole lainkaan omaa tuotantoa eikä liikevaihtoa - saati rahaa - eikä edes osaamista vety- ja terästehtaiden rakentamiseen.

Nähtäväksi siis jää, onnistuuko norjalaisyhtiö aikomuksessaan vai paljastuuko se aikanaan jonkinlaiseksi vedätykseksi. Tässä vaiheessa kuitenkin vallitsee melkoinen optimismi: poliitikoistamme ainakin Maria Ohisalo (vihr), Annika Saarikkko (kepu), Mika Lintilä (kepu), Timo Harakka (sd), Atte Harjanne (vihr), Anders Adlercreutz (ruots), Arto Satonen (kok), Kai Mykkänen (kok) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok) sekä muista toimijoista Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila ja Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ovat asiasta innoissaan. 

On siis syytä toivottaa hankkeelle hyvää onnea ja menestystä. Sekä kaiken varalta varoittaa suomalaisia päättäjiä sinisilmäisyydestä hankkeeseen mahdollisesti pyydettävän julkisen tuen suhteen. 

* * *

Meille on jo jokin aika sitten kerrottu tutkimuksen osoittaneen, että suomalainen metsätalous on ajanut aiemmin erittäin yleisen hömötiaisen erittäin uhanalaiseksi. Tänä aamuna saimme sitten harvinaista herkkua mielipidekirjoituksesta, jossa saksalaisnimen omaava dosenttismies kyseenalaisti väitteen tutkimuksesta löytämillään puutteilla. 

Dosentin ala ei kuitenkaan ole lintutiede eikä edes mitään sinne päin viittaavaa. Siksi päätin katsoa Google-haun avulla, minkälaisella taustalla hän otti kantaa hömötiaiseen. 

Selvisi, että samanniminen henkilö on ainakin kirjoittanut kirjan valkoselkätikasta - siis toisesta uhanalaisesta linnusta. Sekä kritisoinut maamme suurta hirvieläinkantaa metsien monimuotoisuuden tuhoamisesta. Kyseessä näyttäisi siten olevan oikea lintumies ja luonnonsuojelija. 

Saapa siis nähdä, minkälaisen vastauksen linnuista ja ympäristön monimuotoisuudesta kiinnostunut dosentti tulee aikanaan saamaan. Ettei vain maamme luonnonsuojelijoiden välille olisi syntymässä eripuraisia kuppikuntia?

* *  *

Lopuksi täysin vihreään siirtymään tai ympäristönsjuolejuun liittymätön tunnustus siitä, että olin väärässä. Ex-kokoomuslainen Wille Rydman ei nimittäin valinnut uudeksi puolueekseen Liike Nytiä, vaan Riikka Purran Perussuomalaiset. 

Rydmanin uuden viiteryhmän puheenjohtaja totesi siirtymisen jälkeen puolueen kannalta oleellisen: se "oli tietenkin muutaman viikon takainen syyttämättäjättämispäätös. On oleellista, että henkilö ei ole syyllistynyt rikokseen."

Nähtäväksi jää, miten Rydmanin siirtyminen vaikuttaa asiaan liittyvien puolueiden kannatukseen - eli kuinka moni äänestäjä siirtää kannatuksensa Kokoomukselta Perussuomalaisille. Mielenkiintoista on myös nähdä, kuinka siirtyminen vaikuttaa eräiden muiden kokoomuslaisten tulevaisuuteen: tunteeko esimerkiksi poliittisesti nyt siirtynyttä kansanedustajaa lähellä oleva Atte Kaleva kiinnostusta seurata kollegaansa Riikan siipien suojaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Minne vie Wille Rydmanin tie?
Robottihaukasta ratkaisu hanhiongelmaan
Tavoitteena sähköinen yhteiskunta