Tekoäly loi bakteereita tappavia viruksia

Yle julkaisi lyhyen artikkelin, jonka mukaan tekoäly loi aivan uusia toimivia viruksia. Ei tosin ihmiseen tarttuvia vaan bakteereja tappavia. Siis bakteriofageja eli bakteeriviruksia.

Tarkalleen ottaen Evo 1- ja Evo 2 -genomikielimallit suunnittelivat Samuel H. Kingin ja muiden amerikkalaistutkijoiden pyynnöstä kokonaisia virusgenomeja. Nämä mallit ovat hieman samantapaisia kuin kielimallit, mutta tekstin sijaan ne käsittelevät DNA:n "kieltä" ja oppivat valtavista genomimääristä, millaiset DNA-sekvenssit ja niiden rakenteet ovat biologisesti järkeviä.

Mallille annettiin lähtökohdaksi bakteriofagi ΦX174, joka infektoi kolibakteereita. Sen jälkeen tekoäly tuotti uusia genomisekvenssejä. Tutkijat syntetisoivat valittuja sekvenssejä laboratoriossa ja selvittivät, pystyivätkö ne muodostamaan toimivia bakteeriviruksia. Tämä onnistui kuudeltatoista tekoälyn suunnittelemalta bakteriofagilta.

Oleellista on, että suunnitellut virukset erosivat huomattavasti luonnollisesta ΦX174:stä. Ja jotkut niistä olivat jopa sitä tehokkaampia monistamaan itseään bakteerissa. Yksi niistä käytti vieläpä evolutiivisesti hyvin etäistä DNA:n pakkaamiseen liittyvää proteiinia.

* * *

Ylen jutussa korostettiin uuden tutkimuksen riskejä ja mainittiin hyödyntämismahdollisuudet vasta viimeisessä loppukaneetissa. Itse tutkimusraportissa todetaan kuitenkin, että useamman synteettisen bakteriofagin yhtäaikainen käyttö johti ΦX174:lle resistenttien bakteeriviljelmien tuhoon ja demonstroi siten tekoälypohjaisten virusten potentiaalia taistelussa antibiooteille resistenttejä bakteerikantoja vastaan.

Tämä taas – kuten arvoisa lukijani varmasti tietää – on yksi nykyaikaisen lääketieteen suurimmista ongelmista. Ylen aiemman jutun mukaan antibioottiresistenssi johtaa koko maailmassa vuosittain peräti 4,7 miljoona ihmisen kuolemaan. Siis lähes Suomen väkiluvun suuruiseen määrään inhimillisiä murhenäytelmiä.

Nähtäväksi siis jää, tullaanko tulevaisuudessa parantamaan bakteeri-infektion takia kuolemanvaaraan joutuneita ihmisiä tarjoamalla tekoälylle suunniteltavaksi bakteeriviruksia, jotka tappavat juuri heidän elimistössään tuhoa tekevää bakteerikantaa. Vai luovutaanko tästä mahdollisuudesta siihen liittyvien potentiaalisten riskien takia – hulppeana visiona vaikkapa mielikuvituksellinen AI-virus, joka voisi levitä luontoon ja ryhtyä tuhoamaan koko maailman mikrobistoa ja siten halvaannuttamaan koko biosfäärin toiminnan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekoäly on huomioitava suomalaisessa maahanmuuttopolitiikassa
Outojen otusten tekoäly-analyysi tuotti lupaavia tuloksia
Voiko tyhmyyteen kuolla?

Egyptiläistä ja suomalaista peruskoulua yhdistävät huonot oppimistulokset

Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon koululaisten heikentyneistä oppimistuloksista. Syyllisiä siihen näyttäisivät olevan ainakin koulujen opetukseen viimeisten kymmenen vuoden aikana tehdyt muutokset inkluusioineen, järjettömine tilasuunnitteluineen ja digilaitteiden liiallisine käyttöineen.

Siksi panin merkille egyptiläisiin kouluihin vuonna 2018 tehdystä uudistuksesta kertoneen jutun. Sen mukaan maan opetusministerinä vuosina 2017–2022 toiminut Tarek Shawki kertoi Egyptin koulutusjärjestelmän olevan niin surkea, ettei sitä voi korjata vaan se pitää rakentaa uudelleen. Hänen mukaansa "noin puolet lapsista valtion kouluissa ei opi lukemaan". 

Koptilaisen kirkon metropoliitta Thomas puolestaan kertoi, että "Egyptissä terrorijärjestöksi määritelty Muslimiveljeskunta tekee monimuotoista hyväntekeväisyyttä. Tässä on kuitenkin ongelma, koska kyse ei ole aidosta hyväntekeväisyydestä vaan mukana on aina taka-ajatuksia."

Myös me suomalaiset olemme mukana egytiläisessä koulutussysteemissä rahoittamalla julkisen koululaitoksen puutteita paikkaamaan pyrkivän säätiön hanketta, joka keskittyy erityisesti tyttöjen koulunkäyntimahdollisuuksiin. Toivon mukaan näillä rahoilla on saatu positiivisia tuloksia. 

* * *

Nykyistä parempia oppimistuloksia kaivataan toki myös Suomessa. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi muutama kuukausi sitten suomalaiselle peruskoululle vision vuodelle 2045. 

Sen tarkoituksena on toimia keskustelunavauksena yhteisen tulevaisuussuunnan hakemiseen, eikä se siten sisällä varsinaisia toimenpidesuosituksia. Sellaisten sijaan siinä painotetaan, että sosiaalisen polarisaation vastavoimaksi tarvitaan vahvaa yhteistä tietopohjaa, kriittistä monilukutaitoa sekä vahvoja sosioemotionaalisia taitoja. Ja todetaan, että sivistyksen ydin on tahto käyttää osaamistaan hyvään. 

Nähtäväksi siis jää, miten egyptiläiset onnistuvat oman koulujärjestelmänsä kehittämisessä. Samoin kuin se, onnistuuko suomalainen kouluvisio parantamaan nykyisin heikosti pärjäävien koululaisten oppituloksia sekä nostamaan peruskoulumme takaisin maailman huipulle. Ja samalla jopa selättämään suomalaisen yhteiskunnan viime aikoina yhä jyrkemmäksi käyneen polarisoitumisen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lakiesitys armoviitosten lopettamiseksi

Lastenkasvatus ennen ja nyt
EU:n 7,4 miljardin euron avustuspaketti on älyllistä epärehellisyyttä