Kolmesta espoolaistapauksesta

Eilisen päivän aikana uutisoitiin kolmesta läheltä piti -tilanteesta Espoossa, sillä siellä oli ollut hukkumassa peräti kolme lasta, jotka kuitenkin onnistuttiin pelastamaan ajoissa. Ei lasten vanhempien vaan sivullisten ansiosta.

Tästä voidaan tehdä kaksi tärkeää johtopäätelmää. Ensinnäkin vanhempien tulisi huolehtia lastensa uimataidosta mahdollisimman nuorena. Ja toiseksi - etenkin silloin, jos näin on jäänyt tekemättä - säilyttää jälkeläisiinsä jatkuva katsekontakti uimarannoilla. 

Ensin mainitsemastani ongelmasta kertoi muutaman vuoden takainen selvitys seuraavaa: "valtakunnallisesti kuudesluokkalaisista 55 % on uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 %." 

Sekä edelleen, että "oppilaiden taidoissa havaittiin ensimmäistä kertaa eroja sukupuolien välillä: pojista 60 %, tytöistä 51 % ja muunsukupuolisista 40 % ilmoitti olevansa uimataitoisia. Täysin uimataidottomia oli noin 2–5 % sukupuolesta riippuen. Myös uimataidottomien määrä on kasvanut vuodesta 2016, jolloin vain yksi prosentti ilmoitti olevansa täysin uimataidoton."

Tämä tarkoittaa, että siteeraamani tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisten vanhemmista 45 prosenttia oli aiheuttanut lapsilleen vakavan riskin hengen menetyksestä. Näin erityisesti silloin, kun lapset kokivat olevansa muunsukupuolisia, mutta myös identiteetiltään tyttöjen isillä ja äideillä oli poikien vanhempia enemmän ongelmia ymmärtää uimataidon tärkeys tässä lähes 200 000 järven, lukemattomien jokien ja purojen sekä merellisen saariston ja uimahallien maassa. 

* * *

Oma lukunsa ovat tietenkin - alussa linkitetyt jutunkin mainitsemat - maahanmuuttajalapset, joiden vanhemmat ovat saattaneet tulla sellaisilta alueilta, joissa ei edes ole uintimahdollisuutta. Puhumattakaan sellaisista ihmisistä, joiden kulttuuri määrää miehet sulkemaan naiset ja tytöt peittäviin vaatteisiin ja piilottamaan ihonsa kaikilta katseilta. 

Tämä asia liittyy siihen, että maahanmuuttajanaisille - tai naisille - on varattu omia uimavuoroja, mikä vahvistaa heidän kulttuurinsa vahingollisia piirteitä hyväksymällä de facto miesten ylivallan suhteessa naisiin. Näin siitä huolimatta, että tätä näkee perusteltavan virheellisesti jopa maahanmuuttajanaisten aseman parantamisella.

Myös maahanmuuttajalasten - etenkin tyttöjen - kannalta olisi luonnollisesti yksinkertaisinta ja parasta, mikäli viranomaiset keskittyisivät tällaisen uimahalliapartheidin sijaan torjumaan itse ongelman aiheuttajaa. Siis Suomeen sopimatonta kulttuuria, jonka käytännöt vaarantavat pahimmillaan lasten ja naisten hengen. 

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Halpa henkivakuutus 
Lapsia ei kannata opettaa uimaan, koska se on vaarallista
Burkini, hygienia ja naisten alistaminen

Kun jäät lähtivät järvistä jo helmikuussa ja teinit joutuivat töihin

Kulunut maaliskuu oli Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan mittaushistorian kuumin Helsingissä. Sodankylässäkin se oli kohtuullisen lämmin, mutta kuitenkin viileämpi kuin esimerkiksi viime vuonna.

Talvitilastojen mukaan ei kummallakaan paikkakunnalla ollut kuitenkaan erityisen kuumaa, vaikka toki lämmintä, kuten itse kukin muistaa. Sen sijaan viime keskiviikko eli huhtikuun toinen päivä oli Helsingissä poikkeuksellisen lämmin, sillä lämpötila kipusi Kaisaniemessä 17,5 asteeseen ja Kumpulassa jopa 18,6 asteeseen. 

* * *

Tästä tuli mieleeni, että lämpimiä säitä on Suomessa ollut aiemminkin ja vieläpä hirvittävin seurauksin. Vuonna 1696 - Wikipedian mukaan - kävi nimittäin niin, että "tammi- ja varsinkin helmikuussa 1696 Pohjois-Euroopassa vallitsivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät säät. Niinpä 2. helmikuuta Tukholmassa kasvoi jo sormen pituista ruohoa, ja 11. helmikuuta jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä."

Valitettavasti tuolloin talvi ei ollut vielä ohi, eikä maaliskuusta tullut lämmin. Sen sijaan - jälleen Wikipedian mukaan - "monet talonpojat ryhtyivätkin jo kylvötöihin. Mutta maaliskuun 7. päivänä alkoivat kovat pakkaset uudestaan ja tuhosivat sen, mikä oli jo kylvetty."

Tämän kaiken seurauksena kylvötöihin päästiin vasta myöhään keväällä ja halla tuhosi sadon jo elokuussa. Lopputuloksena tästä kaikesta oli Suomen tunnetun historian ankarin nälänhätä, jonka seurauksena neljännes tai jopa kolmannes maatamme asuttaneista ihmisistä kuoli. 

* * *

Nykyaikana lämpimät talvisäät tai edes kesätulvat tai -hallat eivät aiheuta Suomessa nälänhätää saati nälkäkuolemia. Siitä huolehtivat hyvin toimiva maailmankauppa ja suomalaisten - ainakin maailman mittakaavassa - hyvä maksukyky. 

Tämä asia olisi hyvä uutisoida erityisesti kaikille niille nuorille - ja miksei vanhemmillekin - ihmisille, joita vaivaa ilmastoahdistus. Ja jotka sen takia kokevat jopa mielenterveyden ongelmia. 

Samalla heille voisi tähdentää, että tosiasiassa suomalaisten elinolosuhteet ovat nykyisin paremmat kuin milloinkaan aiemmin koko ihmiskunnan historian aikana. Ja itse asiassa tämä koskee maailman kaikkia ihmisiä, sillä olisihan toki maailman väestöräjähdys käynnistynyt tehokkaiden ehkäisymenetelmien puuttuessa jo aiemminkin - Afrikkaa myöden - mikäli elinolosuhteet olisivat sen sallineet.

Nuorille voisi myös kertoa, ettei kenenkään suomalaisen tarvitse kuolla nälkään tai lähteä alle 15-vuotiaana hankkimaan leipäänsä omalla työllään, kuten varattomien perheiden lasten piti tehdä vielä noin sata vuotta sitten. Tämä koski muiden muassa molempia isoäitejäni, jotka lähetettiin leipätöihin jo yhdeksänvuotiaina. 

Töihin lähti elantoaan hakemaan myös isäni, joka pääsi tiilitehtaalle kärräämään savea 12- tai 13-vuotiaana. Hän tilitti palkkansa tuberkuloosia sairastaneelle ja sodan seurauksena yksinhuoltajaksi jääneelle äidilleen ruuan ja lääkkeiden hankkimiseksi. Tätä jatkui kunnes Mycobacterium tuberculosis korjasi satonsa, eikä äiti enää tarvinnut ruokaa ja pikkusisarukset sijoitettiin muualle.

* * *

Jokin aika sitten uutisoitiin, ettei Euraasian pohjoispuolelta kiertävää koillisväylää ole käytetty niin paljon, kuin Vladimir Putin olisi halunnut. Kuluneen talven jääolojen mukaan ensi kesä näyttää kuitenkin lupaavalta: arktisen jään keskipinta-ala oli nimittäin viime kuussa pienempi kuin minään maaliskuuna koko vuodesta 1979 alkaneen mittaushistoriansa aikana. 

Toisaalta arktisen merijää ei ole kesäisin ottanut sulaakseen vaan sen pinta-ala on vuodesta 2007 alkaen osoittanut lähinnä satunnaista vaihtelua. Nähtäväksi kuitenkin jää, muuttuuko tilanne kuluvana vuonna, kun lähtötilanne on sen suhteen - ainakin venäläisten kannalta - aivan erinomainen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen juttu Kalifornian metsäpaloista sisälsi virheellisen väitteen
Shampanjasosialismia kannattava yhteiskunnallinen nyyhkyluokka
Tieteellis-tekninen kehitys ja taide