Kolmesta espoolaistapauksesta

Eilisen päivän aikana uutisoitiin kolmesta läheltä piti -tilanteesta Espoossa, sillä siellä oli ollut hukkumassa peräti kolme lasta, jotka kuitenkin onnistuttiin pelastamaan ajoissa. Ei lasten vanhempien vaan sivullisten ansiosta.

Tästä voidaan tehdä kaksi tärkeää johtopäätelmää. Ensinnäkin vanhempien tulisi huolehtia lastensa uimataidosta mahdollisimman nuorena. Ja toiseksi - etenkin silloin, jos näin on jäänyt tekemättä - säilyttää jälkeläisiinsä jatkuva katsekontakti uimarannoilla. 

Ensin mainitsemastani ongelmasta kertoi muutaman vuoden takainen selvitys seuraavaa: "valtakunnallisesti kuudesluokkalaisista 55 % on uimataitoisia. Määrä on laskenut selvästi vuodesta 2016, jolloin uimataitoisia kuudesluokkalaisia oli 76 %." 

Sekä edelleen, että "oppilaiden taidoissa havaittiin ensimmäistä kertaa eroja sukupuolien välillä: pojista 60 %, tytöistä 51 % ja muunsukupuolisista 40 % ilmoitti olevansa uimataitoisia. Täysin uimataidottomia oli noin 2–5 % sukupuolesta riippuen. Myös uimataidottomien määrä on kasvanut vuodesta 2016, jolloin vain yksi prosentti ilmoitti olevansa täysin uimataidoton."

Tämä tarkoittaa, että siteeraamani tutkimuksen mukaan kuudesluokkalaisten vanhemmista 45 prosenttia oli aiheuttanut lapsilleen vakavan riskin hengen menetyksestä. Näin erityisesti silloin, kun lapset kokivat olevansa muunsukupuolisia, mutta myös identiteetiltään tyttöjen isillä ja äideillä oli poikien vanhempia enemmän ongelmia ymmärtää uimataidon tärkeys tässä lähes 200 000 järven, lukemattomien jokien ja purojen sekä merellisen saariston ja uimahallien maassa. 

* * *

Oma lukunsa ovat tietenkin - alussa linkitetyt jutunkin mainitsemat - maahanmuuttajalapset, joiden vanhemmat ovat saattaneet tulla sellaisilta alueilta, joissa ei edes ole uintimahdollisuutta. Puhumattakaan sellaisista ihmisistä, joiden kulttuuri määrää miehet sulkemaan naiset ja tytöt peittäviin vaatteisiin ja piilottamaan ihonsa kaikilta katseilta. 

Tämä asia liittyy siihen, että maahanmuuttajanaisille - tai naisille - on varattu omia uimavuoroja, mikä vahvistaa heidän kulttuurinsa vahingollisia piirteitä hyväksymällä de facto miesten ylivallan suhteessa naisiin. Näin siitä huolimatta, että tätä näkee perusteltavan virheellisesti jopa maahanmuuttajanaisten aseman parantamisella.

Myös maahanmuuttajalasten - etenkin tyttöjen - kannalta olisi luonnollisesti yksinkertaisinta ja parasta, mikäli viranomaiset keskittyisivät tällaisen uimahalliapartheidin sijaan torjumaan itse ongelman aiheuttajaa. Siis Suomeen sopimatonta kulttuuria, jonka käytännöt vaarantavat pahimmillaan lasten ja naisten hengen. 

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Halpa henkivakuutus 
Lapsia ei kannata opettaa uimaan, koska se on vaarallista
Burkini, hygienia ja naisten alistaminen

Ääri-ilmiöitä 1650-luvulta

Suomalaisen tutkija Hannele Korhosen mukaan ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä jatkossakin. Asia nousi esille jutussa, jossa ihmeteltiin Euroopan korkeita kesälämpötiloja. 

Artikkelin mukaan "helle on vallannut tällä viikolla Etelä- ja Keski-Euroopan. 40 lämpöasteen raja on rikottu esimerkiksi Ranskassa, Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa. Sardiniassa Villanovassa mitattiin maanantaina Euroopan vuoden korkein lämpötila: 45,7 astetta."

Mainitut lämpötilat ovat tosiaan varsin korkeita, mutta eivät ilmeisesti ainutlaatuisia, koska uutisessa puhuttiin vain vuoden korkeimmasta lämpötilasta. Myös USA:ssa odotettiin vähän aikaa sitten peräti maapallon kaikkien aikojen korkeinta lämpöä, mutta vielä ei ollut sen aika, vaan "tavoitteesta" jäätiin nelisen astetta. 

Aiempi ennätys - 56,7 astetta - ei tosin ole aivan tuore, vaan on mitattu peräti 110 vuotta sitten. Suomen korkein mitattu lämpötila -37,2 astetta on sentään vain 13 vuoden takaa, mutta sitäkään ei ole lähennelty kuluvana vuonna. Kiinassa sentään tehtiin kaikkien aikojen ennätys.

Tästä kaikesta tuli mieleeni jokin aika sitten lukemani kuvaus vuoden 1657 kesästä Euroopassa. Se on ruotsalaisen historioitsija Peter Englundin mainiosta kirjanjärkäleestä "Voittamaton". 

"Aurinko paistoi päivästä päivään kuumana tasaisen siniseltä taivaalta ja sadekuurot olivat sekä harvinaisia että lyhyitä. Kaikkialla näkyi keltaisia auringon korventamia niittyjä, ja maiden kuivuessa levisivät myös metsäpalot. Sateen puutteen vuoksi myös vesistöjen pinta laski huomattavasti. Nyt monien jokien ja virtojen yli kahlaaminen oli helpompaa, mutta toisaalta tietyissä joissa, kuten Veikselissä, vedenpinta oli niin alhaalla, että suuremmat alukset ja proomut uhkasivat juuttua pohjamutaan. Lähes yhtä pahoja seurauksia oli sillä, että monet vesivoimasta riippuvat myllyt, sahat ja tuotantolaitokset joutivat lopettamaan toimintansa."

Näin siis vuonna 1657 keskellä pientä jääkautta. Onneksi Euroopassa ei ollut tuolloin vielä ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta, joka olisi pahentanut kesän tilannetta entisestään - vaikka olisikin saattanut helpottaa vuoden 1657-1658 talvea, joka oli poikkeuksellisen kylmä. 

Englund kuvasi kirjassaan sitäkin: "koko Eurooppa oli ollut joulukuun puolivälistä lähtien jäisessä ruuvipenkissä. Valtaosa Provencen oliivipuista paleltui kuoliaaksi. Roomassa satoi valtavia määriä lunta ja valtaosa pariisilaisista ei ollut omien sanojensa mukaan koskaan kokenut sellaista kylmyyttä: ´kaikki oli jäätynyt umpeen´. Rein jäätyi ja samoin myös Tonava, Dnepr, Elbe, Ems, Veiksel ja Weser. Italiassakin oli mahdollista ylittää umpeen jäätyneet joet raskailla vaunuilla."

Kuten arvoisa lukijani havaitsi, oli noita säiden ääri-ilmiöitä jo lähes viisisataa vuotta sitten. Ja koska ne nyt siis yleistyvät, niin olisikohan käsillä viimeinen hetki varautua siihen, että Välimeren rannalla sijaitsevan Provencen oliivipuut paleltuisivat tai Keski- ja Etelä-Euroopan joet jäätyisivät jälleen ensi talvena?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nostaako El Niño maapallon keskilämpötilan uuteen ennätykseen?
WMO: Jäätiköiden sulamista ei voi enää estää
Onko arktinen alue lämmennyt neljä kertaa nopeammin kuin muu maailma?