Ceutan uutisia

Suomen "virallinen totuus" taitaa olla jotain sen suuntaista, että Espanjan Ceutaan tuli yllytettynä joukko marokkolaisia, mutta he poistuivat pian takaisin. Jäljelle jäi vain jonkin verran lapsia, joille pitäisi löytää turvapaikka manner-Euroopasta. 

Tämä näkemys on pahasti ristiriidassa sen kanssa, mitä Viségrad 24 sivusto kertoi eilen illalla sosiaalisessa mediassa. Sen mukaan tuhansia laittomia siirtolaisia ​​asuu Ceutan rannoilla oljesta ja pahvista kyhätyissä hökkeleissä. Terveysviranomaiset ovat antaneet hätätilavaroituksen vakavan hygienia- ja sanitaatiokriisin vuoksi; hoidettavana on tapauksia, joissa esiintyy syyhyä, tuberkuloosia, märkärupea ja tarttuvaa ripulia.

Sitä ennen sama lähde välitti tiedon, jonka mukaan eräs Ceutan asukas kertoi ihmisten lähtevän kaupungista Espanjan mantereelle, koska he pelkäävät liikkua ulkona. Vanhemmat pelkäävät lastensa puolesta, sillä laittomat siirtolaiset ovat jo raiskanneet 10-vuotiaan tytön.

Aiemmin eilen Viségrad uutisoi myös, että paikalliset lääkärit varoittavat heikkenevistä hygieniaoloista ja koleran leviämisriskistä. Enklaavin alueelle on jäänyt noin 10 000 marokkolaista, joista monet yöpyvät taivasalla julkisilla rannoilla. Puhtaan veden, julkisten suihkujen ja väliaikaisen majoituksen puute on muuttanut paikalliset rannat vakaviksi, jätteen ja ihmisen ulosteen saastuttamiksi biologisiksi vaaranpaikoiksi.

Israelin tiedustelupalvelu puolestaan välitti tiedon siitä, että arabiankielisessä sosiaalisessa mediassa leviää kehotuksia rajan joukkomittaiseen ylittämiseen ennen 15. elokuuta. Espanja on lähettänyt Ceutaan noin 900 poliisia – määrä on kolminkertainen aiempaan verrattuna. 

Viranomaisten mukaan uusi joukko-ylitys on kuitenkin epätodennäköinen, mutta he varoittavat, että huomion keskittyminen Ceutaan saattaa olla harhautus, jolla valmistellaan yritystä Melillassa. Viranomaisten mukaan asiasta ei ole annettu erityistä toimintasuunnitelmaa, ja asiantuntijat varoittavat, että verkossa leviävät viestit saattavat olla disinformaatiota.

* * *

Nähtäväksi siis jää, kuinka Ceutan tapahtumat lopulta päättyvät. Onnistuuko Espanja hoitamaan asian EU:n tuella tai ilman. Ja saako se palautetuksi marokkolaiset takaisin turvalliseen kotimaahansa? 

Vai saako myös pohjoinen Suomi kannettavakseen osan Ceutaan pyytämättä ilmaantuneiden alaikäisten joukosta? Ja heidän mukanaan joukon vaarallisia tartuntatauteja ja ehkäpä myös radikalisoituneita nuoria. 

Sekä tulevia seksuaalirikollisia. Siis sellaisia kuin 20-vuotias Abdul Rahman Aziz ja 29-vuotias Haseebullah Hayatzada, jotka saivat Helsingin hovioikeudessa tuomion 15-vuotiaan tytön törkeästä raiskauksesta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiirististä:
Marokkolaisilla ei ole tarvetta saada eikä suomalaisilla syytä antaa turvapaikkaa

Ceutan tapahtumien positiivinen lopputulema

60 000 afrikkalaista lähti toivioretkelle

Kun jäät lähtivät järvistä jo helmikuussa ja teinit joutuivat töihin

Kulunut maaliskuu oli Ilmatieteen laitoksen tilaston mukaan mittaushistorian kuumin Helsingissä. Sodankylässäkin se oli kohtuullisen lämmin, mutta kuitenkin viileämpi kuin esimerkiksi viime vuonna.

Talvitilastojen mukaan ei kummallakaan paikkakunnalla ollut kuitenkaan erityisen kuumaa, vaikka toki lämmintä, kuten itse kukin muistaa. Sen sijaan viime keskiviikko eli huhtikuun toinen päivä oli Helsingissä poikkeuksellisen lämmin, sillä lämpötila kipusi Kaisaniemessä 17,5 asteeseen ja Kumpulassa jopa 18,6 asteeseen. 

* * *

Tästä tuli mieleeni, että lämpimiä säitä on Suomessa ollut aiemminkin ja vieläpä hirvittävin seurauksin. Vuonna 1696 - Wikipedian mukaan - kävi nimittäin niin, että "tammi- ja varsinkin helmikuussa 1696 Pohjois-Euroopassa vallitsivat vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämpimät säät. Niinpä 2. helmikuuta Tukholmassa kasvoi jo sormen pituista ruohoa, ja 11. helmikuuta jäät lähtivät Etelä-Suomen järvistä."

Valitettavasti tuolloin talvi ei ollut vielä ohi, eikä maaliskuusta tullut lämmin. Sen sijaan - jälleen Wikipedian mukaan - "monet talonpojat ryhtyivätkin jo kylvötöihin. Mutta maaliskuun 7. päivänä alkoivat kovat pakkaset uudestaan ja tuhosivat sen, mikä oli jo kylvetty."

Tämän kaiken seurauksena kylvötöihin päästiin vasta myöhään keväällä ja halla tuhosi sadon jo elokuussa. Lopputuloksena tästä kaikesta oli Suomen tunnetun historian ankarin nälänhätä, jonka seurauksena neljännes tai jopa kolmannes maatamme asuttaneista ihmisistä kuoli. 

* * *

Nykyaikana lämpimät talvisäät tai edes kesätulvat tai -hallat eivät aiheuta Suomessa nälänhätää saati nälkäkuolemia. Siitä huolehtivat hyvin toimiva maailmankauppa ja suomalaisten - ainakin maailman mittakaavassa - hyvä maksukyky. 

Tämä asia olisi hyvä uutisoida erityisesti kaikille niille nuorille - ja miksei vanhemmillekin - ihmisille, joita vaivaa ilmastoahdistus. Ja jotka sen takia kokevat jopa mielenterveyden ongelmia. 

Samalla heille voisi tähdentää, että tosiasiassa suomalaisten elinolosuhteet ovat nykyisin paremmat kuin milloinkaan aiemmin koko ihmiskunnan historian aikana. Ja itse asiassa tämä koskee maailman kaikkia ihmisiä, sillä olisihan toki maailman väestöräjähdys käynnistynyt tehokkaiden ehkäisymenetelmien puuttuessa jo aiemminkin - Afrikkaa myöden - mikäli elinolosuhteet olisivat sen sallineet.

Nuorille voisi myös kertoa, ettei kenenkään suomalaisen tarvitse kuolla nälkään tai lähteä alle 15-vuotiaana hankkimaan leipäänsä omalla työllään, kuten varattomien perheiden lasten piti tehdä vielä noin sata vuotta sitten. Tämä koski muiden muassa molempia isoäitejäni, jotka lähetettiin leipätöihin jo yhdeksänvuotiaina. 

Töihin lähti elantoaan hakemaan myös isäni, joka pääsi tiilitehtaalle kärräämään savea 12- tai 13-vuotiaana. Hän tilitti palkkansa tuberkuloosia sairastaneelle ja sodan seurauksena yksinhuoltajaksi jääneelle äidilleen ruuan ja lääkkeiden hankkimiseksi. Tätä jatkui kunnes Mycobacterium tuberculosis korjasi satonsa, eikä äiti enää tarvinnut ruokaa ja pikkusisarukset sijoitettiin muualle.

* * *

Jokin aika sitten uutisoitiin, ettei Euraasian pohjoispuolelta kiertävää koillisväylää ole käytetty niin paljon, kuin Vladimir Putin olisi halunnut. Kuluneen talven jääolojen mukaan ensi kesä näyttää kuitenkin lupaavalta: arktisen jään keskipinta-ala oli nimittäin viime kuussa pienempi kuin minään maaliskuuna koko vuodesta 1979 alkaneen mittaushistoriansa aikana. 

Toisaalta arktisen merijää ei ole kesäisin ottanut sulaakseen vaan sen pinta-ala on vuodesta 2007 alkaen osoittanut lähinnä satunnaista vaihtelua. Nähtäväksi kuitenkin jää, muuttuuko tilanne kuluvana vuonna, kun lähtötilanne on sen suhteen - ainakin venäläisten kannalta - aivan erinomainen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ylen juttu Kalifornian metsäpaloista sisälsi virheellisen väitteen
Shampanjasosialismia kannattava yhteiskunnallinen nyyhkyluokka
Tieteellis-tekninen kehitys ja taide