Ja sitä hän tosiaan sai: syntyi nimittäin keskustelu misogyniasta eli naisvihasta. Sen - minun silmiini sattuneista - kiihkeimmän ulostulon teki Ilta-Sanomien 29-vuotias uutispäällikkö Noora Hapuli,
Hänen mukaansa "palasimme nanosekunneissa 50 vuotta ajassa taaksepäin... Tämän perusteella nainen on yhä ennen mitään muuta katseen kohde, vaikka hän olisi millainen asiantuntija. Olet tehnyt vuosikymmeniä pitkän uran omalla tieteenalallasi? Sinut pyydetään televisioon puhumaan asiantuntijana? Hienoa, mutta valitettavasti olkapääsi näkyi."
Hänen mukaansa koko "keskustelu on absurdi. Emmekö me ole jo päässeet sen yli, että naisen ulkonäkö minimoisi älykkyyden tai uskottavuuden?"
Lopulta itsensä suureen kiihkoon yllyttänyt uutispäällikkö kirjasi ylös näkemyksenään, että "jos katsoja ei kykene yhtä aikaa kuuntelemaan asiasisältöä ja suhtautumaan neutraalisti keskustelijoiden asuvalintoihin, ei ehkä kannata katsoa televisiota ollenkaan". Ja kehotti Wassia olemaan pyytelemättä ratkaisuaan anteeksi.
Omalta osaltani en A-studiota katsellessani hetkeäkään ajatellut, etteikö Wass olisi ollut asiantunteva, joskin hänen pukeutumisensa - tai pikemminkin sen paljastama iho - kieltämättä vei kykyäni keskittyä hänen sanomaansa. Tälle asialle on nimittäin syvälle ulottuvat biologiset perusteet.
Tämän pitäisi olla kaikkien vähänkin sivistyneiden ihmisten tiedossa, onhan aiheesta kirjoitettu vaikka kuinka paljon. Edellisestä linkistä löytyy esimerkiksi seuraava teksti (käännettynä suomeksi).
"Toissijaiset seksuaaliset ominaisuudet ovat niitä sukupuoliviettisesti eriytyneitä ominaisuuksia, jotka eivät ole suoraan mukana lisääntymisessä. Miehillä toissijaisia ominaisuuksia ovat kasvo- ja rintakarvat, lisääntynyt kehon karvoitus, lantion rakenne (pyöreän lantion sijaan), lihaksikas ylävartalo ja kyky kehittää lihaskasvua nopeammin kuin naisilla. Naisilla toissijaisia seksuaalisia ominaisuuksia ovat suhteellinen kehon karvojen vähäisyys, paksu hiusten kasvu päässä (joissain tapauksissa), pyöristynyt lantio/figuuri, vähentynyt kyky kehittää lihaskasvua nopeasti, vähentynyt ylävartalon voima, rinnat, kyky imettää lapsia, kuukautiskierto ja lisääntynyt kehon rasvaprosentti."
Suurin osa näistä toissijaisista eli sekundaarisista seksuaalisista ominaisuuksista ovat juuri niitä asioita, jotka kiinnittävät vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen. Ja siksi esimerkiksi kovin karvainen nainen ei yleensä sytytä miehissä seksuaalista kiinnostusta, kun taas sopivasti kurvikas vartalo tekee sen.
Tällainen ominaisuus on myös naisen miehen vastaavasta poikkeava karvaton ja tasainen iho sekä uroiden voimaa uhkuvien kulmikkaiden hartioiden sijasta Wassin hentoinen ja siro olkapää. Ja juuri näitähän dosentti tarjoili - omien sanojensa mukaan - huomaamattaan TV-katsojille.
Länsimaiset miehet ovat toki oppineet suhtautumaan rauhallisesti näkemäänsä, eivätkä käy vähäpukeisen naisen kimppuun tarkoituksenaan välitön ilman kohteen lupaa suoritettava kopulaatio. Siitä huolimatta myös suomalaisen miehen autonomisesti eli tahdosta riippumatta toimivat hormonit hyrräävät ja katse kohdistuu väkisinkin paljaaseen ihoon - etenkin silloin, kun sitä näkee yllättävissä yhteyksissä.
Toki myös naiset tunnistavat toistensa sekundaariset sukupuoliominaisuudet, joiden esittely miehille herättää heissä yhtä lailla vahvoja tunteita. Ovathan näkyvillä juuri sellaiset houkuttimet, joiden avulla naiset ovat satojen tuhansien ellei miljoonien vuosien aikana kilpailleet - enemmän tai vähemmän asian tiedostaen - keskenään saadakseen houkutelluksi itselleen puolison tai ainakin sopivan lasten siittäjän.
Siksi siinä, että Wassin pukeutuminen TV:n ajankohtaisohjelmassa herätti paljon huomiota ei pitäisi olla mitään yllättävää. Miehet epäilemättä katselivat paljasta pintaa mielellään, mutta saattoivat toki avointa seksuaalisuutta suitsimaan pyrkivän tyypillisen suomalaisen kasvatuksen seurauksena kokea tarpeelliseksi paheksua näkemäänsä ainakin julkisissa kannanotoissaan.
Käsittääkseni enimmät negatiiviset kommentit dosentin pukeutumisesta tulivat kuitenkin juuri naisilta. Eikä siinäkään ole mitään kummallista, sillä Ilta-Sanomien uutispäällikön tavoin he kokivat vähäpukeisen Wassin - alitajuisesti - vaarallisena kilpailijanaan vastakkaisesta sukupuolesta.
Siinä missä monet naiset kuvastivat negatiivisilla kommenteillaan varsin suoraan tätä kilpailuasetelmaa, osasi nyky-yhteiskunnassa suositun feministisen maailmankatsomuksen omaava toimittaja kuitenkin suunnata - ainakin lehtiartikkelin tasolla - ärtymyksensä Wassin pukeutumisesta yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Ellei hän sitten edusta seksuaalivähemmistöä, jolloin naisten toissijaisilla sukupuoliominaisuuksilla ei tietenkään ole sitä vaikutusta, jota varten ne ovat alkujaan kehittyneet.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tekstit
