Ehdotan Nobelin rauhanpalkintoa Libyan rannikkovartiostolle

Pohdin helmikuussa syitä sille, miksi viime vuonna Välimerellä kuoli ennätysmäärä ihmisiä. Listasin niitä kolme: "ensimmäinen on... ihmissalakuljettajien bisneksensä edistämiseksi levittämä propaganda mahdollisuuksista Euroopassa, toinen ihmissalakuljettajien liiketoimintaa tukeva eurooppalainen turvapaikkapolitiikka...  Kolmas - ja erityisesti Välimereen liittyvä - syy on eurooppalaisten järjestöjen ja viranomaisten Libyan rannikolle järjestämä meripelastuspalvelu, joka houkuttaa ihmisiä hakeutumaan merihätään."

Elokuun alussa kuulimme, että Tunisian kalastajat ja satamatyöläiset olivat ryhtyneet boikotoimaan alusta, joka tarkkaili tuon meritaksitoiminnan laillisuutta. Epäilin boikottien syyksi toimintaan liittyviä rahavirtoja ja ehdotin tutkivaa journalismia asian selvittämiseksi. En kuitenkaan ole havainnut sellaista.

Italia puolestaan uhkaili kesän aikana sulkevansa satamansa pakolaisia rahtaavilta meritakseilta. Siis ns. kansainvälisten järjestöjen pakolaisia Afrikan rannikolta ihmisiä mukaan poimivilta laivoilta.

Lopulta Libyan rannikkovartiosto kyllästyi tilanteeseen. Järjestöjen mukaan se on käyttäytynyt uhkaavasti meritakseja kohtaan ja monet toimijat ilmoittivat sen seurauksena lopettavansa "pelastustyöt".

Mahdollisena syynä toiminnan lopettamiselle pidän jäämistä sivuun meritaksitoiminnan rahavirroista. Näin voisi päätellä ainakin rannikkovartioston tiedottajan kommentista, jonka mukaan "emme vastusta avustusjärjestöjen läsnäoloa yleisellä tasolla, mutta vaadimme heiltä tiukempaa yhteistyötä Libyan valtion kanssa. Heidän tulisi osoittaa suurempaa kunnioitusta Libyan suvereenisuudelle."

Vaihtoehtoisesti paine Euroopasta kävi liian vahvaksi. Esimerkiksi europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps) on jo pitkään vaatinut meritaksitoiminnan lopettamista. Pidän tätä kuitenkin taloudellisia syitä epätodennäköisempänä vaihtoehtona.

Lääkärit ilman rajoja reagoi asiaan antamalla julkisuuteen lausunnon, jonka mukaan "keskeytämme toimintamme, koska Libyan rannikkovartioston tuoma uhka on mielestämme erittäin vakava. Emme voi asettaa kollegoitamme vaaraan."

Niin tai näin. Nyt näyttäisi siltä, että Libyan rannikkovartiosto on tehnyt yhden vuoden merkittävimmistä ihmishenkiä pelastavista teoista. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan elokuun 9. päivän jälkeen ei Välimerellä ole menetetty yhdenkään pakolaisen henkeä (Suomen Uutisten juttu aiheesta löytyy täältä).

Sitä ennen tänä vuonna Välimerellä oli kuollut samaisen järjestön mukaan 2410 henkeä. Siis yli 300 henkeä kuukaudessa eli noin kymmenen henkeä päivässä. Ja nyt siis parin viikon aikana pyöreä nolla. Se ei voi olla sattumaa.

Seuraavaksi jään odottamaan valtamedian uutisointia aiheesta. Ehkäpä Helsingin Sanomat kirjoittaa pääkirjoituksen, jossa se ylistää Libyan rannikkovartioston toimia. Ja iltalehdet kirjoittavat lööppejä isoilla kirjaimilla.

Yle saattaisi tehdä aiheesta tunnin mittaisen erikoisdokumentin, jossa se pohtisi pakolaisvirtaan liittyviä rahavirtoja ja hyvää tarkoittavien järjestöjen älyllistä epärehellisyyttä. Saisimme tutkivaa journalismia ja punnittuja faktoja verojen vastineeksi.

Ja mikäli tilanne säilyy samanlaisen kuin viimeisten viikkojen aikana, Norjan Nobel-komitean tulisi antaa rauhanpalkinto Libyan rannikkovartiostolle. Näin sekin saisi taloudellista tuloa meritaksitoiminnan perusteella, ja ainakin roppakaupalla kaipaamaansa kunnioitusta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Italian uhkailusta ja Ugandan esimerkillisyydestä
Tässäkö EU:n ja Suomen poliittisen johdon tärkeimmät arvot ja tavoitteet?
Ihmissalakuljetus Välimerellä