Vielä pari sanaa vaaliennusteista

Timo Soini totesi Ylen ja HS:n erehtyneen pahasti vaaligallupeissaan. Ja kehui samalla ennustamisen ammattilaista eli Accuscorea, jonka osumatarkkuus oli merkittävästi mediataloja (ja niiden taustalla olleita mielipidetiedustelijoita) parempi.

Koska itsekin tein Yleä tai HS:ää paremman vaaliennusteen, vertasin tulostani myös Accuscoren ennusteeseen. Paikkalukua en ollut arvaillut, mutta puolueiden kannatusta kylläkin. Accuscoren käyttämällä tavalla laskettuna sijoituin sen ja suurten mediatalojemme välimaastoon ja voitin myös Tietoykkösen.

Kaikesta edelle kerrotusta voidaan muodostaa seuraava ennustamistarkkuuslista:

1. Accuscore  4,6 prosenttiyksikön virhe
2. Professori  6,3 prosenttiyksikön virhe
3. Helsingin Sanomat 7,3 prosenttiyksikön virhe
4. Tietoykkönen 8,0 prosenttiyksikön virhe
5. Yleisradio 8,3 prosenttiyksikön virhe
6. Iltalehti 9,2 prosenttiyksikön virhe

On siis syytä antaa tunnustus sinne, minne se kuuluu. Ja esittää hypoteesi, jonka mukaan silloin kun leipä on kiinni oikeaan osumisesta (kuten Accuscorella), ainoa keino selviytyä on rautainen ammattitaito. Tämän voimme verifioida seuraavien vaalien yhteydessä edellyttäen että Accuscore tekee myös silloin muita paremman vaaliennusteen.

Mielenkiintoista oli huomata myös, että pelkästään soveltamalla loogista päättelykykyä muiden tekemiin ennusteisiin voi selviytyä parempaan tulokseen kuin kyselytutkimusten tekijät itse. Tämä tuntuu erikoiselta, koska myös mediatalojen taustalla olevat mielipidetiedustelijat korjaavat raakadataansa monin tavoin.

Vai voisiko sittenkin olla niin, että mediatalojen ennusteiden pieleen menemisessä olisi ollut kyse pyrkimyksestä vaikuttaa itse vaaleihin? Ei kai sentään, sillä sehän olisi maksajan (Yle) tai asiakkaan (HS, IL) harhaanjohtamista. Uskotaan siis mieluummin ammattitaidottomuuteen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennustaminen on vaikeaa...
Professorin vaaliennuste 2015
Falunin lumikarkeloista