Sipilän ensimmäinen kommentti jutussa oli seuraava. "Tulen edellyttämään kaikilta hallitusneuvotteluihin osallistuvilta, että yhdessä valituille strategisille tavoitteille kirjataan selvät kärkihankkeet ja konkreettiset keinot, miten tavoitteet saavutetaan".
Suomen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä siksi vakava, että sitoutumista tarvitaan kaikilta hallituspuolueilta. Ja konkreettiset keinot on siksi syytä sopia jo etukäteen. Toivottavasti tämä myös onnistuu, sovitut menetelmät ovat oikeasti tehokkaita ja itse sopimus pitää.
Tässä lähestymistavassa on kuitenkin syytä varoa suunnitelmatalouden kankeudesta johtuvaa ansaa. Ei neuvostoliittokaan kaatunut suunnitelmien ja sopimusten puutteeseen, vaan suunnitelmien poliittisiin painotuksiin, tosiasioiden kieltämiseen ja niistä seuraavien toimien tehottomuuteen.
Kankeuden vaaraa Sipilä kuitenkin näyttäisi torjuvan, sillä hän ei aio toimittaa eduskunnalle "lähes satasivuista paperia, joka vilisee kehittämistä, edistämistä, selvittämistä ja parantamista tai missä pienet ja isot asiat ovat suloisesti sekaisin". Tämä on hyvä.
Erinomainen on myös Sipilän ehdotus yhteiskuntasopimuksesta eli käytännössä erilaisten etujärjestöjen yhteisestä sopimuksesta tulevaisuutta varten. En ole nähnyt miten Sipilä aikoo ajaa tuon sopimuksen läpi, mutta arvaan että saatuaan kaikilta ehdotuksen talouskavun aikaansaamiseksi hän rakentaa niiden pohjalta kompromissin, jossa jokainen kokee saavansa tasapuolisesti jotain ja johon kaikki sitoutuvat. Ainakin itse pyrkisin tällaiseen menettelytapaan.
HS:n mukaan Sipilä torjui myös epäilyt, että Suomi siirtyy nyt Impivaaraan ja sulkee ovet säppiin muulta maailmalta: "Koen että tämä on keskustan osalta aikamoista pelottelua. Keskustan historia osoittaa kaikkea muuta".
Tästä on hyvä lähteä, sillä myös kaikki muut isot puolueet ovat käsittääkseni samoilla linjoilla - esimerkiksi niin Perussuomalaiset, Kokoomuskin kuin SDP:kin haluavat helpottaa suomalaisessa työelämässä tarvittavan osaavan työvoiman maahanmuuttoa, rakentaa hyvinvointia viennin varaan ja mahdollisuuksien mukaan hyödyntää turismia erityisesti haja-asutusalueiden elinkeinona.
Eroja puolueiden välillä löytyy sitten kustannuksia tuottavan humanitaarisen maahanmuuton osalta, mutta koska nykyinen taloustilanne ei salli siihen panostamista lehdistön räksytyksestä huolimatta, ei tällä erolla uskoakseni ole seuraavan neljän vuoden aikana merkitystä. Tulevaisuus on siis humanitaarisen maahanmuuton osalta eurooppalaisittain pidättyväistä ja kansan tahdon mukaista.
Ulkopoliitiikasta Sipilä totesi, että "meidän on syvennettävä puolustusyhteisyötä Ruotsin kanssa ja jatkettava Naton rauhankumppanuuden kehittämistä". Itse kaipaisin enemmän rohkeutta, ehkä jopa Nato-jäsenyyttä.
Kansanäänestystä en kuitenkaan kaipaa, sillä siihen liittyvän kampanjoinnin aikana Venäjä ei jäisi toimettomaksi kuten Georgian ja Ukrainan tapaukset osoittavat. Sen sijaan hallituksen tulee osoittaa johtajuutta ja hoitaa asia salassa siten, että Venäjä joutuu tapahtuneen tosiasian eteen.
Sipilä otti kantaa myös punavihreään suvaitsemattomuuteen: "suvaitsevaisuus näyttää välillä olevan vain omien mielipiteiden suvaitsemista. Ei ole sinun Suomeasi tai minun Suomeani". Erityisesti hänelle on vierasta ihmisten leimaaminen heidän taustansa tai mielipiteensä perusteella.
Niin minustakin - mutta samalla on ymmärrettävä, etteivät kaikki maailmankatsomukset tai maahanmuuttajat ole Suomelle hyväksi. Ainakaan minä en kaipaa maahanmuuttajavirtojen mukana väkivaltaista uskonnollista fanatismia tai naisten aseman heikentämistä.
Lopuksi hän tarttui vielä isänmaallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen: "jos oikeasti haluamme lisätä töitä ja muuttaa työttömän arkea, meidän kaikkien on myös uskallettava luopua jostakin." Erityisesti hän suuntasi sanojaan vertaisilleen eli yritysjohtajille: "osoittakaa tilanteen ymmärtämistä henkilökohtaisellakin kohtuuden viestillä, mutta ennen kaikkea kutsun teidät isänmaan pelastamiseen investoimalla Suomeen."
Kokonaisuutena Sipilän ajatukset ovat minun mielestäni varsin kohtuullisia ja tarjoavat hyvän lähtökohdan Suomen nostamiseksi talousahdingostaan. Yksityiskohtiahan niistä ei ilmene, vaan kyse on pikemminkin periaatteista - mutta varsin järkevistä sellaisista. Toivottavasti niin etujärjestöt kuin muut suuret puolueetkin voivat niihin yhtyä.
Lopullinen hallitusohjelma ja -taival muotoutuvat sitten kunkin puolueen intressien yhteensovittamisen onnistumisesta - sekä muun yhteiskunnan sitoutumisesta tekeillä olevaan yhteiskuntasopimukseen. Tässä prosessissa näen aivan keskeiseksi edelle kirjoittamani lainaukset, jotka liittyvät isänmaallisuuteen ja suvaitsemattomuuteen. Täytyy siis todella toivoa, ettei Sipilän Kepu petä, vaan onnistuu viemään Suomen kohti uutta nousua.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
On hienoa olla suomalainen!
Toiveet kohdistuvat Juha Sipilään ja muihin hallitusneuvottelijoihin
Kuinka julkisista menoista vähennetään kuusi miljardia?
On hienoa olla suomalainen!
Toiveet kohdistuvat Juha Sipilään ja muihin hallitusneuvottelijoihin
Kuinka julkisista menoista vähennetään kuusi miljardia?
Et sinä sitä varmaan niin tarkoittanutkaan, mutta painotan silti erikseen, että kukaan poliitikko ei omilla toimenpiteillään voi nostaa maata lamasta. Ei Sipilä, Putin tai Obama. Yritykset nostavat
VastaaPoistaJuuri noin. Poliitikot voivat kuitenkin tuhota ihmisten yritteliäisyyden ja yritysten toimintaedellytykset. Nyt näyttäisi siltä, ettei Sipilä aio sortua siihen vaan aikoo oikeasti pitää toimintaedellytykset kunnossa.
Poista