Suosi virolaista... eiku älä suosikaan

Törmäsin tämän päivän Helsingin Sanomissa kummalliseen uutiseen. Sen otsikon mukaan virolainen kuusi on suomalaista parempaa.

Seuraavaksi kerrotaan Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen osoittavan virolaisen kuusen kasvavan suomalaista nopeammin. Ja lopuksi Jaakko Napola -nimisen Luonnonvarakeskuksen tutkijan pitävän suomalaista jalostettua kuusta varmimpana vaihtoehtona.

Kerrassaan sekavaa siis. Oli ihan pakko selvittää mistä oikein on kyse.

Löysinkin helposti toisen uutisen, jossa kerrottiin paitsi virolaisen, niin myös mm. pihkovalaisen ja novgorodilaisen kuusen soveltuvan Etelä-Suomeen. Tässä uutisessa kerrotaan myös latvialaisten kuusten kasvavan hyvin, mutta saavan usein mustakoron.

Ei muuta kuin selvittämään mikä ihmeen mustakoro. Ja löytyihän se. Mustakoro on sienitauti, joka on tehnyt tuhoa Pohjois-Savossa ja ylipäänsä Päijänteen itäpuolella.

Sientä levittää koskut-kääriäinen. Siis hyönteinen, joka tekee kuusen kuoreen reikiä. Sieni puolestaan pääsee puuhun näiden reikien kautta ja tekee sen jälkeen pahaa tuhoa etenkin entisillä pelloilla.

Ja opin vielä lisääkin. Mustakoro on Metsäntutkimuslaitoksen eli nykyisen Luonnonvarakeskuksen aiemmissa tutkimuksissa todettu aiheuttavan tuhoja nimenomaisesti eteläisissä alkuperissä, joskin viimeaikaisissa tutkimuksissa tämä yhteys on ollut epäselvempi.

Ja kun tarpeeksi etsin, löytyi aiheesta oikein asiaan perehtyneiden tutkijoiden tekemä esitelmäkin. Sen mukaan puiden alkuperän ja mustakororiskin välistä yhteyttä ei ole selvitetty riittävästi. Tekijöiden joukosta löytyy myös virolaisiin alkuperiin tämän kirjoituksen aloittaneessa jutussa varauksellisesti suhtautunut Jaakko Napola.

Näin maalaisjärjellä ja yleisellä kokemuksella tutkimuksesta tulkitsen HS:n uutisen seuraavasti.

Luonnonvarakeskuksen kasvututkijat ovat tehneet puiden kasvututkimuksia, joissa virolaiset kuuset ovat kasvaneet muutaman kymmenen vuoden ajan hiukan nopeammin kuin kotimaiset. Noihin kokeisiin ei kuitenkaan ole sattunut koskut-kääriästä eikä mustakoroa. Niinpä he ovat ottaneet suositellakseen näitä eteläisiä alkuperiä jo senkin takia, että ilmastommehan muuttuu ilmastoskenarioiden mukaan nyt istutettavien puiden eliniän aikana vielä lämpimämmäksi kuin Viron nykyinen ilmasto.

Mustakorotutkijat puolestaan ovat huomanneet mustakoron aiheuttavan tuhoa etenkin vanhoilla pelloilla kasvavissa nopeakasvuisissa puissa. Koska kuusta kasvatetaan ennen tilipäivää meillä yli puoli vuosisataa, näkevät he virolaisissa kuusissa riskin, joka saattaa tehdä tyhjäksi lähes koko eliniän kestävän metsänkasvatuksen.

Näin ollen yksityisen metsänomistajan ei heidän ajatuksissaan kannata ottaa virolaisiin taimiin liittyviä riskiä sen pienen kasvunlisäyksen takia, joka hyvällä tuurilla olisi saatavissa. Uskoisin olevani tässä tulkinnassani oikeassa.

Ja niin. Löytyihän tuo Luonnonvarakeskuksen tiedotekin asiasta. Se kertoo yksiselitteisesti, että "virolainen kuusen siemen on tällä alueella [Salpausselän eteläpuolella] hyvä vaihtoehto silloin, kun kotimaista jalostettua siemenviljelyssiementä ei ole saatavissa." HS:n uutisen sekoilu ei siis ollut lähtöisin tutkimuslaitoksesta vaan journalismimme lippulaivan ihan omaa tuotantoa.

Niinpä kiitän Helsingin Sanomia epäselvästä uutisesta, joka sai minut tutustumaan mielenkiintoiseen aiheeseen. Ehdotankin lehdelle samantyyppistä uutisointia myös esimerkiksi suomalaisten johtajien rekrytoinnista. Silloin minä ja monet muut tietämättömät voisimme perehtyä myös johtajuuden yksityiskohtiin.

Siis jotenkin tähän tyyliin: Mokialla menee nykyisin aika hyvin, koska sillä on johtajana intiaanipäällikkö. Silloin kun johtajana oli läntisen suurvallan edustaja meni huonommin.

Johtamistutkimusylikoulun kansainvälisen linjan tutkijat suosittelevatkin kaikille suomalaisille yrityksille intiaanipäällikkötaustaisen johtajan palkkaamista. Johtamistutkimusylikoulun impivaaralainen tohtori suhtautuu kuitenkin sekä intiaani- että suurvaltajohtajiin epäilleen ja pitää kotimaisessa hissifirmassa menestystä hankkinutta henkilöä varmimpana vaihtoehtona....

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten ilmastonmuutoshuoli ei kanavoidu käytännön toiminnaksi, mutta miksi edes pitäisi?
Rokotuksilla hävitetään taudinaiheuttajia
Eurooppa kehittää parempia kasveja muun maailman maataloudelle