maanantai 15. helmikuuta 2016

Työtaistelulainsäädäntö olisi uudistettava

Suomessa on Sipilän yhteiskuntasopimuksen yhteydessä noussut esiin Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton (AKT) halu kulkea omia teitään ja sitä kautta poimia jäsenilleen erityisetuja jopa silloin, kun maan taloustilanne on kriisitilassa. Tosin samaan hengenvetoon on todettava, ettei tämä asenne ole ollut vieras Elinkeinoelämän keskusliitollekaan, mutta tämä kirjoitus ei käsittele nyt sitä.

Tämän päivän lehdessä kerrottiin tuulivoiman vaihteistoja tekevästä Moventaksesta, jolla näyttäisi viiden vuoden taaperruksen jälkeen menevän jälleen hyvin. Uutisen kainalojutussa yrityksen toimitusjohtaja kertoo, etteivät palkkakustannukset ole yrityksen kannalta ongelma vaan tuotteiden toimitusvarmuus.

Hänen mukaansa kuljetusalan kuukauden pituinen lakko ajaisi yrityksen konkurssiin, koska "tavaravirrat on optimoitu joka kohdassa, ja toimitusten pitää kulkea ajalleen. Jos asiakkaalle tulisi 2–3 viikon tuotantokatko Suomen poliittisen tilanteen takia, he valitsevat toisen toimittajan."

Niinpä toimitusjohtaja joutuu suomalaista tavaraa maailmalle kaupatessaan vastailemaan kysymyksiin Suomen poliittisesta riskistä. Siinä touhussa AKT:n tunnettu lakkoherkkyys kaikenlaisissa sille kuulumattomissa asioissa ei taida olla mikään kilpailuvaltti.

Eikä Moventas ole huolineen edes yksin. Muutama kuukausi sitten myös metsäkoneita valmistava perheyritys Ponsse antoi samansuuntaista viestiä.

* * *

Edelle kirjoitettua taustaa vasten olisi kysyttävä, onko työtaistelulainsäädäntömme ajan tasalla. Enkä tarkoita, että työntekijöiden lailliseen lakko-oikeuteen oman asiansa puolustamisessa olisi syytä puuttua. Sen sijaan ay-liikkeen ja erityisesti AKT:n vastuuton toiminta vuosien saatossa on herättänyt mielessäni seuraavat asiat harkittavaksi.

Yksi. ammattiliitot selviävät työrauhan aikaisista lakoista käytännössä merkityksettömillä sakoilla, jotka eivät ole missään suhteessa niiden aiheuttamiin seurauksiin. Sellaisten kautta on ajettu nurin jopa kokonaisia yrityksiä, joten edes ihmisten työpaikkojen katoaminen ei ole estänyt vallastaan kiihottuneiden ammattiyhdistysihmisten kiihkoa.

Kaksi. Lakkoja ei käydä pelkästään työsuhteista, vaan meillä on sallittu myös poliittiset lakot demokraattisen päätöksentekijän painostamiseksi. Vaikka nämä lakot ovatkin meillä yleensä olleet lyhyitä ja jo ennalta ilmoitetun pituisia, ne eivät ole omiaan luomaan sellaista Suomi-kuvaa, jonka varassa pelkässään Suomessa toimivat vientiyritykset voisivat menestyä.

Kuten jo aiemmin mainitsin, en kyseenalaista työntekijöiden lakko-oikeutta. Sen sijaan tahdon tällä kirjoituksellani tuoda esiin sen, etten hyväksy laittomia enkä demokratian vastaisia lakkoja, joiden vaikutukset heijastuvat pahimmillaan koko kansakunnan hyvinvointiin.

Siksi ehdotan laittomien lakkojen seurausten määrittelemistä niiden aiheuttamia kuluva vastaaviksi. ja poliittisten lakkojen kieltämistä kokonaan, sillä vakiintuneena demokratiana Suomessa voi jokainen ihminen osoittaa poliittisen tahtonsa sekä vaaleissa, sananvapauden suojassa että laillisissa mielenosoituksissa. Siten poliittiset lakot ovat vain muinaisjäänne, joilla ei ole sijaa tämän päivän yhteiskunnassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kiinalainen pääoma tuo Kemiin tullessaan sekä hyvää että huonoa
Miksi meillä on tekemätöntä työtä?
EK päätti palata neuvottelupöytään - tositarkoituksella

3 kommenttia:

  1. Kuten jo aiemmin mainitsin, en kyseenalaista työntekijöiden lakko-oikeutta

    Eihän meillä ole työntekijöiden lakko-oikeutta vaan ay-kartellin lakko-oikeus. Yksittäinen työntekijä on samassa asemassa kuin maaorjuudenkin aikana lakkojen suhteen. Jos yksittäinen ahtaaja haluaisi mennä lakkoon, hänen työsuhteensa voitaisiin purkaa.

    En myöskään jaa huoltasi siitä, että jokin lakko halvaannuttaa Suomen. Koska en kannata liberaalin fascismin taloudellista ajattelutapaa korporaatioineen, olen vain tyytyväinen jos se voidaan lakoilla romuttaa. Avainalojen lakot ovat siinä tärkeässä asemassa, kuten Paperiliitto Jouko Ahosen aikana osoitti ja sitä ennen laivojen radistit ja niin edelleen.

    Jos valtio nähdään fascismin mukaisesti elävänä organismina, kaikki toimenpiteet jotka heikentävät organismia ovat mielestäni kannatettavia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika usein olemme olleet samaa mieltä. nyt näköjään emme. Vaikka näenkin viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Suomea johdetun monilta osin kelvottomasti, en silti näe mitään hyvää siinä, että jotkut pyrkivät vetämään maton toisten työnteon alta.

      Olet kuitenkin oikeassa lakko-oikeuden luonteesta. Se on tosiaankin rajattu ay-liikkeelle, eikä yksittäiselle työntekijälle. Jälkimmäisellehän työstä kieltäytyminen tarkoittaa irtisanomisperustetta.

      Poista
  2. Eihän kukaan ole vetämässä mattoa toisen alta. Jos laissa on määrätty, että yksi ala on kartellisoitu - vaikkapa nyt ahtaaminen - on alan romuttaminen järkevää.

    Kilpailukyky muodostuu siitä, että yritykset etsivät ja tunnistavat toimintaansa vaikuttavia riskejä. Jos kartellisoituminen on riski - kuten se luonnollisesti vapaassa kilpailussa on - niin kartellin paljastuminen pakottaa yrityksen varautumaan moiseen riskiin. Se voi olla tuotannon siirtäminen kartellin ulottumattomiin tavalla tai toisella.

    En usko että olemme tästäkään asiasta eri mieltä, vaan en osannut kertoa ja kuvailla, miksi minusta kartellien purkautuminen - vaikka lakkojen avulla - onn yksinomaan myönteinen asia.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!