maanantai 29. helmikuuta 2016

Yhteiskuntasopimus syntyi, entä sitten?

Neuvotteluosapuolet saavuttivat tänään yhteiskuntasopimuksen. Sen voimaan astuminen ei ole vielä varmaa, sillä kaikkien osapuolten pitää antaa sille siunauksensa.  Uskoisin näin kuitenkin käyvän niin ammattiliitoissa, työnantajajärjestöissä kuin maan hallituksessakin.

Sopimus sisältää monenlaisia muutoksia, joita en lähde tässä erittelemään koska niistä voi lukea vaikkapa täältä ja täältä. Todettakoon, että omalta kohdaltani eli tavalliselta professorilta sopimus vie Ylen laskurin mukaan yli 3600 euroa vuoden palkasta. Sen kanssa on nyt vain elettävä.

Samalla voi toivoa, että suomalainen talous pääsee ylös talouskuopastaan. Ja ottaa oppia tulevaisuutta varten: enää ei maan taloutta saa ajaa nykyiseen jamaan, vaan meidän on osattava elää eurojärjestelmän ehdoilla - tai sitten erottava koko järjestelmästä.

Maamme julkiselle sektorille annan kehotuksen purkaa kaikki ne järjettömät hallinnointijärjestelmät, joita viime vuosina on rakennettu tuottavan työajan supistamiseksi ja varojen suuntaamiseksi pois ns. perustyöltä eli vaikkapa yliopistojen ja tutkimuslaitosten tutkimustoiminnalta. Sekä samalla sulkea ne hallitsemattomat menolajit, joita kehitysmaalaisten kansainvaellus ja Euroopan talouskriisi suomeksi sanottuna tarkoittavat.

Teollisuudelle ja muulle yritysmaailmalle lähetän puolestaan sellaiset terveiset, että nyt on supistettu julkisen hallinnon aiheuttamaa rasitetta avoimelle sektorille sekä myös työnantajien työvoimakustannuksia. Niinpä nyt on myös elinkeinoelämän aika näyttää omat kyntensä ja alkaa tuottaa, viedä, investoida ja talouden näiden toimien seurauksena lähdettyä nousukiitoon myös palkata uusia tekijöitä.

Ja kaikista rohkeimpia yllytän lähtemään yrittämisen vaativalle, mutta kokonaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeälle, uralle. Ilman sitä kautta syntyvää talouden aluskasvillisuutta ei minkäänlainen yhteiskuntasopimus voi ylläpitää maamme hyvinvointia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yksi asia, mutta monta näkökulmaa
Työtaistelulainsäädäntö olisi uudistettava
EK päätti palata neuvottelupöytään - tositarkoituksella

4 kommenttia:

  1. Jep! Professori osuu ytimeen siinä että koko tarve yhteiskuntasopimukselle johtuu vain ja ainoastaan siitä että Suomella ei ole omaa valuuttaa, keskuspankkia ja rahapolitiikkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Mutta myös siitä, ettemme ole osanneet sopeutua niiden puutteeseen. Sehän olisi ollut se vaihtoehto.

      Poista
    2. Kyllä osittain osasimme; sitä varten luotiin EMU-puskurit, jotka ovat väitteiden mukaan jo käytetty. Mitä emme osanneet tehdä, oli sopimusyhteiskunnan muuttaminen joustavammaksi.

      Poista
  2. Tuossa sopimuksessa oh yksi oikeasti pelottava kohta: SAK:n mukana työeläkerahastojen hallintoon luikerteleva SDP.

    Puoluetuet ja vaalirahoitukset ovat pientä verrattuna siihen että seuraavissa eduskuntavaaleissa SDP pääsee ostamaan ääniä meidän tulevilla eläkkeillämme.

    Ei tarvitse olla mikään Einstein tajutakseen että vaalien alla alkaa hillitön rahanjako heikosti kannattavien mutta paljon duunariäänestäjiä työllistävien savupiippujen pystyssä pitämiseksi. Kassassa kun on vajaa 190 miljardia jonka SDP takuulla korvamerkkaa omaksi "jakovarakseen".

    Tuo onkin sitten suurten ikäluokkien viimeinen suuri puhallus. Tämän päivän viisikymppiset ja nuoremmat joutuvat voimattomina katsomaan miten heidän vanhuutensa rahoitukseksi tarkoitetut varat häipyvät taivaan tuuliin kun SAK:n poliittinen siipi pitää status quo:a pystyssä hamaan viimeiseen eläke-euroon.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!