torstai 11. helmikuuta 2016

Globaalin lämpötilan nousun pysähtyminen ei ole tärkeää

Tiedevilppi tarkoittaa tiedeyhteisön, rahoittajien ja median kautta myös tavallisten ihmisten harhauttamista. Suomessa sitä on väitetty esiintyneen mm. VTT:llä, jonka yhden tähtitutkijan sanotaan mm. jättäneen tiedotteista, julkisista esityksistä ja urheilu-uutisista pois oleellista tietoa, joka ei ole sopinut siihen kuvaan, jonka hän halusi tutkimustuloksistaan antaa, ja joka takasi hänen ryhmälleen hyvän rahoituksen.

Tulosten vääristely ei siis tarkoita pelkästään tulosten muuttamista tai valikointia vaan sitä on myös väärien tietojen tai tulosten esittäminen tiedeyhteisölle tai niiden levittäminen julkaisuissa, esitelmissä tai rahoitushakemuksissa. Samoin johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten tai tietojen esittämättä jättäminen katsotaan vilpiksi.

* * *

Tämän kirjoituksen aluksi haluan muistuttaa lukijaani Science-lehdessä vuonna 2009 julkaistusta kirjoituksesta, jossa Iso-Britannian Met Officen tutkijat väittivät mallinnusten perusteella vuodesta 1998 alkaneen ilmastonmuutoksen pysähtymisen johtuvan satunnaisista ilmaston vaihteluista ja jatkuvan viimeistään viidentoista vuoden kuluessa. Kiinnitin asiaan silloin huomiota, tulkitsin kirjoituksen ilmastotieteilijöiden hypoteesiksi ja kirjoitin pari vuotta myöhemmin aiheesta myös tähän blogiin. 

Nyt vuodesta 1998 on kulunut jo 18 vuotta, joten brittitutkijoiden vuonna 2009 esittämä hypoteesi luonnollisesta vaihtelusta ilmaston lämpenemisen pysähtymisen selityksenä on tullut falsifioiduksi, vaikka tämän vuoden tammikuussa alailmakehä olikin vuoden 1979 jälkeen neljänneksi eniten pitkäaikaisesta keskiarvosta ylöspäin poikkeava. Välittömänä syynä poikkeukselliseen lämpöön on  El Nino -ilmiö, joka on juuri nyt huipussaan samalla tavalla kuin vuonna 1998 jolloin lämpötilojen poikkeamat olivat vielä tammikuutakin hiukan korkeammat.

Kiinnitän lukijani huomion myös siihen asiaan, että maapallon ilmasto on aikojen kuluessa ollut paljonkin nykyistä lämpimämpi. Aiemmin referoimani tutkimustulokset osoittavat että sekä 4000 että 8000 vuotta sitten lämpötilat olivat selvästi korkeammat kuin nykyisin. Viimeisen 2000 vuoden aikana nykyistä kylmempää on ollut ainoastaan ajanlaskun alun kieppeillä ja jälleen 500-luvun tienoilla. Sekä tietenkin pienen jääkauden aikaan ja sen jälkeen. 

Viime jääkautta ennen eli edellisen interglasiaalikauden aikana tiedetään olleen vieläkin lämpimämpää - ero nykyilmastoon on ollut noin neljä astetta. Ja dinosaurusten aikaan eli triaskaudella oli sitten vielä paljon sitäkin kuumempaa. 

Kaikkiaan elämme juuri nyt siis ilmeisesti suhteellisen viileää ajanjaksoa maapallon ilmastohistoriassa, vaikka pieneen (saati varsinaiseen) jääkauteen verrattuna ilmasto onkin miellyttävän lämmin.

* * *

Lueskelin äskettäin viime joulukuista Science-lehteä ja löysin sieltä kahden amerikkalaisen ilmastotieteilijän, Michael Wehnerin ja David Easterlingin kirjoituksen, jossa he palauttavat tiukalla otteella ruotuun kaikki sellaiset, jotka eivät ymmärrä mikä on oleellista ja mikä ei ilmastonmuutostutkimuksessa. 

Luettuani jutun jäin miettimään millä tavalla sen ydinsanoma sopii tutkijan ja tiedemiehen suuhun. Erityisesti millä tavalla kirjoittajat suhtautuvat sellaisiin mittaustietoihin, jotka eivät sovi heidän omaan ilmastohypoteesiinsa. 

Mietin myös sitä, onko tämä yhdessä johtavista tiedelehdistä julkaistu kirjoitus tiedettä vai poliittista retoriikkaa. Sekä ennen kaikkea miten se suhtautuu Suomessa VTT:n tapauksen yhteydessä mainittuihin tiedevilpin kriteereihin. 

Jotta arvoisa lukijani voisi tutustua tähän amerikkalaisten ilmastotutkijoiden tiedemaailmassa poikkeuksellisen voimakkaaseen kannanottoon, käänsin koko jutun. Olkaapa siis hyvät.

* * *

"Vuonna 2009 me väitimme, että lyhyet lämpenemiset tai jäähtymiset maailmanlaajuisessa keskimääräisessä lämpötilassa ovat merkityksettömiä ihmisen aiheuttaman ilmakehän lämpenemisen kannalta. Luontaiset vaihtelut vuosien tai vuosikymmenien aikajänteellä yhdistyvät ihmisperäisten pakotteiden seurausten kanssa havaintotilastoihin, eikä siksi ole yllättävää, että ilmaston lämpeneminen tapahtuu nykäyksittäin ja välille sattuu myös pysähtyneisyyden tai jopa viilenemisen jaksoja.

Tämä pointtimme näyttää hukkuneen kokonaan siinä keskustelussa, jota on käyty Karlin ja kumppaneiden julkaisusta, jossa havaittiin ilmastodatassa virheitä aiemmissa maan pintalämpötilojen estimaateissa ja joiden vaikutusta niin sanottu ilmaston lämpenemisen pysähtyminen 1990-luvun lopulta lähtien on. Nykyinen julkinen keskustelu Karlin ja kumppaneiden julkaisusta on täydellisesti irrallaan kaikista tärkeimmästä käsillä olevasta asiasta: ihmisen polttamilla fossiilisilla polttoaineilla ja siitä seuraavilla hiilidioksidipäästöillä on pitkäaikaiset seuraukset ilmastojärjestelmään. Kuinka paljon tuleva lämpeneminen realisoituu vuosisadan loppuun mennessä riippuu paljon enemmän ihmisen käyttäytymisestä kuin luonnollisen vaihtelun yksityiskohdista.

Tieteellisesti globaalin lämpötilan nousu tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin energian siirtymistä ilmastojärjestelmässä, erityisesti niinä ajanjaksoina jolloin luonnollinen vaihtelu dominoi, sekä ilmastoon kohdistuvien pakotteiden vaihtelusta, olivat ne sitten luonnollisia tai ihmisperäisiä. Todisteet ilmastonmuutoksen pysähtymisestä sai IPCC:n hiukan alentamaan alaestimaattiaan siitä, kuinka kuinka globaali keskilämpötila vastaa tiettyjen kasvihuonekaasujen muutoksiin, mutta ylempi estimaatti on pysynyt ennallaan.

Kuten varoitimme vuonna 2009 ´väitteet siitä että ilmastonmuutosta ei tapahtuisi on johdettu lyhytaikaisen viilenemisen perusteella ja jättävät huomiotta… luontaisen vaihtelun ja ovat harhaanjohtavia´. Me olemme masentuneita ilmastonmuutokseen liittyvien väitteiden runsaudesta , ovat ne sitten peräisin alarmisteilta tai denialisteilta. Ymmärtääksemme täydellisemmin ihmisperäisen signaalin luontaisen variaation joukosta, meidän on katsottava pitkää aikaväliä. Siinä mielessä sillä kysymyksellä esiintyikö 21. vuosisadan alkupuolella globaalin lämpötilan tasannetta ei ole tärkeää."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

5 kommenttia:

  1. Niin. Lämpötilojen vaihtelu kuuluu olennaisesti maapallon systeemin luonteeseen. Ihmisen vaikutuksen arvioiminen verraten vuosimiljardien aikana tapahtuneiseen olosuhteiden kertokulkuun tai auringon aktiivisuuteen osoittaa ainakin jonkinlaista jumalkompleksia. On tahdottu unohtaa planeettamme olevan ja aina olleen sangen raju paikka, mitä massiiviset mannerlaattojen liikkeet, tulivuorenpurkaukset, maanjäristykset yms ilmentävät. Elinympäristömme ei ole ikinä ollut stabiili.

    Entäpä jos meitä ihmisiä on vain kerta kaikkiaan liikaa, koska esimerkiksi alaville maille sulloutuneilla poloisilla ei ole mahdollisuutta väistyä nousevan veden tieltä. Tilanpuutteella on toki myös oma poliittinen ulottuvuutensa. On kirjoitettu, että lämpimien kausien ja jääkausien välillä merien pinnan taso on kautta aikain vaihdellut yli sata metriä. Mikä olisi muka se luonnollinen merenpinnan taso?

    Läpipolitisoituneesta ja muun muassa päästökaupalla kaupallistetusta ilmastoväittelystä olisi syytä erottaa suoranaisen saastuttamisen vähentämisen tarve, josta viimeisimpänä esimerkkinä ovat olleet valtamerien jätepyörteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on sellainen käsitys, että maailman meriin joutunut muovi on todellinen ja iso ongelma. Ei se toki varmaankaan peitä 40 % maailman merien pinta-alasta vaan luulisin, että muovia esiintyy sen kokoisella alueella lauttoina.

      Riipumatta muovin peittämästä meren pinta-alasta, se olisi hyvä saada sieltä pois. Meren elävien kannalta varsinainen ongelma on käsitykseni mukaan pieneksi (jopa mikroskooppisen pieneksi) hajonnut muovi, joka kulkeutuu eläinten elimistöihin ja esimerkiksi kalojen kiduksiin aiheuttamaan haittaa. Sitä paitsi en ainakaan minä viihdy roskaisessa maailmassa.

      Poista
  2. Näistä jutuista tulee mieleen Hesarin Karin piirros joskus 1950-luvulta, jossa tiedemiehet pohtivat Jumalan kämmenellä, onko Jumalaa olemassa.

    Ilmastotutkijat tuntuvat olevan niin täydellisen vakuuttuneita siitä, että ihmisen on pakko olla se suurin syntinen. Kaikki muut mahdolliset luonnolliset vaihtoehdot hylätään.

    Varovaisuusperiaatetta korostetaan, mikä on sinänsä OK, mutta eikö sitä pitäisi soveltaa myös ilmastonlämpenemiseen? Nyt tehdään valtavia ja osin peruuttamattomia ratkaisuja hyvin vajavaisella tiedolla.

    Entäpä jos he ovat väärässä? On tuhlattu valtavasti resursseja aivan turhaan, teollisuus on karkotettu Kiinaan, eikä se sieltä enää palaa.

    Jos paljastuu, että koko ilmastonmuutos olikin suurta liioittelua? Silloin on aivan varmaa, että kansa haluaa syylliset vastuuseen ja tiede menettää uskottavuuttaan. Miten se loppujen lopuksi eroaa uskonnosta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viime kädessä ilmastonmuutoksen osalta kyse on tosiaankin siitä, kannattaako meidän käyttää ympäristönsuojeluun tarjolla oleva raha ja energia kasvihuonekaasujen vähentämiseen vai johonkin aivan muuhun ympäristöä parantavaan toimintaan. Eli onko kasvihuonekaasujen vähentämisen kustannus/hyötykerroin kaikista vaihtoehdoista se paras.

      Poista
  3. En tosiaankaan ole koskaan nähnyt ilmastotieteilijöiden esittävän julkisesti hypoteesia, jonka he sanoisivat falsifioivan koko teorian. Näin siitä huolimatta, että falsifioitavuus on juuri se kriteeri, joka erottaa tieteellisen teorian arkihuomioista.

    Tähän blogitekstiin kääntämässäni jutussa kiinnitin huomioni juuri siihen asiaan, että kirjoituksen laatijat suorastaan kielsivät ilmastodatan käyttämisen siihen tarkoitukseen. Minusta se oli omituista.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!