Ilta-Sanomien toimittaja oli haastatellut miestä, joka oli vaatinut poikansa jättämistä luokalle. Opettaja ei olisi suostunut tähän, mutta lausunnon hakeminen koulupsykologilta ratkaisi asian, poika sai uuden alun ja pärjäilee nykyisin hyvin.
Toimittaja haastatteli myös naista, jonka puheenkehityksessä jälkeen jäänyt lapsi oli jätetty luokalle. Äidin mukaan jälkeläiselle aiheutui asiasta sosiaalisia ongelmia.
Siksi nainen arveli, että olisi ollut parempi, mikäli lapsi olisi saanut koulusta muunlaista tukea, kuten yksilöllisestä opetusta. Tämä saattaa tietenkin pitää paikkansa, mutta kuinka monelle lapselle ylivelkaantunut suomalainen yhteiskunta - johon maahanmuuttopolitiikka tuottaa yhä enemmän vaillinnaisesti suomen- tai ruotsinkieltä osaavia koululaisia - pystyy kustantamaan kallista yksilöllistä opetusta?
* * *
Jutun mukaan monet vanhemmat ovat kuitenkin tiukasti lastensa luokalle jättämistä vastaan. Jotkut jopa uhkailevat opettajia, mikäli näin on käymässä.
Tosiasia kuitenkin on, ettei luokalta seuraavalle siirtyminen ole oikea ratkaisu koskaan, sillä uuden oppiminen edellyttää aiemmin opetetun kohtuullista osaamista. Ja siksi on selvää, että säälivitosten antaminen on valtava karhunpalvelus lapselle itselleen.
Tämä on asia, johon pitäisi kiinnittää suomalaisissa kouluissa enemmän huomiota. Näin siksi, että jopa yläkoulussa on lapsia, jotka eivät osaa lukea kunnolla. Ja joilla ei ole edes motivaatiota siihen.
Minusta juuri motivaatio onkin se asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota. Ja sen ymmärtäminen, että juuri luokalle jääminen lisää sitä enemmän kuin mikään muu toimenpide - ja on siitä syystä juuri lapsen itsensä kannalta äärimmäisen hyödyllistä.
Näin on vieläpä täysin riippumatta siitä, onko kyseessä suomalais- vai maahanmuuttajataustainen piltti. Ja silloinkin, kun jälkimmäinen on omalle kulttuurilleen tyypillisesti sukurutsaisen yhdynnän hedelmä.
* * *
Tänään on jälleen uskomuspoliitikkojen ja viherpiipertäjien lanseeraama ylikulutuspäivä. Olen kirjoittanut pariinkin otteeseen, miksi tämä käsite on harhaanjohtava, joten en jaksa toistaa samaa asiaa joka vuosi. Mikäli asia kuitenkin kiinnostaa, voi lukaista tämän, tämän ja tämän blogimerkinnän.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Askelia Suomen kehitysmaalaistumisessa
Koulujen ja huippu-urheilijoiden ongelmat
Pukinmäen koulusta ja väestön vaihtumisesta
Tekstit
Kari Suomalaisella oli aikanaan pilapiirros, siinä koulusta valmistuneelta kysyttiin:"Mitä sinä osaat?" Vastaus:"Mä koen."
VastaaPoistaElleivät edes perustaidot ole hallussa on työllistymisen ennuste huono.
Miten tulikin IS:n toimittajalta juttu juuri kun Riikka Purra oli moitiskellut vanhempia omien "kullannuppujen" paapomisesta.
VastaaPoistaOnhan tuo ongelma tietysti kahtalainen.
Itselleni kolumnistin aikoinaan kirjoittamat kommentit ylikulutuspäivästä olivat suomuja silmiltä poistavia. En ollut oikeastaan koskaan ajatellut, mihin ylikulutuspäivän laskenta perustuu, mutta professori selitti sen mainiosti ja miten harhaanjohtava se todellisuudessa on. Kiitos siitä.
VastaaPoistaOmaan opiskeluhistoriaan kuuluu kaksi teknistä "luokallejäämistä". Kun olen liki vuoden lopussa syntynyt, oli ikäero ja kehitys alkuvuonna syntyneihin kavereihin verrattuna iso.
VastaaPoistaAikoinaan oppikouluun sai pyrkiä kansakoulun neljänneltä luokalta. Niin tein minäkin, mutta en päässyt. Pyrin uudestaan viidenneltä ja pääsin. Oppikoulun eka vuosi opetussisältöineen vastasi kansakoulun viidettä vuotta.
Oppikoulu muuttui 1970-luvulla peruskouluksi. Kaupungin keskustan peruskoulussa olin luokalla koulukiusattu erään tyypin toimesta. Huonoksihan koulumenestys jäi. En päässyt ammattikouluun alhaisen peruskoulun keskiarvon takia.
Tuolloin ei ollut kymppiluokkia. Ratkaisu oli ysiluokka uusiksi tyystin toisessa peruskoulussa. Keskiarvo nousi kohisten motivaation ollessa kohdillaan.
Näin oppivelvollisuusaikani kesti kaksi vuotta muita pidempään eli 11 vuotta.
heppa
Kun aikoinaan oppikouluun pyrkiminen tuli ajankohtaiseksi veljelleni, joka oli myös vuoden lopussa syntynyt, äitini kävi koululla pyytämässä, että hänet jätettäisiin luokalleen. Niin tehtiin, oppikouluun pääsi seuraavana vuonna ja valmistui lopulta insinööriksi, joka sai työpaikankin välittömästi isosta kansainvälisestä firmasta. Ei huono.
PoistaTuplasin oppikoulun viidennen luokan mutta se auttoi vain sen verran, että kierähdin toiseksi huonoimmilla papereilla lukioon. Kiinnostukseni ei kohdistunut läksyihin vaan nuoriin naisiin, juopotteluun ja uhkapeliin (sökö). Verokoneen mukaan minulla on yo-luokan toiseksi suurin eläke.
VastaaPoistaSuomi käyttää vajaat 50 % alueensa uusiutuvista luonnonvaroista. Ekjologisen reservin suuruus näyttäisi uusimpien tietojen mukaan olevan 129 % kulutuksesta. Tosiasioista piittaamatta media uskollisesti toidstelee tätä mantraansa vuodesta toiseen. Lähinnä tuosta tulee mieleen uhmaikäinen lapsi joka panee silmät kiinni, kädet korvilleen ja huutaa sitä samaa iskulausetta uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Mikä on tulos? Eipä niitä muitakaan moralisoivia juttuja viitsi uskoa, eikä ole syytäkään.
VastaaPoistaAvoimet eli luokattomat opetustilat, inkluusio ja itseohjautuvuus ovat pilanneet koulun.
VastaaPoistaEi tarvita paljon mielikuvitusta sen ymmärtämiseen, että kun suureen väliseinättömään tilaan laitetaan useita luokkia opiskelemaan, siitä ei voi tulla mitään muuta kuin jatkuvaa häiriötä.
Inkluusio taas toimii kuin sosialismi, eli kaunis ajatus, mutta ei toimi käytännössä. Hyvin eritasoisten ja myös älyllisesti ongelmaisten, mukaanlukien kielitaidottomien, lasten laittaminen samalle luokalle ei onnistu, varsinkin kun sitä tukea tarvitsevien lasten tukea, eli kouluavustajia, ei todellisuudessa ole tarjota rahan puuttuessa. (Kouluavustaja onkin opettajien hyvin tuntema satuhahmo.)
Itseohjautuvuus ei tahdo onnistua monelta yliopisto-opiskelijaltakaan, saati sitten kouluikäisiltä.
Opetushallituksen ja sen kommunistipääjohtajan olisi jo korkea aika ryhtyä kuuntelemaan opettajia, jotta kouluun saataisiin jotain järkeä.
Pitääkö lopettaa syöminen vai vähentää ihmismäärää maapallolla esim. syntyvyyden rajoittamisella siellä missä se on ongelma?
VastaaPoistaVai vähennetäänkö turhia lemmikkeja tai Intian nautoja?
IL tänään
Hampurilaislaskelmat paljastavat: Maaperä katoaa käsiin
Philip Lymbery esittelee kirjassaan, kuinka maaperän ruokamulta hupenee huolestuttavaa vauhtia.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c4220343-01c7-492f-9774-8fa69fffc1f2
Artikkelista poimittua
Philip Lymberyn kirja 60 satoa jäljellä varoittaa koko maailmaa siitä, että maaperän ruokamultaa ei 60 vuoden päästä enää ole, jos ruoantuotannossa ei tehdä mittavia muutoksia. Kyseessä on sekä ihmisten että lemmikki- ja tuotantoeläinten ruokaturva.
...
...
Crawford käytti laskelmissaan hampurilaisten hintana kiloa multaa, sillä yhden hampurilaispihvin tuottaminen kuluttaa noin kilon ruokamultaa. Ruokamulta on se osa maaperää, jossa viljeltävät kasvit kasvavat.
...
...
Uusiutumaton luonnonvara
Ruokamultakerros kasvaa sadassa vuodessa noin 2,5 senttimetriä, mutta sitä kulutetaan paljon tätä nopeammin.
– Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) tieteellisen arvion mukaan maaperän eroosio maatalousalueilla on maailmanlaajuisesti 10–100 kertaa nopeampi kuin uuden maaperän muodostumisvauhti, Lymbery selventää kirjassaan.
Tämän takia maaperää pidetään käytännössä uusiutumattomana luonnonvarana.
Crawford tuli hampurilaislaskelmissaan siihen tulokseen, että maaperä ehtyy 60 vuodessa.
Toki hänen laskelmansa olivat karkeita arvioita, ja tutkijat ovat päätyneet erilaisiin tuloksiin. Kovin valoisia tulokset eivät kuitenkaan ole. Geomorfologian professori David R. Montgomeryn mukaan ruokamulta loppuu tällä menolla noin sadassa vuodessa.
-------------------------------------
Voiko pitää paikkansa? "yhden hampurilaispihvin tuottaminen kuluttaa noin kilon ruokamultaa."
Naurua riittää, vai että maatilalla ajetaan multaa pelloille missä rehua kasvatetaan, en tiedä itkeäkkö vaiko nauraa. Täytyy olla mielisairas petipotilas jos kuvittelee että ruohon kasvatus vaatii multaa, kyllähän se sitä vaatii, mutta ei sitä nyt helkkari tarvitse lisää ikinä ajaa pelloille.
PoistaKyllähän kasvit ottavat maasta ravinteita, kuten fosforia ja typpeä ja varmaan jotain muutakin, veteen liuenneena. Eli kyllähän sieltä maasta tavaraa lähtee, ja peltoon täytyy tunnetusti kylvää lannoitteita. Jonkin verran naudat tietysti palauttaakin peltoon ulosteissaan.
PoistaMutta hyvin mielenkiintoinen ja tarkemman selvityksen arvoinen asia.
Mutta kun sinne pellolle ei multaa ajeta, sitä asia koski. lannokkeita kyllä ajetaan peltoihin, ja jos on tilan hoito osaavilla, niin ei tarvitse edes lannokkeita ostaa vaan ne voi valmistaa erittäin helposti itse.
PoistaJuu. Viherlaskelmien mukaan sammalenkin kasvaminen kivelle vie sata vuotta. Oman pihan kallio sammaloitui muutamassa vuodessa, kun olin sen painepesurilla puhdistanut. Sellaisia näiden hysteeriikkojen laskelmat.
PoistaEihän se viherkasvi sitä kasvustoaan mullasta tee, vaan hiilidioksidista ilmasta...ja energiana on auringonvalo. Multa, tai maapohja on vain kiinnitysalusta, ja kasvi ottaa siittä vettä ja joitakin hivenaineita...siis vaikka typpeä, kaliumia, fosforia jne.
PoistaToisinsanoen mihin se multa häviää, ellei jotkut mäntit tee peltoa paikkaan, jossa se huuhtoutuu johonkin vesistöön
joh, mun kukkapenkin reunustiilet on kauttaaltaaan paksun kauniin sammalen peittämät, ja saavat ollakkin. jossain 10-15 vuodes kasvaneet, tiilet umpeen
Eikös uutta multaa synny kompostoimalla?
PoistaSisko kävi kovaluonteisen äidin tarmon
VastaaPoistatakia teininä yhden luokan 3:een kertaan (vaati varmaan suhteita) tosin kauan sitten. Mutta luokalle jättäminen voi olla hyvin viisasta joillekkin. Itse kävin lukion 2:n kahteen kertaan. En ymmärtänyt läksyjen teon tärkeyttä.Luin vain kokeisiin.
Hauskin -- tai "hauskin" -- tapa jolla Wittgensteinia voisi ymmärtää väärin -- enkä tiedä yhdenkään häntä koppavasti siteeraavan poliitikon ymmärtäneen häntä muuten kuin väärin -- olisi se, että ottaisimme käyttöön hänen toteamuksensa siitä, etteivät filosofiset ongelmat varsinaisesti koskaan ratkea, vaan ajat vain muuttuvat ja ongelmat vanhenevat pois yleisestä kielenkäytöstä.
VastaaPoistaKyllähän nämä kaikki kouluinstituution, oppisisältöihin ja oppimisprosessiin liittyvät kysymyksetkin häviävät maailmasta, kun ihmiset ummistavat niiltä silmänsä ja alkavat puhua niistä poliittis-ideologisten tunnustusten termeillä, joissa Suuri Humanismi ja Ihmisarvo- ja -Oikeusideologiat saavat sulkea tiedolliset totuudet ulos yleisesti käytetystä kielestä.
Mitä se "luokallejääminen" muka oikeasti on? Sehän on normatiivista ajattelua, joka jo koetaan epämoraalisena ja jota määritellään jo tiedolliseksikin synniksi. Vaaditaan, että luokalle jäävien motivaation pitäisi herätä uinumistilastaan ja tiedon- ja opiskeluhalujen herätä -- mutta valitettavasti samaan yhteisömoraalin kuvaan kuuluu asiasisältöjen varsinaisen ymmärtämisen katoaminen -- ja niinhän juuri jo olemme saaneet nykyiset koulutetut ihmisemme, jotka ovat menettämässä kulttuurieroja koskevat asiasisällöt ja toimivat ainoastaan normatiivisten uskomusten pohjalta.
Eli hyvin menee joka tapauksessa, koska emme enää pysty edes keskustelemaan yhteiskunnallisista ongelmsta muuten kuin normimoraalisina "sisältöinä"? Kun sitten normatiivinen ajattelu tosiasiassa poistaa meistä ne tajunnalliset edellytykset jotka oikeiden ongelmien hahmottamiseen tarvittaisiin, käy köpösti vain siinä nimenomaisessa mielessä, jossa Wittgensteinin toteamus toteutuu. Eli normimoraaliin taantunut "ihmisarvo- ja -oikeusideologioiden" ohjaama yhteiskunta ei enää edes kärsi vielä nyt jotenkuten nähtäville nousevista koulu- ja oppimisongelmista.
Tuossa sitten vielä sama sanoma vähän perusteellisemmin käsiteltynä.
PoistaAlakoulussa olisin jäänyt luokalleen kun ei opiskelu isommin kiinnostanut, mutta ei koulussa ollut yhtäkään joka olisi sitä uskaltanut tehdä. Sillä jokainen jo alakouluikäisenä tiesi että tulen perheestä jossa jokainen metsästää ja aseita on kuin armeijassa. Turha pelko sinäänsä sillä en ikinä olisi voinut ihmiseen edes mitään väkivaltaa kohdistaa sillä olen niin empaattinen että minuun itseasissa sattuu jos satutan toista, sillä tiedän savarmana miltä se toisesta tuntuu, tuo on ollut minun kirous tässä elämässä.
VastaaPoistaTämä ei kuulu päivän aiheeseen, mutta kun tuli video katsottua parikin kertaa.
VastaaPoistaJa mielestäni tilanne näyttää aivan selvältä.
IAF tekee oikein vanhanaikaisen klassisen väijytyksen.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/video-todistaa-miten-israel-tulitti-ambulansseja-ja-vahvistaa-maan-asevoimien-valehdelleen/9132844
Kuka soitti pelastusväen paikalle, puhelin verkko toimii silloin kun IAF haluaa.
Mitään ammuntaa ei näy, eikä kuulu, ennenkuin avustajat ovat ulkona tai pysähtyneet.
Ilmiselvä etukäteen suunniteltu väijytys.
Mehän kaikki ollaan nykyelämässä vain kuluttajia, veronmaksajia ja kotitalouksia, ihmisyys ja elämän arvokkuus on heitetty sääntöpohjaisessa länsimaisessa maailmanjärjestyksessä niiden sääntöjen ulkopuolelle.
VastaaPoista