Maahanmuuttajayrittäjien veronkierto ja osinkoverotus

Helsingin sanomat oli tehnyt jutun maahanmuuttajataustaisista yrittäjistä ja työntekijöistä, jotka jättävät verojaan maksamatta. Toinen heistä kertoi, että "ei ollut vaihtoehtoja, koska työntekijät suostuivat töihin vain pimeästi. Ei ollut vaihtoehtoja, koska myös kilpailijat rikkovat sääntöjä."

Toisin sanoen haastatellut kertoivat sellaisista asioista, jotka muodostavat kunkin yhteisön sisäisen kulttuurin, joka määrittää sen jäsenten toimintatapoja. Siinä missä joidenkin yhteisöjen jäsenet pitävät tärkeänä yhteiskunnallisten palveluiden kustantamista kaikilta kerätyistä verovaroista, toisissa katsotaan sellainen tarpeettomaksi ainakin omalla kohdalla. 

HS:n haastattelemien henkilöiden mukaan asiaan vaikuttavat myös omat ja sukulaisten odotukset. Eurooppa kun on heille automaattinen rahantekopaikka, josta tänne päässeet voivat aloittaa rahan lähettämisen sukulaisilleen välittömästi maaperälle astuttuaan. Viimeistään tämä saa monet maahanmuuttajat suostumaan pimeään ja alipalkattuun työhön, koska muussa tapauksessa heidän kunniansa sukulaisten silmissä kärsisi.

Siksi mieleeni tuli kysyä, että onko tämä nyt sitten sitä paljon puhuttua työperäistä maahanmuuttoa, joka pelastaa Suomen talouden? Vai onko kyse sittenkin toiminnasta, joka vaikeuttaa rehellisten työnantajien ja työntekijöiden asemaa samoilla markkinoilla?

* * *

Poliitikot eri suunnista vaativat säännöllisen epäsäännöllisesti sekä työperäistä maahanmuuttoa että rehellisten yrittäjien osinkoverotuksen kiristämistä. Esimerkkinä jälkimmäisestä toimikoon vaikka Demokraatti-lehden vuoden takainen otsikko, jonka mukaan "osinkoverotuksen kiristämisellä jopa 800 miljoonaa lisää verotuloja – vaikutukset osuisivat suurituloisimmalle prosentille suomalaisista".

Suomen yrittäjien kyselyn mukaan lähes puolet yrittäjistä kuitenkin sanoo, että osinkoverotuksen kiristys vähentäisi yrityksen kasvuhaluja. Ja osakeyhtiössä toimivista yrittäjistä peräti 64 prosenttia sanoo kiristämisen vähentävän kasvuhalujaan. 

Toisin sanoen osinkoverotuksella olisi mitä todennäköisimmin negatiivinen vaikutus suomalaisten taloudelliseen aktiviteettiin ja siten myös verotuloihin, koska se söisi monen yrittäjän motivaatiota kasvattaa yritystään. 

Siksi jo pelkästään poliitikkojen puhe osinkoverotuksen kiristämisestä pitkittää käsillä olevaa talouslamaa ja heikentää myös työntekijöiden mahdollisuuksia hankkia oma toimeentulonsa työtä tekemällä. 

Siksi oli hyvä huomata Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps) kertonneen, että "hallituskauden kaksi viimeistä vuotta me yritämme keskittyä erityisesti myös hyviin asioihin". Siis esimerkiksi ansiotuloverotuksen keventämiseen kaikissa tuloluokissa.

* * *

Ympäristöministeri Sari Multala (kok) on puolestaan todennut, että Suomen suuremmat haasteet liittyvät tällä hetkellä Euroopan unionin maankäyttösektorin päästövähennystoimiin. Näin siksi, että niiden tavoitteet ovat Suomelle hyvin haastavia.

Asiasta kertonut Ylen uutinen ei maininnut mitä Multala tarkoitti tuolla haasteellisuudella. Puhuiko hän maaperän kasvihuonekaasujen mittaamisen ylivoimaisesta vaikeudesta vai jostain muusta? 

Onhan asia tietenkin niin, että sitä mitä ei voida luotettavasti mitata, ei pitäisi myöskään käyttää poliittisena tavoitteena. Saati maksumääräysten perusteena. Ei edes Euroopan Unionissa.

Tähän soppaan on sotkenut lusikkansa myös Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Annika Kangas, joka on saanut tehtäväkseen selvittää kasvihuonekaasuinventaarion perusteita maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Hänen mukaansa "laskelmissa käytetyt aineistot ovat järkyttävän huonot. Niiden perusteella on hyvin vaikea saada luotettavia tuloksia. Tyhjästä on paha nyhjäistä."

Taidatkos tuon paremmin sanoa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmainen veronkevennys ja metsähakkuiden vähentämisen miljardilasku
Maahanmuuttopolitiikassa on huomioitava tekoäly ja robotit
Huolestuttavaa maahanmuuttokeskustelua