Seuratkaa Tour de Skillä myös Perttu Hyvärisen suoritusta

Maastohiihdon pyöräilystä innoituksensa saanut rahasarja eli Tour de Ski on tarkoitus järjestää 3.-11. tammikuuta mikäli olosuhteet sallivat. Luvassa on seitsemän kilpailua ja kaksi välipäivää.

Suomalaisittain Tourin kokonaisuus on viime vuosina tuonut aika vähän ilonaiheita. Toisin oli alkuaikoina kun Virpi Kuitunen voitti sarjan kahdesti ja oli kerran toisena.

Jälkimmäisen mestaruuden Kuitunen vei Aino-Kaisa Saarisen nenän edestä, eli suomalaisnaisille tuli kaksoisvoitto. Etenkin perinteisen yhteislähtö oli tuolloin ikimuistoinen suomalaisnaisten karatessa heti alussa kilpakumppaneiltaan.

Viime vuosina suomalaisten menestys on jäänyt yksittäisiin kilpailuihin: viime vuonna Kerttu Niskanen voitti yhden osakilpailun. Suomalaisista miehistä Tourin osakilpailuvoittoa juhli viimeksi Matti Heikkinen vuonna 2011.

Tulevalta Tourilta päävalmentaja Reijo Jylhä odottaa hyvää kokonaismenestystä. Itse en alkukauden perusteella kuitenkaan olisi kovin optimistinen, vaikka kaikki hiihtäjät eivät tänäkään vuonna ole mukana ja vaikka olisivatkin, eivät tule hiihtämään sarjaa loppuun. Miesten puolella alkukauden menestys on muuttunut pistesijoista taisteluksi ja naisetkaan eivät ole loistaneet edellisvuosina totutulla tavalla.

Mutta melko vähäisistä ennakko-odotuksista huolimatta on tämän vuoden Tourilla oma aivan uudenlainen mielenkiinnon kohteensa. Se liittyy siihen, että kauden alussa päävalmentaja Jylhä totesi yhden kauden tavoitteista olevan saada lisää maapaikkoja maailman cupiin.

Etenkin normaalimatkoja hiihtävissä miehissä lisäpaikoille on kova tarve, sillä Suomen kiintiö on tällä hetkellä vain neljä. Paikkamäärän nostaminen viiteen vaatisi kauden aikana kuusi miestä maailmancupin pisteille. Siis yhden lisää tähän mennessä pisteille hiihtäneiden Iivo Niskasen, Sami Jauhojärven, Matti Heikkisen, Ville Nousiaisen ja Lari Lehtosen lisäksi.

Juuri nimetyssä kymmenen urheilijan joukkueessa on  vain yksi sellainen mieshiihtäjä, joka ei vielä tällä kaudella ole päässyt pisteille: hän on Perttu Hyvärinen. Jäämme varsinaisten, lähinnä Kerttu Niskaseen ja Krista Pärmäkoskeen sekä miehistä Iivo Niskaseen kohdistuvien, menestysodotusten (eli palkintopallisijoitusten) lisäksi odottamaan jännityksellä onnistuisiko porukan nuorin eli Hyvärinen sijoittumaan jossain osakilpailussa kolmenkymmenen joukkoon.

Oma ehdotukseni Pertulle on sellainen, että hiihtelee ensimmäiset kilpailut välttäen viimeiseen asti ylikuormittumista ja yrittää pistemetsästystä sarjan loppupuolen hänelle parhaiten sopivissa kilpailuissa. Silloin vastassa on vain osa maailman huipuista ja hekin väsyneinä.

Näin suomalaisen mahdollisuudet noususta maailmancupin pisteille maksimoituvat, ja todennäköisesti Hyvärinen itse pääsee nauttimaan saavutuksensa hedelmistä ensi vuoden aikana. Jään siis mielenkiinnolla odottamaan Pertun Tour-taktiikkaa.

Samalla toivon vähistä ennakko-odotuksistani huolimatta kaikille muillekin suomalaisille menestystä Kaisa Mäkäräisen tämän vuoden ampumahiihdon suoritusten innoittamana. Kun usko omaan tekemiseen on luja ja tarvittava työ on harjoituksissa tehty, voi myös menestystä odottaa!

Ja olenhan minä aina ennenkin epäonnistunut suomalaisten hiihtäjien menestysodotuksista. Esimerkiksi ennen olympialaisia totesin tulevasta olympiavoittajasta näin: "Iivo Niskanen on joukkueen kuopus ja Suomen viestijoukkueen varamies. Siis opintomatkalainen, jolle ei kannata asettaa sen kummempia tulostavoitteita". Voi sitä penkkiurheilun huumaa, kun Niskanen osoitti odotusteni puutteen pelkäksi höpötykseksi!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä.
Oliko laskuvarjohyppy 41 km korkeudesta sankarin vai ääliön teko?
Muuttaako Professorin ajatus maastohiihdon maailmancupin kilpailujärjestelmää?
Onnea Venäjälle tuplahopeasta olympialaisten pariviestissä ja jääkiekossa!