Päätoimittaja Erja Yläjärvi ja yllytyshullu

Helsingin sanomien Erja Yläjärvi kirjoitteli taannoin tekoälystä ja toimittajan työstä. Hän kertoi kolumnissaan, että tekoälyä voi käyttää esimerkiksi sen tutkimiseen, onko lehden uutisointi johonkin suuntaan kallellaan.

Minä kun olen yllytyshullu niin tartuin riemusta kiljahdellen ideaan ja esitin ChatGPT:lle kysymyksen "kerropa minulle miten Helsingin sanomat, Uutissuomalainen, Yle, Iltalehti ja MTV3 sijoittuvat toisiinsa nähden oikeisto-vasemmisto ja arvoliberaali-arvokonservatiiviasteikolla".

Tekoäly teki työtä käskettyä, enkä ala sitä sensuroimaan eli jätän tekoälyn vastauksen sellaisenaan teidän pohdittavaksenne, arvoisat lukijani. Olkaapa siis hyvät, katsokaa, ihmetelkää ja - jos siltä tuntuu - kommentoikaa! 

Ja miettikää samalla, miten nämä vastaukset auttaisivat päätoimittaja Erja Yläjärveä hänen työssään. Eikä pelkästään häntä, vaan erityisesti meidän kaikkien pakkokustantaman Yleisradion päätoimittajaa Panu Pokkista poliittista neutraaliutta edellyttävässä työssään.

Helsingin Sanomat (HS)

Oikeisto–vasemmisto: Keskivasemmalla, ehkä lievästi keskellä. Historiallisesti liberaalikeskustalainen, nykyään yleisesti maltillinen, mutta moni lukee HS:n talousnäkemyksiä hieman oikealle kallellaan.

Arvoliberaali–arvokonservatiivi: Selvästi arvoliberaali. Korostaa yksilönvapauksia, ihmisoikeuksia, monikulttuurisuutta.

Uutissuomalainen

Oikeisto–vasemmisto: Keskellä, ehkä aavistus oikealle. Muistetaan, että Uutissuomalainen kokoaa uutisia maakuntalehdille, joten sävy on "kansanläheinen" ja tasapainotettu.

Arvoliberaali–arvokonservatiivi: Hieman konservatiivisempaan suuntaan verrattuna pääkaupunkiseudun mediaan, mutta ei erityisen jyrkkä. Eli lievästi arvokonservatiivinen.

Yleisradio (Yle)

Oikeisto–vasemmisto: Keskellä tai vasemmalla (monien mielestä enemmän vasemmalla etenkin kulttuuri- ja sosiaaliasioissa).

Arvoliberaali–arvokonservatiivi: Erittäin arvoliberaali, painottaa moninaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

Iltalehti

Oikeisto–vasemmisto: Oikealla, etenkin talous- ja yhteiskuntapoliittisissa kysymyksissä. Nostaa usein esiin kriittisiä näkökulmia julkiseen sektoriin ja maahanmuuttoon.

Arvoliberaali–arvokonservatiivi: Arvokonservatiivinen. Näkyy erityisesti kolumneissa ja uutisotsikoinnissa.

MTV3 (Uutiset)

Oikeisto–vasemmisto: Keskellä, ehkä hieman oikealle (mutta vähemmän selvästi kuin Iltalehti). Haluaa säilyttää laajan katsojakunnan, joten välttää äärilaitoja.

Arvoliberaali–arvokonservatiivi: Kevyen arvoliberaali, mutta pyrkii olemaan "turvallinen" ja varovainen isoissa kysymyksissä, eli neutraaliuteen tähtäävä linja. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiirissä:
Hiilinieluja vai veroeuroja?
Sensuuria, tekoälyä, moraalia ja eurooppalaista kyvyttömyyttä
"Täysin riippumattoman tahon" analyysi

Kolmen lampaan luokka

Iltalehti on suurten jääkiekkokilpailuiden yhteydessä jakanut pelaajia leijoniin ja lampaisiin (esimerkki). Ensin mainittuun kastiin on nostettu peleissä onnistuneet ja jälkimmäiseen vaisusti kiekkoilleet. 

Tämä tuli mieleeni uutisesta, jossa kerrottiin Vantaan Seutulan kotieläinpihan lampaita häirityn öiseen aikaan. Lampaiden häirintä alkoi koronakesänä 2020 huutelulla, ja kiusanteko on sen jälkeen lisääntynyt vuosi vuodelta. 

Jutun mukaan vainoajat ovat nuorisoa, josta on tallessa valvontakameran kuvamateriaalia. Siten lampaita häiritsevien kiinnijääminen lienee vain ajan kysymys. 

Tyhmyys on tietenkin hyvin tavallista - ja siitähän tässäkin tapauksessa on kyse. Niinpä sijoitan Iltalehden luokittelua noudattaakseni kaikki lampaiden kiusaajat kolmen lampaan luokkaan. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tiedossa, ovatko kyseessä mustat vai valkoiset lampaat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sofia Virta ei hätkähdä bussinkuljettajan puukotusta
Hakunilan tapaus alleviivasi poliitikkojemme epäonnistumista
Kesän tulo sai tummat pojat touhuamaan vallattomasti

Poliittisesti korrektit Nigerian jorubalaiset ja Italian toskanalaiset

Ihmisten jakaminen virallisiin tai epävirallisiin rotuihin on ollut käytössä ainakin eliölajien nykyisen luokittelujärjestelmän kehittäneen ruotsalaisen Carl von Linnén ajoista asti. Se oli nimittäin juuri hän, joka luokitteli ihmiskunnan amerikkalaiseen, eurooppalaiseen, aasialaiseen ja mustaan rotuun, joka vastaa suurelta osin vielä minun nuoruudessani vallinnutta rotukäsitystä mongolidisesta, kaukasialaisesta ja negridisestä rodusta.  

Kuten arvoisa lukijani varmasti tietää, on ihmisten luokittelusta rotuihin tullut kuitenkin viime vuosikymmeninä poliittisesti epäkorrektia. Se johtunee pääosin siitä, että tietyissä maissa - erityisesti USA:ssa - on esiintynyt rotukäsitteiseen pohjautuvia ihmisiä eriarvoistavia käytäntöjä.

Toisaalta on niinkin, etteivät rotuluokittelut vastaa ihmisryhmien välisiä geneettisiä suhteita, vaan Saharan eteläpuoliset afrikkalaisryhmät ovat geneettisesti monimuotoisempia kuin maailman kaikki muut ihmisryhmät yhteensä. Toisaalta afrikkalaiset erottuvat muista ihmisistä myös sikäli, ettei heissä esiinny juurikaan neandertalilaista tai denisovalaista geeniainesta, jollaista taas löytyy kaikista muista ihmisryhmistä. 

Tähän liittyen oli mielenkiintoista havaita, että Yhdysvaltojen kansallisten akatemioiden paneeli ohjeisti kuluneella viikolla, ettei kokonaisia genomeita analysoivien eli genomiikan tutkijoiden tulisi käyttää rotukäsitettä lainkaan kuvaamaan väestön geneettistä perimää, vaan sen sijaan käyttää tarkkaan harkittuja eksakteja termejä. 

Ohjeistus julkaistiin sen jälkeen, kun kansalliset terveyslaitokset olivat pyytäneet tietoa siitä, miten väestöjä voidaan kuvata genomiikkaan liittyvissä tutkimuksissa. Ja sen mukaan ajatus siitä, että ihmiset kuuluisivat geneettisesti erillisiin rotuihin, on tieteellisesti virheellinen. 

Siksi paneeli suositteli rotukäsitteen sijaan käytettäväksi henkilön etnistä taustaa, kuten latinoa, maantieteellistä sijaintia, kuten japanilaista, tai alkuperäisalueen nimeä, kuten afrikkalaista, vain tietyissä tapauksissa. Sellainen on erityisesti terveydenhuoltoon liittyvien eriarvoisuuksien tutkimus, koska rotukategoriat voivat olla hyödyllisiä käsitteitä kuvattaessa ihmisten kokemaa rakenteellista rasismia. 

Sen sijaan esimerkiksi tauteihin assosioituneiden geenien tai ihmisen evoluution tutkimuksissa väestöjä tulisi kuvailla käyttäen esimerkiksi geneettistä samankaltaisuutta tai sitä, kuinka läheisiä jäsenten geenit ovat suhteessa tiettyjen väestöjen referenssigenomeihin, kuten Nigerian jorubalaisiin tai Italian toskanalaisiin. 

Nähtäväksi kuitenkin jää, ryhdytäänkö myös tällaista luokittelua pitämään ajan myötä poliittisesti epäkorrektina. Näinhän voisi käydä esimerkiksi sellaisessa - sinänsä täysin hypoteettisessa tilanteessa - jossa tutkimukset sattuisivat osoittamaan jorubalaisten kanssa korkean geneettisen samankaltaisuuden omaavien maahanmuuttajien syyllistyvän toskanalaisten kanssa korkean geneettisen samankaltaisuuden omaavia ihmisiä useammin naisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön heille hädältä ja vainolta suojaa tarjonneissa valtioissa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittisen korrektiuden aiheuttama raiskaus
Rasistinen ja leimaava nimi vaihdettiin mpoxiksi
Sisäsiittoisuuden seurauksia pitäisi tutkia