Antibioottiresistenssi on yksi suurimmista lääketieteellisistä haasteista, sillä ilman antibiootteja bakteerit olisivat - kuten aiemminkin ihmiskunnan historiassa - runsaasti ihmishenkiä vaativia taudinaiheuttajia. Ehkä jopa vaarallisempia kuin virukset.
Suurin osa nykyisistä antibiooteista on peräisin bakteereista ja sienistä, mutta myös arkeonit - oudot mikrobit, jotka muodostavat eliökunnan kolmannen pääryhmän eukaryoottien ja bakteereiden lisäksi - tuottavat bakteereille haitallisia yhdisteitä. Niitä ei kuitenkaan ole tähän mennessä hyödynnetty juuri lainkaan antibiootteina.
Tässä suhteessa oli mielenkiintoista, että amerikkalaiset tutkijat käyttivät tekoälyä eli syväoppimista löytääkseen uusia antibioottikandidaatteja niiden perintöaineksesta. He analysoivat kaikkiaan 233 arkeonien proteomia (eli niiden tuottamien kaikkien valkuaisainemolekyylien kokonaisuutta) tunnistaen 12 623 molekyyliä, joilla saattaisi olla antiobioottisia ominaisuuksia. Tutkijat kutsuivat näitä peptidiyhdisteitä arkeasiineiksi ja huomasivat niistä useiden poikkeavan huomattavasti aiemmin tunnetuista antimikrobisista peptideistä (valkuaisaineesta koostuvia mikrobeille haitallisia yhdisteitä).
Seuraavaksi tutkijat syntetisoivat löytämiään peptidejä ja testasivat niiden tehoa oikeilla bakteereilla. Testeihin valittiin kaikkiaan 80 arkeasiinia, joista 93 % osoitti keinollisella kasvatusalustalla antimikrobista aktiivisuutta ainakin yhdellä seitsemästä ihmiselle patogeenisesta bakteerilajista.
Yhtä näistä molekyyleistä testattiin myös elävillä hiirillä. Se tuotti hyviä tuloksia, sillä molekyyli vähensi merkittävästi pahoja sairaala-infektioita aiheuttavan Acinetobacter baumannii-bakteerin määriä eläimissä. Teho oli samaa luokkaa kuin nykyisin käytössä olevilla antibiooteilla.
Nähtäväksi siis jää, kehitetäänkö arkeoiden erittämistä peptideistä tulevaisuudessa uusia antibiootteja, joiden avulla nykyisille antibiooteille kestäviä bakteerikantoja voitaisiin pitää aisoissa. Tarvetta sellaisille ainakin olisi, sillä esimerkiksi vuonna 2019 antibioottiresistenssin aiheuttama kuolleisuus oli yli miljoona ihmistä, joiden lisäksi lähes 5 miljoonaa ihmistä menetti henkensä sairauksissa, joihin varsinaisen kuolinsyyn lisäksi liittyi tavalla tai toisella antibiootiresistenttien bakteerien infektio.
Vielä ei kuitenkaan kannata nuolaista, sillä uusien lääkkeiden kehitystyö vie aikaa, koska itse molekyylin tehon lisäksi on selvitettävä niiden mahdolliset haittavaikutukset. Lisäksi on kehitettävä kaupallisesti kannattavat eli kustannustehokkaat menetelmät niiden tuottamiseksi ja onnistuttava vielä markkinoimaan uusi antibiootti lääkäreille siten, että koko prosessin lopputuloksena syntyy lääkeyhtiön tilille positiivista katetta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ensimmäinen uusi syötävä antibiootti 20 vuoteen
Tuotekehityksen hinta ja suomalaiset päättäjät
EU:ssa kuolee 25000 ihmistä vuodessa välinpitämättömyyden seurauksena
Tekstit
Pahoin pelkään, että luonto voittaa. Lopulta uusien antibioottien kehitys tulee liian kalliiksi nykyisillä tekniikoilla.
VastaaPoistaVarsin lupaava ajatus on bakreriofagien kohdennettu käyttö.
VastaaPoistaMillekkään pikipäille ei saa antaa antibiotteja tai HIV tms lääkkeitä, ei varsinkaan ilmaiseksi. Nämä käyttävät kaiken lisäksi niitä vastuuttomasti. Eli resistentit pysyy paljon kauemmmin kun näille ei anneta länsimaisia lääkkeitä. Tyytykööt poppamiehiinsä tai kehittäkööt kultamunina omat lääkkeensä ja lääketehtaansa.
VastaaPoistaIhmisten räjähdysmäisesti lisääntynyt matkailu ympäri maailmaa , tuo suuria haasteista uusien lääkkeiden kehittämiselle.
VastaaPoistakaikki ovat huolissaan sodan uhkasta, ja niissä kuolleista, mutta tuohon matkusteluun ei haluta puuttua.
Voisitko kysyä siltä tekoälyltä reseptiä silmävoiteeseen, jolla kaihi saataisiin liuotettua pois? Koska tällainen kysymys voidaan tehdä, niin silloin on vain ajan kysymys, kun meillä on silmätipat, joilla silmän mykiöt saadaan lasten tähtisilmäin kanssa. Kiitos.
VastaaPoistaite imin bongista ihan älyttömät hatsit LET IT RIP oon teko äly ämpäri 420 1488
VastaaPoista