Ay-liike alleviivaa lakkouhkauksillaan hallituksen esittämien poliittisten lakkojen rajoitusten tarpeellisuutta. Töistään helmikuun alussa kieltäytyvien määrä näyttäisi tällä hetkellä nousevan noin 70 000 henkeen ja se sulkisi muun muassa satamat ja lentokentät.
Suunnitellut lakot pysäyttäisivät muun muassa satamat eli teollisuuden tavaraviennin sekä lentoliikenteen. Jälkimmäisen osalta vaikutus näkyisi muun muassa pohjoisimman Suomen leipäpuussa eli turismissa, joka on hidastanut Lapin kuntien väestökatoa ja tuonut sinne merkittävää tuloa. Epäilen, että moni lakon takia lomansa perumaan joutunut britti jättää Lapin pois suunnitelmistaan jatkossakin.
Erityisen vastuutonta ja typerää ay-väeltä on puolustusteollisuuden toiminnan pysäyttäminen. Esimerkiksi ammuksia valmistava lapualainen Nammo on lakon piirissä, vaikka sen tuotteita tarvittaisiin kipeästi muun muassa Ukrainassa. Näyttää siis siltä, että suomalaisten työntekijöiden politrukit haluavat kaiken muun ohella tukea Vladimir Putinin sodankäyntiä naapureitaan vastaan.
Työministeri Arto Satonen (kok) totesi eilen, että "Suomen taloustilanne on niin vakava, että näitä uudistuksia on pakko tehdä". Siis uudistuksia, joiden tarkoituksena on kehittää Suomen työmarkkinoita joustavampaan suuntaan siten, että työllisyys, talouskasvu, kilpailukyky ja tuottavuus saataisiin jälleen nousuun. Lisäksi hallitus haluaa rajoittaa tässä puheena olevien demokraattista päätöksentekoa vastaan suunnattuja lakkoja.
Omalta osaltani pidän juuri viimeksi mainitsemaani tärkeimpänä nyt tekeillä olevista uudistuksista. Ja - toisin kuin hallitus - en tyytyisi pelkästään rajaamaan poliittisia lakkoja, vaan kieltäisin ne kokonaan.
Tämä ei tarkoita, etteikö Suomen yli viisitoista vuotta seisahduksissa olleeseen talouteen - ja viime aikoina suorastaan syöksykierteessä olevaan julkisen talouden rahoituskriisiin - tarvittaisi muutosta. Kyllä sekin tarvitaan, mutta siltä osin pallon voi heittää myös työmarkkinajärjestöille.
Siltä osin ehdotan edesmenneeseen Martti Ahtisaaren (sd) rauhanvälitystoimintaan liitetyn väitteen - mahdollisesti urbaanin legendan - mukaista toimintaperiaatetta. Eli suljetaan työmarkkinaneuvottelijat yhteen huoneeseen, jossa he saavat etsiä yhteistä näkemystä niin kauan, että syntyy ratkaisu. Uskoisin, että viimeistään toisella kuukaudella alkaa molemmin puolin löytyä kompromissihalua.
Ja ellei löydy, voisi maan demokraattisen prosessin kautta nimitetty hallitus tulevaisuudessa säätää asiasta tarvittavat lakimuutokset ilman, että ay-liikkeellä olisi enää mahdollisuutta nykyisen kaltaiseen lakkoihin perustuvaan ay-pamppujen veto-oikeuteen.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jarkko Eloranta eroaisi, jos ymmärtäisi olevansa pelkästään haitaksi
Kympin oppilas osasi ennen enemmän kuin nyt
Orpon hallitus nosteessa, Scholzin kabinetti laskussa ja Sunakin ministeristö esimerkillisenä
Tekstit
Yleissitovuus on sopimusoikeuden vastaista. Se pitäisi kieltää. Ammattiyhdistykset eivät ole yleishyödyllisiä yhteisöjä, joten kaikki sellaisia koskevat etuudet pitäisi lopettaa niiltä. Ammattiyhdistysjohtajille pitäisi määrätä kohtuullisen tiukka BMI-yläraja.
VastaaPoistaAmmattiyhdistykset ainakin Suomessa ovat pääosin yleishaitallisia järjestöjä..
PoistaEikö ole myös niin, että länsimaat joissa on olematon AY-liike, on myös 5 päiväinen työviikko ja n. 40 tunnin työviikko? ja itä-Euroopassakin?
mut AY liike on ottanut nämä ikäänkuin ansioikseeen. Ilman näitä olis varmaan 100 tuntinen työviiikko, täh?
Eihän kenenkään tällaiseen lakkoon tarvitse osallistua. Eikö suomalaisista löydy sen vertaa järkeä, että yksissä tuumin laittaisivat hanttiin ay-liikkeelle, koska ei sitä kiinnosta duunarit eikä Suomen ja suomalaisten yritysten pärjääminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa pätkääkään. Yritysten konkurssiaalto on jo alkanut ja SAK vain lisää kiviä vielä sinnittevien rekeen. Vanhentuneen ja ajastaan jälkeen jääneen ideologian mestari SAK:ta kiinnostaa ainoastaan valta ja sen pieneneminen sapettaa, kun se ei enää pääse sanelemaan ehtojaan hallitukselle ja jarruttamaan uudistuksia.
VastaaPoistaEiköhän nuo "uudistukset" läpi eduskunnan mene kun Perussuomalaiset rupesivat Orpolle Sipiläksi. Vahinko vaan ettei noilla uudistuksilla ole mitään tekemistä työllisyyden, talouskasvun, kilpailukyvyn tai tuottavuuden kanssa. Valtion velkaantumista kyllä pahentavat. Viisitoista vuotta seisahduksissa ollut talouskasvu johtuu siitä, että palkat eivät ole nousseet. Yksityisellä sektorilla jopa laskeneet. Talouskasvua kun mitataan kulutuksella eli ostovoimalla.
VastaaPoistaKirjoitit "Viisitoista vuotta seisahduksissa ollut talouskasvu johtuu siitä, että palkat eivät ole nousseet."
PoistaIhanko oikeasti talouskasvu syntyy siitä kun vaan saadaan palkat nousemaan?
Entä sitten mikä sinusta sen velkaantumisen on aiheuttanut?
Ostovoimaa syö esim. korkea verotus. Jos verotus olisi matalampaa, ihmisillä olisi käytettävissään enemmän rahaa siihen ostamiseen ja kuluttamiseen tai miten kukin rahansa haluaisi käyttää. Toiset jopa säästää pahan päivän varalle.
Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuonna 2022 yhteensä 35,5 mrd €.
Tänä vuonna henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi tammi-marraskuussa 33 196 miljoonaa eli koko vuoden tulos lienee jossain 42-44 mrd €.
Valtio maksaa pelkästään lainojen korkokuluja tänä vuonna 3,2 mrd €. Jos tätä maksua ei olisi, saataisiin se raha kansalaisten käyttöön eli melkoinen "palkankorotus" meille.
No nythän velan määrä koko ajan nousee ja korkokulut lisääntyy eli lakkoilu on varsinainen täsmälääke tässä tilanteessa.
Poliittiset lakot ovat yhteiskunnan syöpä. Puhtaasti demokratiasta piittaamatonta vasemmistolaista kiristystä, joka halveksii vaaleissa ilmaistua kansan tahtoa. Sosialismia paljaimmillaan, jossa ay-mafian kummisedät sanelevat, millaisia lakeja on sallittua laatia. Tekevät tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä.
Poista"Kirjoitit "Viisitoista vuotta seisahduksissa ollut talouskasvu johtuu siitä, että palkat eivät ole nousseet."
PoistaIhanko oikeasti talouskasvu syntyy siitä kun vaan saadaan palkat nousemaan?"
Mikähän ne palkat saisi nousemaan? tapahtuuko se ihan vain että kiristetään työnantajia maksamaan, vaikka heillä ei olisi siihen varaa, vai menisikö se niin että mahdollisuus palkkojen nostamiseen tulee kun firmoilla menee hyvin ja rahaa on? se kun on vähän niin että kuivasta kivestä on vaikea puristaa vettä ja konkurssin partaalla hoippuvasta firmasta pääsee se työntekijäkin helpoiten eroon ryhtymällä vaatimaan lisää palkkaa ja lakkoilemaan.
Talouskasvu on talouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen tuotantomäärän lisääntymistä.
Poista15:sta vuodessa tehtyjen työtuntien määräkään ei ole lisääntynyt, mutta yhteiskunnan vapaamatkustajien ja sosiaalikulujen määrä lisääntynyt. Huono yhtälö, jota edellinen hallitus vielä tolkuttomalla velanotollaan kiritti. Annan taas kaikille isompaa palkkaa vaativille: ruikuttamisen sijaan alkakaa itse yritttäjiksi, niin rahaa tulee ovista ja ikkunoista! Mitä? Eikö kiinnosta?
PoistaPuolustusteollisuuden laittaminen työnseisaukseen kääntää kansan mielialat kielteiseksi AY-liikkeelle.
VastaaPoistaKaiken huippu tuossa hommassa on,että liittoon kuulumatonta yrittäjääkään ei päästetä tehtaan porttien sisään tekemään tilattua työtä ja kielletään tekemästä ylitöitä
VastaaPoistaAnnas ku mä arvaan. Loimaan kassa saa palkata lisää väkeä, että saa sinne tulvivan hakemustulvan käsiteltyä. Jo nyt se on ohittanut nuo liittojen kassat jäsenmäärissä. Ja silläpä liitot nyt koettavat pullistella. Olisivat yrittäneet saada omansa äänestämään oikein viime eduskuntavaaleissa, vaan ei suomalainen työläinen enää ole niin kusetettavissa kuin luulevat. Enää pahimmat/tyhmimmät uskovat paksujen liittopomojen löpinöitä.
VastaaPoistaHuru-ukko
Suomalaisethan Äänestivät oikein.
PoistaOlen katsellut Ylen Areenasta sarjaa Kun Suomi muuttui - levottomat ajat 1961-1981.
VastaaPoistahttps://areena.yle.fi/1-64912381
Jaksossa 8, silloinen pääministeri Sorsa totesi Korpilammella vuonna -77
"...valtiontalouden voimavarat ovat huvenneet ja yhteiskunnallisen uudistustyön voimavarat ovat heikot vuosiksi eteenpäin."
Entä sitten?
Ay johtajat voisivat myös kertoa kantansa humanitaariseen siis hehitysmaalaisten maahanmuuttoon.
VastaaPoistaLakkoilijat eivät nyt oikein ymmärrä kokonaistilannetta. Lakot kiihdyttävät tekoälyn käyttöön ottoa kaikilla mahdollisilla aloilla. Kysymys kuuluukin, ketkä irtisanotaan ensimmäisinä, kun tekoäly pystyy korvaamaan työntekijä? Pahaa pelkään, että se lakkoilija/lakkoilijat ovat aika keulilla siinä jonossa. AY-mafia vetelee viimeisiään ja valtavapalkkaiset AY-johtajat pullistelevat vielä, ennen kuin lakkoilijat tajuavat, että tässä kustaan nyt omiin muroihin.
VastaaPoistaMinulle on jäänyt epäselväksi, keitä työmarkkinaneuvottelijat ovat. Jos "suljetaan työmarkkinaneuvottelijat yhteen huoneeseen", niin ketkä suljetaan? Onko väärin äänestänyt Suomen kansa mukana?
VastaaPoistaVoin muistella tai ainakin kuvitella että omassa nuoruudessani työväenopiston sosiologian kurssi alkoi sen ennakkoluulon kumoamisella, että työkaikan ay-aktiivit olisivat kaikkein laiskimpia työntekijöitä. Vastaavasti kansanopiston vastaava kurssi alkoi sen seikan pohtimisella, olivatko ammattiyhdistysten vaatimukset enää oikeutettuja kun työväestöllä oli jo kohtuullinen elintaso -- ay-liike vain ratsasti vallanhimoisena poliittisen aagitaattorina.
VastaaPoistaSen tiedän, että edellinen linja kiteytyi Pekka Kuusen teoksessa, jälkimmäisen oppikirjaksi tulivat Kullervo Rainion kirjat.
Johtopäätös: jokin ikuinen kahtiajako noissakin kysymyksissä vaikuttaa, ja kulloisetkin asiakysymykset ovat enemmän kuin pelkkää kulissia. Opetukset: emme edelleenkään pysty kansalliseen psykoanalyysiin, eli selvittämään sitä miksi olemme ihan poikeuksellista kansallista kahtiajakautumistaipumusta ikuisesti tarvitseva ja ylläpitävä maa.
Tiedän vastauksen, mutta sen kertomisesta ei siis ole mitään hyötyä, koska ihmiset eivät tule vielä satoihin vuosiin pääsemään ylös omista valiihaudoistaan. Taipumus kansalliseen kahtiajakautumiseen nousee suoraan seitsemän sataa vuotta jatkuneesta historiallisesta alistamisesta -- toiskielisestä hallinnosta. Kun kahtiajako viriää -- ja se viriää siis sunnilleen jokaisen asiakysymyksen kohdalla -- toisella puolella ovat ne jotka "smaistuvat voiman vahvemmalle puolelle" ja toisella puolella ne, jotka voimaantuvat uhriajattelusta ja uhrirooliin samaistumisesta.
Eivät ne suljettuun huoneseen lukitut johtajat mihinkään ratkaisuun pääsisi -- yhtä vähän kuin Hitler tai Putin pääsisivät irti narsismistaan vaikka maailma ympärillä palaisi. Ne jatkavat hamaan katkeraan loppuun saakka, ja itse asiassa ne vielä viimeisillä voimillaan huutavat: "Kansani on pettänyt minut!"
Jos tuota EKn kynästä tullutta hallitusohjelmaa ja EKn apupuolueen kokoomuksen toimintaa katsoo, niin siellähän ei demokratia kuki. Meillä petti äänestäjän kuluttajansuoja pahemman kerran, siksipä tärkein demokratian kannalta olisi saada perustuslakiin pykälä joka määrittelisi, ettei Suomessa saa olla kuin vähemmistöhallituksia ja luopua ns. puoluekurista.
VastaaPoistaSe mitä perustuslakiin tarvitaan on velkajarru!
PoistaVelkajarru on useissa maissa perustuslakiin kirjoitettu sääntö, joka pitkällä tähtäimellä kieltää valtion kuluttamasta tulojaan enemmän.
P. Orvon hallituksen säästö tavoitten takana on peittää Sipilän + Orvon hallituksen tekemän " Superkusetuksen " jälkiä.
VastaaPoistaKyseinen osinkovero kusetus on maksanut valtiolle tähänmennessä n. 10 000 milj.€ Ja sama vauhti tulee jatkumaan Orvon aikana n. 1500 milj.€ vuosivauhtia.
Hidastuu hivenen, kun osingot pienenevät.
Haastattelussa tv ssä verottajan edustaja ei kiistänyt noin 2500 milj.€ veronkiertoa vuodelta 2022.
Hyvä että Persut komppaavat valtion ryöstöä.
Aivan unohtui, että paljon parjattu tuulvoimaloiden tuki on tähän mennessä maksanut valtiolle n. 2000 milj.€ yhteensä.
PoistaPaljonko maksaa lasten päivähoito, suora tuki "työnantajille". Ilman sitä naisia ei olisi suuremmin töissä.
PoistaJos ei ole varaa maksaa palkkaa ei pidä edes ajatella työntekijän palkkaamista. Sillä siitä ahistuksesta pääsee. Ilmainen valtion ylläpitämä työvoima on huono pisnes. Ei kasvata taloutta ei paranna valtion velkaantumista. Päinvastoin. Jos haluaa olla "yrittäjä", perustaa niitä nakkikoppeja sen verran että ehtii itse niissä seisomaan.
VastaaPoistaJoku mainitsi talouskasvua syntyvän kun tuotetaan tavaroita ja palveluja. Menee pormestari Vartiaisen taloustieteen puolelle. Tavaran ja palvelun hinta realisoituu vasta ostohetkellä. Ja mitäs siihen ostamiseen tarvitaankaan. Persaukinen ei osta ja niitä tehdään lisää kuin liukuhihnalla. Lienee summa jo 1,5 miljoonaa jotka juoksevat jauhelihatarjousten perässä ja leipäjonoissa. Vähintä olisi lopettaa hyvinvointivaltiosta puhuminen.
Ei vieläkään näy vaatimuksia proffessorien palkkojen laskuista ja etujen kaventamisista...
VastaaPoistaHS 21.1.2024
VastaaPoistaTyöministeri Satonen: Palkkauksen tasa-arvoa voidaan edistää vientivetoisessa työmarkkinamallissa
Ruotsissa vientimallia on sovellettu yli 25 vuotta ja siellä on pystytty samanaikaisesti merkittävästi pienentämään sukupuolten välisiä palkkaeroja.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010131943.html
Artikkelista poimittua
Järjestin tiistaina 16.1. työmarkkinatoimijoille keskustelutilaisuuden suomalaisen työmarkkinamallin kehittämisestä. Tilaisuudessa kerroin, että järjestöjen välisten keskustelujen kariuduttua ja jatkoedellytysten puuttuessa käynnistämme ministeriössä hallitusohjelmakirjauksen mukaisen, sovitteluelinten antamien sovintoesitysten sisältöä koskevan lainmuutoksen valmistelun vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistamiseksi. Samalla totesin, että järjestöillä on – halutessaan – toukokuun loppuun asti aikaa esittää oma hallitusohjelman hengen täyttävä mallinsa.
Useat ammattiliitot ja poliittiset toimijat ovat viime päivinä esittäneet, että vientivetoisen työmarkkinamallin vahvistaminen lainsäädännöllä tuomitsisi erityisesti naisvaltaisilla aloilla ja julkisella sektorilla työskentelevät ”ikuiseen palkkakuoppaan”. Tällaista kehitystä ei tietenkään kukaan tavoittele. Hallitus on hyvin vahvasti sitoutunut yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen.
Vientivetoinen työmarkkinamalli ei ole ristiriidassa sukupuolten välisten palkkaerojen vähentämisen kanssa. Ruotsissa vientimallia on sovellettu yli 25 vuotta ja siellä on pystytty samanaikaisesti merkittävästi pienentämään sukupuolten välisiä palkkaeroja huomioimalla julkisen sektorin sisällä erityisesti työvoimapula-alat. Ruotsin sovittelutoimesta vastaavan Medlingsinstitutetin pääjohtaja Irene Wennemo arvioi HS:lle marraskuussa, että Ruotsissa esimerkiksi hoitajat lukeutuvat vientivetoisesta järjestelmästä hyötyviin (HS 9.11.).
jne
jne