Hän nimittäin itsestäänselvyyden sanomalla, ettei "hyväksy sitä, että meidän ydintehtävästämme, potilaan hoidosta, joudutaan säästämään ja hallinto toimii samalla normaalisti". Toisin sanoen hän totesi, että lisäresursseja ihmisten hoitamiseen olisi saatavissa hyvinvointialueiden monikerroksista hallintoa supistamalla.
Toivottavasti hyvinvointialueiden hulppeasti palkatut johtajat ymmärtävät asian ja ryhtyvät hallintohimmeleidensä saneeraamiseen. Ja suuntaavat siitä vapautuvat resurssit potilastyöhön. Vasta kun se on tehty, on mahdollista arvioida pitäisikö myös Petteri Orpon (kok) hallituksen avata rahahanoja.
* * *
Terveydenhuollosta kirjoittaessani tuli mieleeni nykyinen poliitikko ja aktiivinen sosiaalisen median vaikuttaja Aki Lindén. Tämä entinen kommunisti ja nykyinen sosiaalidemokraatti toimi nimittäin vuosina 2010–2018 - eli eläköitymiseensä asti - HUSin toimitusjohtajana.
Hänen kirjoituksiaan seuratessa alkaa nimittäin ymmärtää, miksi suomalainen terveydenhuolto on ajautunut vaikeuksiin. Otan vain kaksi esimerkkiä.
Lindén julkaisi eilen viestin, joka paljasti turhankin selvästi hänen kyvyttömyytensä ymmärtää edes talouden perusasioista. Eli "palkkojen hyvä nousu turvasi loppuvuonna ostovoimaa. Ja se on puolestaan yksinomaan palkansaajajärjestöjen ansiota, jotka ovat taistelleet korotukset jäsenilleen. Nyt @PetteriOrpo hallitus halua heikentää ay-liikettä. Sen seurauksena vaikeutuu palkkojen nostaminen."
Tästä ei voi päätellä muuta kuin sen, että Lindénin maailmassa palkat maksaa ilmeisesti ay-liike eikä työnantaja. Ilmeisesti tälle koko uransa julkisella sektorilla työuransa tehneellä eläkeläispoliitikolle ei ole koskaan tullut mieleen, että suomalaisten elintason - ja samalla julkisten palveluiden laadun - määrittävät viime kädessä yksityiset yritykset suorina veroina ja työntekijoidensä verotettavina palkkoina.
* * *
Siltä varalta, että arvoisa lukijani epäilisi edelle kirjaamani sosiaalisen median viestin olleen Lindénille lapsus, joka ei oikeasti kuvaisi hänen ajatteluaan, otettakoon siitä malliksi myös hänen toissapäiväinen viestinsä.
Sen mukaan "henkilöstövajetta käytetään nyt perustelemaan sairaalaverkon supistamista ja julkisten menojen säästöä. @PetteriOrpo Nurinkurista. Tällä ajattelulla ei ole uskottavaa, että henkilstövaje helpottuisi. Ja juuri sen puolesta pitäisi nyt tehdä kaikki mahdollinen."
Sairaalaverkoston supistaminen olisi toki sikäli ikävää, että se kasvattaisi etenkin syrjäseuduilla asuvien matkoja terveyspalveluihin. Mutta Lindén ei tässä kritisoinut sitä, vaan väitti, ettei sairaalarakennusten ylläpitokustannuksista säästyvillä varoja voitaisi käyttää lisähenkilöstön palkkaamiseen.
Kuitenkin juuri resurssien nykyistä tehokkaampi kohdentaminen on ääneen lausuttu peruste hallituksen suunnitelmille. Ja perustuu sellaisena ministeriöiden asiantuntijoiden parhaalle mahdolliselle tiedolle ja ymmärrykselle.
* * *
Tosiasiassa suomalaisen terveydenhuollon kriisin taustalla on kaksi vaikeasti ratkaistavaa perustekijää. Yksi on ikäluokkien supistuminen, joka tarkoittaa kaikille aloille pienempää työntekijämäärää. Ja toinen on lääketieteen jatkuva kehittyminen, joka mahdollistaa yhä useampien ja vakavampien sairauksien hoitamisen. Usein vielä suurella kustannuksella, joka tarkoittaa jatkuvasti kasvavaa taakkaa julkiselle sektorille eli veronmaksajille.
Tästä syystä terveydenhuollon kestävä ratkaisu edellyttäisi näiden ongelmien korjaamista. Maahanmuutosta voisi ainakin periaatteessa olla apua ikäluokkien supistumiseen - eli väestörakenteen ikääntymiseen - mutta valitettavasti Suomeen muuttaminen ei ole maailman ammattitaitoisille työntekijöille ensisijainen haave.
Asiaa voisi auttaa korkeampi palkkataso tai ainakin nykyistä suurempi käteen jäävä ansio. Valitettavasti puolitoista vuosikymmentä velkaantunut suomalainen julkinen sektori ei pysty sellaisia tarjoamaan. Eikä humanitaarisista maahanmuuttajista - ehkä ukrainalaisia lukuun ottamatta - taida olla tekijöiksi yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta.
Pientä toivoa on kuitenkin nähtävissä. Tieteen kehittyessä saattaa nimittäin olla mahdollista löytää terveydenhuollon työvoimapulaan apua sen robotisoimisesta. Ainakin se on yksi horisontissa yhä selvemmin siintävä ratkaisumalli.
Varsinaisen lääketieteen kehityksen osalta ratkaisu olisi periaatteessa helpompi. Eli määritettäisiin budjettiperusteisesti ne palvelut, jotka hoidettaisiin kaikille kansalaisille - ja erikseen muille maassa asuville - ne palvelut, jotka kustannettaisiin heille. Ja loput hoidot olisivat sitten saatavissa omalla kustannuksella yksityiseltä sektorilta.
On kuitenkin selvää, ettei tällainen periaateratkaisu saisi puolisosialistiseen hyvinvointivaltioonsa tottuneiden suomalaisten kannatusta - vaan jo sellaisen ehdottaminen olisi kenelle tahansa poliitikolle tai puolueelle itsemurha. Ja siitä syystä lääketieteen kehityksen tuottama ongelma ei ole ratkeamassa, vaan eskaloituu tutkimus tutkimukselta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terveydenhuolto tuli äärimmäiselle rajalle
Hyvinvointialueilla loppuvat rahat ja kädet
Virtahevon kokoinen osoitus sosialismin seurauksista
Terveydenhuolto tuli äärimmäiselle rajalle
Hyvinvointialueilla loppuvat rahat ja kädet
Virtahevon kokoinen osoitus sosialismin seurauksista
Tekstit
Nykyisenkaltaisesta maahanmuutosta ei todellakaan ole tulossa mitään apua mihinkään, kustannuksia ja harmia vain.
VastaaPoistaMikä hulluinta, vihervasemmisto haluaa tarjota myös laittomasti maassa oleville terveys- ja sosiaalipalvelut. Suomen kun nyt vain kuuluu olla planeetan sosiaalitoimisto, kun olemme niin vauras (persaukinen) maa.
PoistaVihreitten olematonta talousajattelua ja suoranaista perseilyä edusti aikoinaan sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa, joka sanoi laittomien terveydenhoidon kustannuksista, että "se ei ole keneltäkään pois". Tuossa asemassa olevan täytyy kyllä tietää, että kaikki, mitä laittomien ulkomaalaisten hoitoon käytetään, on taatusti suomalaisten hoidosta pois.
PoistaEi vihreitä Helsinkiin, ei vihreitä mihinkään !
Ennemmin tai myöhemmin Suomessa täytyy mennä terveysvakuutusmalliin. Valtio takaa tietyn perushoidon ilmaiseksi tai minimikustannuksin. Mutta niin kuin professori kirjoitti, hoitojen ja lääkkeiden kehittyessä niin myös hoitojen kustannukset kasvavat. Valitettavaa on, mutta Suomella ei ole jatkossa varaa tarjota ilmaiseksi kaikkia hoitoja ja sairaalassa hoitoihin käytettäviä lääkkeitä.
VastaaPoistaMutta käytetään nyt ensin muut tehostamisen keinot sote-alalla ennen kuin mennään asiakkaan (vakuutusyhtiön) maksamaan malliin.
Terveysvakuutusmalli on huonoin mahdollinen ajatus, jos halutaan tehostaa toimintaa eli leikata hallintoa ja siirtää painopiste itse hoitoon. USA on loistava esimerkki valtaisasta terveydenhoitohallinnostabyrokratiasta, johon vakuutusmalli johtaa. Suurin hyötyjä vakuutusmallista on juristiarmeija, koska viime kädessä hoidosta päättävät silloin juristit.
Poista
VastaaPoistaHumanitaarinen ja haitallinen maahanmuutto sitoo hirmuisesti myös terveydenhoidon resursseja – jopa enemmän asukasta kohden kuin kantaväestön hoito. Puhumattakaan kaikesta muusta maahanmuuttajien sitomasta työvoimasta. Jos tämä katastrofi lopetettaisiin kokonaan, henkilökuntaa olisi käytettävissä yllin kyllin terveydenhoitoon. Eikä rahasta olisi puutetta.
Myös hoito paranisi. Olen viime vuosina käyttänyt pienen Ristiinan terveyskeskuksen palveluja. Kun vertaan sitä Vantaan Myyrmäen terveyskeskukseen, on ero kuin yöllä ja päivällä. Maahanmuuttajat tekevät terveyspalvelut levottomiksi kaikille, vaikka hoitajien välillä ei olekaan ammatillisia eroja. Etenkin kätilöt ovat nykyisin ikävässä työssä, koska ympärileikattujen äitien hoitaminen on masentavaa työtä.
Sodanjälkeisessä Suomessa oli paljon lapsia, nyt on paljon eläkeläisiä. Silti köyhä Suomi rakensi koulut ja sairaalat ja kaikki pääsivät hoitoon, jopa samana päivänä. Ei ollut terveyskeskuksia, mutta ne korvasi kuntien terveyssisaret. Perttelissäkin sisar ajoi kuplavolkkarillaan sairaiden kotiin. Sellaista ylellisyyttä ei hyvinvointi-Suomessa voida edes unelmoida saatavan.
Suuret yksiköt ovat karmeita kansalaisten kannalta ja tuskin ovat edes halvempia. Ainakin koulujen lopettamiseen on tarvittu vilpillisiä laskelmia, jotta päätökset on saatu läpi. Pienet koulut ja pienet sairaalat ovat hyvää palvelua, suuret yksiköt teollista palvelua.
Media ja muutamat muut tahot ulisevat lääkkeiden kalleudesta aika ajoin. Perussetti kolmeksi kuukaudeksi vaikkapa yleisimmin käytettyjä verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä maksaa kolmesta eurosta noin viitoseen per lääke. Kuukautta kohti vähemmän kuin maitolitra. Meillä ongelma on erikoissairaanhoito ja erikoissairaanhoidossa käytettävät lääkkeet. Lääkehoito itsessään on vain ykkösprosentteja kokonaiskustannuksista. Off topic, mutta Suomessa Ozempic 115€, USAssa 600-700 taalaa sama satsi.
VastaaPoistaOlin hiljattain kardiovaskulaarisessa toimnepiteessä yliopistollisessa keskussairaalassa, jonka yhteydessä toimii ikään kuin yksityinen klinikka. En ihmettele mihin ne fyrkat uppoavat. Hoito oli kyllä hyvää ja tehokasta. Tiedän nyt paremmin, mihin noin 700t€ vuosiveroni menevät, muun muassa.
Mieluummin suuntaisin veroni perusterveydenhuoltoon kuin rajan yli tunkevien partavauvojen hyysäämiseen.
Lääkärien koulutuksen määrän lisääminen ei jostain syystä onnistu vaikka tarvetta olisi.
VastaaPoistaKuka tai mikä sen estää?
Ei ainakaan puute lääkäriksi halukkaista. Pyrkijöitähän lääketieteellisiin tiedekuntiin kyllä on joka vuosi paljon enemmän kuin sisään otetaan.
PoistaTämä on erittäin hyvä kysymys.
PoistaYle tänään
VastaaPoistaTämä on vaalitulos, kun nuoret valitsivat presidentin
https://yle.fi/a/74-20069225
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb on Nuorten vaalien suosituin ehdokas presidentiksi. Stubb sai nuorten äänistä 22 prosenttia.
Toiseksi eniten ääniä Nuorten vaalissa sai perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Hänen kannatuksensa vaalissa oli 21 prosenttia.
Mielestäni SOTE-himmeliin mahtuisi hyvin vielä ainakin kaksi lisäporrasta, joilla voitaisiin työllistää jokainen poliitikko ja ay-jyrä neljään eri virkaan.
VastaaPoistaYle tänään
VastaaPoistaTarkastuslautakunta moittii Pirkanmaan hyvinvointialuetta konsulttien runsaasta käytöstä
Pirkanmaan hyvinvointialue on tarvinnut paljon ulkopuolista apua toimintansa käynnistämiseen. Tutkijan mukaan konsulttien käyttöön liittyy myös riskejä.
https://yle.fi/a/74-20069483
Artikkelista poimittua
Pirkanmaan hyvinvointialue on käyttänyt paljon konsulttipalveluita toimintansa alkuvaiheessa. Tähän on kulunut huomattava määrä rahaa.
Yksittäiset hankinnat voivat olla satojen tuhansien eurojen arvoisia.
Asiaan on kiinnittänyt huomiota hyvinvointialueen tarkastuslautakunta. Se julkaisi väliarvioinnin hyvinvointialueen toiminnasta syyskuussa 2023.
Lautakunta moittii Pirhaa muun muassa siitä, että konsultteja on käytetty liki kaiken toiminnan kehittämiseen. Asiantuntijapalveluiden tarpeellisuutta taas ulkopuolisen on liki mahdotonta arvioida.
...
...
Se kritisoi Pirhaa esimerkiksi siitä, että asiantuntijoilta tilatut selvitykset jäävät dokumentoimatta eli niitä ei ole missään saatavilla. Raportit selvityksistä päätyvät useimmiten viranhaltijoiden omiin arkistoihin.
Lisäksi lautakunnan mukaan hyvinvointialueen hankintaohjetta noudatetaan puutteellisesti.
– Pienhankintarajan ylittäviin hankintoihin ei aina löydy päätöstä eikä näissä hankinnoissa juurikaan tehdä niin sanottua kevytkilpailutusta, saati että suorahankinnat perusteltaisiin, arvioinnissa sanotaan.
...
Konsulttien käyttö julkisella sektorilla on laajaa ja levinnyt jatkuvasti uusille alueille, arvioi aihetta tutkinut Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Hanna Kuusela.
– Ehkä nämä hyvinvointialueet ovat hyvä esimerkki siitä, että on jälleen uusi taho, joka niitä hyödyntää, Kuusela sanoo.
-----------------------
Eikö johtajat ja muu johto ole valittu juuri siksi, että he osaavat(?) hoitaa työnsä ja laittavat alueet toimimaan?
Jos eivät osaa, vapautetaan tehtävistään ja valitaan henkilöt, jotka osaavat.
Eiku niillä johtajilla on kiire ajella takseilla ympäri Suomea kirjoittamassa läsnäolotodistuksia, joilla voi nostaa päivärahat. Eikös se mennytkin siististi. kun poliitikot saivat uudella hallintohimmelillään itselleen lisää aikatauluongelmia. Moniko poliitikko osasi ennen SOTEa ennustaa, että juuri hän saa itselleen makoisan viran, jossa ei tarvitse osata muuta kuin soittaa kaverilleen, jota voi sitten hienosti kutsua konsultiksi.
PoistaNiitä konsultteja tarvitaan koska ne Sotehallinnon ja inhouse-yhtiöiden porukat ovat täysin toistaitoisia. Jonkun pitää osatakin jotain sielläkin.
PoistaToisaalta niitä konsultteja laitetaan sieltä pihalle hyvin hyvin herkästi, jos ne erehtyvät ehdottamaan jotain mikä muualla todettu melkeimpä pakolliseksi että hommat saadaan toimimaan, mutta jota he eivät ymmärrä tai jonka toteuttaminen vaarantaisi näiden "ammattilaisten" uran kun heidän osaamattomuutensa tulisi näkyväksi.
Ollut siellä ja saanut lähteä kun sanoin meidän tarvitsevan aikataulun tehtäville asioille, jotta saamme valmista annetussa ajassa. Aikataulun tekeminen olisi ilmeisesti tehnyt näkyväksi sen, jos joku heistä ei olisikaan tehnyt omaa hommaansa siten, että muut pääsevät eteenpäin... en vain ollut koskaan ennen tehnyt projektia ilman tehtävien asioiden listaamista ja aikatauluttamista, joten menin tyhmä moista ehdottamaan.
15.1.2024. Satakunnan hyvinvointialue tiedottaa:
VastaaPoistaKokemäen ja Nakkilan terveysasemien terveyspalvelujen toiminnan supistaminen 22.1.–3.3.2024
Lääkärivajeen vuoksi Kokemäen ja Nakkilan terveysaseman terveyspalvelut toimivat supistetusti 22.1.–3.3.2024. Tänä aikana lääkäreiden vastaanottotoiminta keskitetään Harjavallan terveysasemalle ja pääosin myös muut vastaanottojen ammattilaiset toimivat Harjavallassa. Kiireettömiä hoitajan läsnävastaanottoja pystytään jonkin verran järjestämään sekä Nakkilassa että Kokemäellä. Nämä edellyttävät aina yhteydenottoa etukäteen.
https://kokemaki.fi/2024/01/15/satakunnan-hyvinvointialue-kokemaen-ja-nakkilan-terveysasemien-terveyspalvelujen-toiminnan-supistaminen-22-1-3-3-2024/
Yle tänään
VastaaPoistaHallitus vie läpi uuden työmarkkinamallin, työministeri Satonen: On kansallinen epäonnistuminen, jos tätä ei saada eteenpäin
Hallitus ajaa Suomeen mallia, jossa vientialat määrittelevät muiden alojen palkankorotusten katon. Työministeri Arto Satonen toivottaa yhä tervetulleeksi työmarkkinajärjestöjen oman mallin, jos sellainen vielä syntyy.
https://yle.fi/a/74-20069628
Artikkelista poimittua
Vientimalli tarkoittaa, että valtakunnansovittelija ei voi ehdottaa muille aloille palkankorotuksia, jotka ylittävät vientialojen korotukset. Tämä kirjattaisiin lakiin.
Satosen mukaan vientimalli on välttämätön. Hallituksen esitys vientimallista on tarkoitus saada syksyllä eduskuntaan. Malli voisi tulla voimaan hallituksen puoliväliriihen mennessä, käytännössä vuoden 2024 lopussa.
Paras malli olisi työministerin mukaan sellainen, joka syntyisi kaksikantaisissa nevotteluissa työntekijöiden ja työantajien välillä. Nyt hallitus aloittaa valmistelun käytännössä nollasta.
...
...
Työministeri Satonen tarjosi syksyllä työmarkkinajärjestöille mahdollisuutta etsiä mallille omaa vaihtoehtoa. Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö SAK katkaisi kuitenkin neuvottelut ennen joulua.
Malli viedään Satosen mukaan läpi, koska se turvaa Suomen kilpailukyvyn. Hän korosti useaan kertaan, että parasta olisi jos laki syntyisi yhdessä sopimalla.
– Olisi kansallinen epäonnistuminen, jos tätä ei saada vietyä eteenpäin.
Satonen muistutti, että laissa sovittaisiin vain, miten valtakunnansovittelija toimii.
Tuo hallituksen malli on täysin järkeenkäypä. En minä voi maksaa lapsille yhteensä enempää viikkorahoja mitä tienaan perheen ulkopuolelta, ja olisi hyvä jos rahaa jäisi maksaa vuokra, ostaa ruokaa ja maksaa muutkin pakolliset laskut. Nythän ammattiyhdistysliike vaatii että julkiselle puolelle pitää voida maksaa enemmän kuin mitä rahaa saadaan tienattua.
VastaaPoistaValitettavasti liian iso osa virkaköpeistä (kampaviineri-virka-kyösti) luulee ison hallinnon olevan itsessään hyvä asia.
VastaaPoistaPäälliköt kisaavat siitä kellä on eniten alaisia ja alaisten määrän täytyy kasvaa joka tapauksessa.
Pöhöä on aivan liian paljon.
Tämäkin on nykyisen velka-raha-järjestelmän syy koska lopulta poliitikkojen ahneus ja vallanhimo mahdollistaa tämän toiminnan.
Karuna Pettila
Linden oli ammattipiireissä liikkuvan legendan mukaan Husin johtajana aikanaan sulkemassa Porvoon sairaalaa, joka kuului ns Ulkohu(u)siin. Porvoolaisten kovaan vastustukseen kai törmänneenä Linden oli sitten lopulta todennut, että "pitäkää sitten se paska sairaalanne".
VastaaPoista