Suomen Akatemian roolista tieteen rahoittajana

Sosiaalisessa mediassa on käyty kummallista keskustelua, jossa tiedeyhteisön ulkopuolinen henkilö on kaivanut esille julkisten tietojen perusteella turhanaikaisilta vaikuttavia Suomen Akatemian rahoittamia tutkimushankkeita. Siis sellaisia kuin "julkitehdyn ulosteen politiikka kaupunkikuvassa, taiteessa ja bioetiikassa", "afroeurooppalaisen liikkuvuuden poetiikka ranskankielisessä afrikkalaisessa kirjallisuudessa" tai "diagnoosina arkistokuume: historioitsijat, arkistot ja muuttuva keskiluokkainen kulttuuri n. 1840-1914". 

En ole huomannut kyseisten tutkimusten tekijöiden lähteneen puolustamaan hankkeitaan, mutta heidän rahoittajansa on näin tehnyt julkaisemalla tiedotteen otsikolla "Suomen Akatemia tuomitsee virkamiehiin ja tutkijoihin kohdistuvan häirinnän". Siinä toisaalta tuomitaan nyt sosiaalisessa mediassa käynnissä oleva keskustelu ja avataan rahoituspäätöksiin johtavaa prosessia, mutta todetaan myös, että "tutkimuksesta ja sen rahoituksesta on voitava jatkossakin kertoa avoimesti. Tutkimusaiheista ja -näkökulmista keskustelu on osa yhteiskunnallista keskustelua, mutta sitä on käytävä asiapohjaisesti ja muita osapuolia arvostaen".

On totta, että sosiaalisen median keskustelu on ainakin osittain sisältänyt ruokotonta kieltä, jonka kaltainen ei kuulu sivistyneeseen keskusteluun. Tässä suhteessa tässä puheena oleva viestintä ei kuitenkaan poikkea muusta sosiaalisen median keskustelusta, jossa epäasialliset kommentit ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. 

Toisaalta keskustelussa pääosaan noussut henkilö - Mika Merano - on pyytänyt, että koko päätöksentekoprosessi dokumentaatioineen tehtäisiin julkiseksi, että julkisessa hankekuvauksessa kerrottaisiin selkeästi, mitä hyötyä hanke voi tuottaa, että kaikki hankkeen tuottamat artikkelit julkisesti listattaisiin rahoituspäätöksen yhteyteen sitä mukaa kun hanke niitä tuottaa ja hankkeen lopuksi tehtäisiin vaikuttavuusanalyysi ja yhteenveto siitä, mitä ollaan saatu aikaan. 

Nämä eivät ole kohtuuttomia pyyntöjä, sillä rahoitusta saaneet tutkijat toimittavat muutenkin Akatemialle lähes kaikki pyydetyt asiat. Siten kutakuinkin ainoa asia, joka Akatemian tulisi tehdä, olisi niiden saattaminen kaiken kansan nähtäväksi - tai kertoa miksei sellainen tule kyseeseen.

Tässä yhteydessä on myös muistettava, että Suomen Akatemialla on kahdenlaista rahoitusta. Se on perinteisesti rahoittanut perustutkimusta, jonka tärkein ja käytännössä ainoa tavoite on tieteellisen tiedon lisääminen. Vaikka tämä voi maallikon silmin kuulostaa rahan haaskaukselta, on juuri perustutkimus tuottanut ihmiskunnalle sen tärkeimmät edistysaskeleet, joita soveltamalla on luotu nykyinen teknologiaan painottuva hyvinvointiyhteiskunta. 

Ongelmana näissä on kuitenkin se, että kun tutkitaan tuntematonta, ei kukaan pysty etukäteen sanomaan mistä tutkimuksesta löytyy se maailmaa muuttava edistysaskel ja mikä kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Käytännössä tutkimushakemusten arvioinnissa on se vaara, että rahoituspäätös osuu poikkeuksellista tietoa tuottavien tutkimusten sijaan sinänsä hyvin tehtyyn akateemiseen puuhasteluun. 

Mika Meranon sosiaalisessa mediassa esittämät vaatimukset sopivat tähän Suomen Akatemian perinteisen roolin osaan huonosti. Sen sijaan minun nähdäkseni niitä voitaisiin aivan hyvin soveltaa niin ikään Akatemian hallinnoimaan strategisen tutkimuksen neuvoston rahoitukseen. Sen päättämät hankkeen ovat soveltavaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on nimenomaisesti tuottaa käytäntöä hyödyntävää tutkimusta. 

Lopuksi totean keskustelua jonkin aikaa seurattuani, ettei minun olisi tarvinnut kirjoittaa tätä blogimerkintää, vaan sen olisi tuottanut Suomen Akatemia sen sijaan, että se julkaisi nyt nähdyn turhanaikaisen tiedotteensa. Samaan hengenvetoon ilmaisen omana näkemyksenäni, että kaikesta kritiikistä huolimatta juuri Suomen Akatemia on suomalaisen tieteen rahoittajista ylivoimaisesti luotettavin ja tieteen kehitystä parhaiten edistävä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tieteellis-tekninen kehitys ja taide
Muutama kommentti Teemu Keskisarjan listaan
Tieteen kehitys on hidastumassa

Täydellisiä idiootteja

Olen aiemminkin kiinnittänyt huomiotani siihen, kuinka jalkapallo saa ihmiset sekoamaan. Tai vaihtoehtoisesti kerää faneikseen täydellisiä idiootteja. 

Tästä ilmiöstä saimme jälleen karmaisevan esimerkin kun marseillelaiset jalkapallofanit kivittivät otteluun matkalla olleen lyonilaisen joukkueen linja-autoa. Kivityksen lopputuloksena ottelu peruttiin ja uhriksi joutuneen joukkueen veristä italialaisvalmentajaa paikkailtiin. 

Eikä siinä kaikki, sillä marseillelaiset kivittivät myös lyonilaisten kannattajia kuljettanutta bussia. Sen saamista vaurioista ei ole tietoa. 

Tapaus on sikäli outo, ettei kumpikaan joukkue ole loistanut kuluneena vuonna. Lyon on sarjassa viimeisenä eikä Marseillekaan tavoittele mestaruutta. Tällaisen tilanteen ei voisi kuvitella olevan kovin paljon tunteita kuohuttavaa.

Tapausten seurauksena Ranskan urheiluministeri linjasi näkemyksenään, että "tätä ei saa hyväksyä, tällainen rikkoo jalkapallon ja urheilun arvoja. Toivon, että tapaus tutkitaan pian ja tekijät löydetään ja saadaan vakavaan vastuuseen." 

Nähtäväksi jää, saadaanko kivittäjiä kiinni. Ja mikäli niin käy, uutisoidaanko asiasta koskaan meillä Suomessa. Selvää on kuitenkin, että olisi hienoa, mikäli jalkapallon - tai minkä tahansa muun suuren urheilulajin - fanikulttuuri ei Suomessa seuraisi marseillelaisten jalkapallofanaatikkojen esimerkkiä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Yhteiskunnallista vakautta ja vakauden puutetta
Tyhmiä ja vastuuttomia, mutta ei syyllisiä
Mänttikuulaa Kirkkonummella

Sitä saa mitä tilaa myös Gazassa

Punaisen Ristin johtaja on vaatinut toimenpiteitä inhimillisen kärsimyksen lopettamiseksi Gazassa. Hänen mukaansa on mahdotonta hyväksyä tilannetta, jossa siviileillä ei ole turvapaikkaa pommituksilta. 

Kannanotto liittyi siihen, että Israel on aloittanut maahyökkäyksensä Gazan kaistaleelle tarkoituksenaan äskettäiseen äärimmäiseen terrorismiin syyllistyneiden ja sen jälkeen siviilien selän taakse piiloutuneiden Hamasin terroristien mahdollisimman täydellinen tuhoaminen. Siksi Punaisen ristin johtajan vetoomuksen voi katsoa koskevan ensisijaisesti Hamas-järjestöä ja sen johtoa. 

Epäilen kuitenkin, ettei Hamas muuta taktiikkaansa, vaan evää edelleen siviileiltä turvallisen tilan toimimalla myös jatkossa näiden keskuudessa saadakseen mahdollisimman paljon huomiota ja sympatiaa maailmalta. Ja sitähän se on saanutkin ottaen huomioon, että jopa YK:n pääsihteeri on vaatinut Israelia lopettamaan pitkään valmistellun hyökkäyksensä.

Tähän asiaan liittyen panin tyytyväisenä merkille Suomen pidättäytymisen ottamasta kantaa YK:n tulitaukoa vaatineessa äänestyksessä. Valitettavasti ulkoministeri Elina Valtonen (kok) kuitenkin kertoi, että Suomi olisi äänestänyt lauselman puolesta, mikäli siinä olisi selkeästi tuomittu terroristijärjestö Hamasin isku. 

Tämä olisi ollut paha virhe, sillä tulitauko juuri nyt ei olisi mitään muuta kuin terroristien pussiin pelaamista. He saisivat lisäaikaa hyökkäyksen torjumiseen, entistä parempaan piiloutumiseen siviilien joukkoon, hyökkäyksen alta pakenemiseen tai jopa maailman muiden muslimien kiihottamiseen juutalaisia vastaan. 

Tämän kirjoituksen lopuksi on syytä todeta vielä se, ettei gazalaisten tilannetta ole juurikaan syytä sääliä. Heistä 57 prosenttia suhtautui kesällä positiivisesti Hamasiin eli hyväksyi sen tavan hoitaa heidän asioitaan. 

Eivätkä palestiinalaiset - ainakaan heidän TV-lähetyksissä näytetyistä kommenteistaan päätellen - edelleenkään moiti järjestön Israeliin tekemää laajamittaista terrori-iskua, joka laukaisi nyt käynnissä olevan yhteenoton. Päinvastoin, en ole huomannut yhdenkään haastatellun palestiinalaisen syyttäneen Hamasia ahdingostaan. 

Eivätkä kai palestiinalaisetkaan sentään niin tyhmiä ole, etteivät ymmärtäisi, että - Yölinnun laulun mukaisesti - sitä saa mitä tilaa. Ja juuri siitä he nyt nauttivat riippumatta siitä, mitä YK:n pääsihteeri tai Punaisen Ristin johtaja vaativat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
YK:n pääsihteeri valitsi historiallisen alkupisteen
Kuka hyökkäsi sairaalaan?
Tosiasioiden tunnustaminen tekisi hyvää palestiinalaisille

Journalisti vääristelee, mutta kansa ymmärtää

Tämän blogin lukijat lienevät erinomaisesti perillä siitä, että maan suurimmat uutiskanavat Yleisradio ja Helsingin sanomat ajavat uutisoinnillaan omia intressejään. Olenhan vuosien mittaan kirjoittanut joukoittain asiaa kommentoivia kirjoituksia (yksi, kaksi, kolme, neljä esimerkkiä), ja suurin osa teistä - arvoisat lukijani - on epäilemättä havainnut asian jo ennen tähän blogiin tutustumistakin. 

Positiivista tässä asiassa on, ettei toimitusten agendajournalismi ole jäänyt huomaamatta, vaan peräti yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on havainnut niiden otsikointien vääristelevän uutisia. Lisäksi yli puolet on ymmärtänyt senkin, että mediat vääristelevät tarkoituksella puolueiden ja poliitikkojen viestejä.

On kuitenkin selvää, ettei suomalainen journalismi tule koskaan olevaan aivan neutraalia. Toimittajilla on muiden ihmisten tapaan omia poliittisia näkemyksiään, jotka ohjaavat heidän toimintaansa käytännössä poliittista vasemmistoa suosivaksi, vaikka toki monet lehtimiehet pyrkivätkin jutuissaan olemaan neutraaleja. 

Lienee kuitenkin niin, että pyrkimys poliittiseen uutisointiin joutuu kilpailemaan ihmiselle tyypillisen konformismin kanssa. Tarkoitan sitä, että suurissa toimituksissa - kuten HS:n ja Ylen organisaatiot ovat - ihmisille syntyy paine toimia enemmistön näkemysten mukaisesti. 

Mikäli tuo paine vielä vastaa kunkin toimittajan omia näkemyksiä, on lopputuloksena uutisoinnin painottuminen ammattikunnan yleisen suuntautumisen mukaisesti. Eli kallistuminen mukailemaan poliittisen vasemmiston näkemyksiä.

Tämä ei kuitenkaan selitä sitä uutisointia, joka kohdistui useampiin hallitukseen nousseisiin perussuomalaisiin kansanedustajiin viime kesänä. Sellaisen taustalla ei missään tapauksessa ole enää konformismi, vaan selkeä pyrkimys kaataa vastasyntynyt hallitus - oletettavasti siksi, että Helsingin sanomien toimittajakunnassa syntyi päätös estää heille vastenmielisen puolueen pääsy toteuttamaan omaa poliittista linjaansa. 

HS:n hyökkäyksen epäonnistuminen oli tietenkin voitto suomalaiselle demokratialle, joka on aina perustunut yhteistyöhön politiikan kaikkien merkittävien toimijoiden välillä. HS:n toimituskunnan onnistuminen tämän perinteen rikkomisessa olisi johtanut poliittisen järjestelmämme jonkinasteiseen rampautumiseen  sulkemalla järjestelmästä ulos kansan yhden viidenneksen kannattaman poliittisen liikkeen - ja sitä kautta ollut haitaksi koko Suomen kansalle. 

Tällä kirjoituksella en tarkoita sitä, etteivätkö toimittajien poliittiset näkemykset saisi näkyä lehdistössä. Kyllä ne saavat, mutta selkeästi sellaisiksi merkittyinä - siis pääkirjoituksina, kolumneina, blogeina tai vaikkapa kirjoituksina avoimesti poliittisen sitoutuneisuutensa kertovissa medioissa. Mutta ei siis uutisraportteina tai niiden klikkiotsikoina.  

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Journalismin periaatteita noudattava media
Oikeuskansleri arvioi Riikka Purran vanhat kirjoitukset maailman korkeimman verotuksen maassa
HS ja demokratia

Tekninen muutos halpuutti Suomen hiilimaksuja 80 prosentilla

Tuore uutinen kertoo, että Suomen lasku metsien hiilinielujen romahduksesta voi laskea miljardeilla. Tekstistä selviää muutoksen olevan riippuvainen päästöyksiköiden määrästä ja esimerkiksi hiilidioksiditonnin hinnan ollessa 40 euroa olisi hinnan alenema 2-7 miljardista eurosta 0,4-1,6 miljardiin euroon. 

Se tarkoittaa prosentuaalisesti noin 80 prosentin "halpuuttamista". Toisin sanoen vanha hinta oli viisinkertainen verrattuna uuteen. Nyt tehty muutos vastaa siis sitä, että bensiinin hinta putoaisi yht´äkkiä kahdesta eurosta 40 senttiin. 

Tämä on hämmentävää, sillä nyt puhutaan todella isoista maksuista suomalaiselle kansantaloudelle. Verrokkina olkoon vaikkapa tämän vuoden oikeusministeriön koko määräraha, joka on 1,1 miljardia euroa. 

Otan asian esille siksi, että jos päästöyksiköiden laskentaperusteet ovat niin heikot kuin nyt näyttää, voidaan mielestäni niiden oikeutus kyseenalaistaa. Näin siitä huolimatta, että hinnanmuutos oli tällä kertaa alennus. 

Taustalla on Luonnonvarakeskuksen tekemä tekninen korjaus, jonka taustalla oli kasvihuonekaasupäästöjen inventaarion laskentamenetelmien muutos. Uutisessa haastateltu tutkija kertoi, että nyt "vertailutaso on oikeasti vertailukelpoinen inventaarion tuloksiin. Siksi luvut kutistuivat niin paljon."

Jos ja kun hiilipäästöistä joudutaan maksamaan jatkossa, on laskentaperusteiden luonnollisesti oltava täsmälliset ja oikeat. Nyt tehdyn muutoksen mittaluokka kuitenkin asettaa tämän kyseenalaiseksi. 

Näin siksi, että olisi outoa, mikäli myös aiempaa - nyt muutettua - laskentamenetelmää ei aikanaan olisi pidetty oikeana. Olisihan vieläkin oudompaa, mikäli EU:ssa olisi päätetty miljardiluokan tulonsiirroista ilman uskoa sen perusteiden pitävyyteen. 

Kun nyt kuitenkaan asia ei ollut näin, on kysyttävä, että kuka tällä kertaa takaa sen, että uusittu laskelma olisi niin täsmällinen ja oikein, että sen perusteella tehtävät tulonsiirrot ovat perusteltuja? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päästökauppa ja narun päässä oleva pässi
Oikeudenmukainen kompensaatio hiilinieluista
Suomalaispuolueet päättivät ilmastonmuutoksen torjuntakeinoista

YK:n pääsihteeri valitsi historiallisen alkupisteen

YK:n pääsihteeri António Guterrez yritti tasapaikoilla Israelin ja Palestiinan välillä sanomalla, että "olen tuominnut yksiselitteisesti Hamasin Israelissa 7. lokakuuta toteuttamat kauhistuttavat ja ennennäkemättömät terroriteot. Mikään ei voi oikeuttaa siviilien tahallista tappamista, loukkaantumista ja sieppaamista - tai rakettien laukaisemista siviilikohteita vastaan... on tärkeää myös tunnustaa, että Hamasin hyökkäykset eivät tapahtuneet tyhjiössä... Palestiinan kansa on ollut 56 vuoden tukahduttavan miehityksen kohteena... he ovat nähneet maansa jatkuvasti siirtokuntien nielaisemina ja väkivallan vaivaamina; taloutensa tukahdutettuna, kansansa syrjäytettynä ja kotinsa purettuna... mutta palestiinalaisten valitukset eivät voi oikeuttaa Hamasin kauhistuttavia hyökkäyksiä. Ja nuo kauhistuttavat hyökkäykset eivät voi oikeuttaa Palestiinan kansan kollektiivista rangaistusta."

Israel veti kuitenkin niin sanotusti herneen nenään Guterrezin näkemyksestä ja ilmoitti edustajansa välityksellä, että "te, herra pääsihteeri, olette hukannut kaiken moraalin ja puolueettomuuden. Kun sanotte, että nämä vastenmieliset hyökkäykset eivät tapahtuneet tyhjiössä, te suvaitsette terrorismia!"

Tosiasia tietenkin on, ettei Hamasin terroriteko tapahtunut tyhjiössä - kuten pääsihteeri totesi. Samoin pitäisi olla kaikille selvää, ettei laajamittainen hyökkäys siviilikohteisiin ole hyväksyttävää - eikä se ole sitä kummankaan osapuolen taholta. Mutta millään tavalla hyväksyttävää ei ole myöskään Hamasin niin sanottujen taistelijoiden suojautuminen siviilien joukkoon. 

Yksi Pyhän maan konfliktin suurista ongelmista on sen pitkä historia. Molemmat osapuolet löytävät menneisyydestä "oikeutuksen" teoilleen, mutta kumpikaan ei osaa - tai halua - tehdä sitä johtopäätöstä, ettei tilanteeseen löydy ratkaisua ajassa taaksepäin tuijottamalla. Tämän sanominen olisi ollut järkevä kannanotto myös Guterrezilta sen sijaan, että hän vain pahensi tilannetta valitsemalla oman historiallisen alkupisteensä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuka hyökkäsi sairaalaan?
Ahtisaari kuoli ja terroristi murhasi ruotsalaisia
Hamasilaista lastenhoitoa

Nuorten ahdistuneisuus ja USA:n metsäpalot

Kuluneen kesän aikana kauhisteltiin maailmalla tapahtuneita metsäpaloja. Yksi kauhistelun kohde oli USA:n länsirannikko, jossa ihmiset joutuivat uutisten mukaan jopa "pakkautumaan rannoille".

Koska uutisointi oli poikkeuksellista, olin varsin hämmästynyt löytäessäni asiaa koskevan tutkimuksen. Ja mitenkään vähättelemättä metsäpalojen aiheuttamaa uhkaa päätin saman tien julkaista löydökseni tässä blogissa. Tuoreessa tutkimusraportissa oli nimittäin selvitetty metsäpalojen historiallisia pinta-aloja USA:n Oregonin ja Washingtonin osavaltioissa. 

Tutkimusaluetta hallitsevat kuivat metsätyypit ja ne ovat kokenut äskettäin ennätyksellisiä palovuosia. Ja siksi tutkijat selvittivät kuinka nykyaikaiset palovuodet (1985–2020) vertautuvat historiallisiin palomääriin ja vakavuuksiin?

Kullakin metsätyypillä historiallisten tulipalojen esiintymistiheyksiä vastaavien vuotuisten paloalueiden olisi oltava vähintään 224 000–291 000 hehtaaria vuodessa. Historiallisesti nämä pinta-alat sisältävät sekä alkuperäiskansojen että salaman sytyttämät tulipalot. 

Nykyisestä näennäisesti tulisesta ajasta huolimatta nykyiset paloalueet ovat kuitenkin keskimäärin vain noin 49 100 hehtaaria vuodessa eli 17–22% historiallisista aloista, ja vain yksi vuosi tutkimuksen ajanjaksolla vastaa suurin piirtein historiallista paloaluetta. Vuosien 1985-2020 paloalat olivat toisin sanoen keskimäärin huomattavasti alle historiallisten tasojen lähes kaikissa metsissä ja vaikka kymmenen vuoden liukuvat keskiarvot paloalueella ovatkin kasvaneet viime vuosina, ovat ne kuitenkin pysyneet historiallisten tasojen alapuolella.

Niinpä tutkijat tulivat sellaiseen johtopäätökseen, että nykyisten metsäluonnon ennallistamisponnistelujen onnistumiseksi olisi toimiin sisällytettävä tarkoituksella sytytettyjä, mutta hallittuja metsäpaloja. Näin siksi, että nykyiset metsäpalot ovat aivan liian vähäisiä säännöllisiin tulipaloihin sopeutuneen luonnon hyvinvoinnin kannalta. 

Edelle selostamani tutkimusraportin viesti on kovin erilainen kuin se, jonka suomalaismediat ovat meille tarjonneet. Sen sijaan, että olisi juhlittu lähes luonnolliselle tasolle nousseita metsäpaloja luonnon ennallistamista edistävinä, on palaneiden metsien määriä kauhisteltu. 

En tietenkään osaa sanoa onko tämä medioiden - tai niiden käyttämien asiantuntijoiden - tarkoituksellista harhaanjohtamista vai tietämättömyyttä, mutta joka tapauksessa virheellinen uutisointi on ollut omiaan lisäämään pelkoa hallitsemattomasta ilmaston lämpenemisestä. Ja sitä kautta pahentanut erityisesti nuorten ahdistuneisuus- ja masennusoireita.

Siksi oli mielestäni tärkeää oikaista virheellinen käsitys USA:n länsirannikon metsäpaloista. Ja sitä kautta pyrkiä edes hiukkasen helpottamaan nuorten ahdistusta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
EU:n komission ja Kanada metsäpalojen välinen yhteys
Metsästäjä-keräilijät hallitsivat metsäpalojen esiintymistä
Keväisiä ajatuksia vihreistä ja muista siirtymistä

Onko Unkari diktatuuri vai EU Neuvostoliiton reinkarnaatio?

Eilisen kahden (ensimmäinen, toinen) blogimerkinnän päivän jälkeenkin näyttää uutisvirrassa olevan aiheita, joita on syytä kommentoida myös täältä näppäimistön takaa. Yksi niistä on Unkarin pääministerin Victor Orbanin näkemys siitä, että Euroopan Unioni on kuin Neuvostoliitto.

Hänen näkemyksensä voi halutessaan kuitata sillä, että hän pitää läheisiä yhteyksiä sotarikollisen johtamaan Venäjään ja tukee sen hyökkäystä Ukrainaan ostamalla sieltä fossiilista energiaa. Tämä on tietenkin tuomittavaa, mutta mikäli EU - tai jokin muu taho - haluaisi tosissaan muuttaa tätä asiaintilaa, tulisi sen järjestää Unkarille vaihtoehtoinen energianlähde. 

Toinen EU:n johtoa ärsyttävä seikka on Unkarin taipumattomuus eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Tässä suhteessa sen politiikka on muuttumassa yhä vähemmän muusta Unionista poikkeavaksi. 

Tässä suhteessa viimeisimpänä herättäjänä on toiminut EU:n muslimiväestön avoimesti osoittama antisemitismi palestiinalaisten tehtyä pari viikkoa sitten laajamittaisen terroritekonsa, jossa se tappoi nelinumeroisen lukumäärän israelilaisia siviileitä. Eivätkä maahanmuuttopolitiikan muuttamisen paineita ole ainakaan vähentäneet toistuvat islamistiset terroriteot ympäri Eurooppaa.

Myös Orbanin negatiivinen suhtautuminen wokellukseen on ärsyttänyt EU-poliitikkoja, mutta hänen taannoinen veto-oikeuden käyttönsä osoitti, että unkarilaisilla on myös aitoa tahtoa pitäytyä konservatiivisessa ihmiskäsityksessä. Ja kuten arvoisa lukijani tietää, on demokratian tarkoituksena se, että valtion hallinto ja sitä ohjaava lainsäädäntö heijastaisivat asukkaidensa näkemyksiä. 

Siten päädymme siihen oleelliseen kysymykseen, että onko Unkari demokratia? Vai onko se Orbanin yksinvaltaisesti hallitsema diktatuuri. 

Yksinkertaisimmillaan vastaus on selvä: maassa järjestetään vapaat vaalit, joten se on demokratia. EU-parlamentti on kuitenkin äänestyksen kautta ilmaissut näkemyksensä, ettei Unkaria voi pitää demokratiana.  Sen mukaan maassa järjestetään kyllä vaaleja, mutta ei kunnioiteta demokratian normeja ja standardeja.

Tässä se viittaa ainakin siihen, että Orbanin hallinto on sulkenut hänelle vastenmielisen radiokanavan ja perustanut parlamentaarisen elimen valvomaan oikeuslaitosta vaarantaen sen riippumattomuuden. Lisäksi häntä on syytetty korruptiosta, jonka seurauksena presidentti lähipiireineen on kerännyt satumaisen omaisuuden. 

Tosiasia kuitenkin on, ettei Orbanin ole havaittu manipuloineen vaalituloksia. Hän on myös hävinnyt vaalit pääministerinä, mikä osoittaa Unkarin demokratian kaikesta kritiikistä huolimatta toimivan - kuten se toimi äskettäin myös Puolassa, vaikka sen vaalit hävinnyttä johtoa arvosteltiin hyvin samankaltaisesti kuin Orbania. 

Kaiken edelle kirjoittamani perusteella minusta EU:n tulisi ottaa vakavasti Orbaniin kommentti, jonka mukaan Unkarin oli tanssittava Neuvostoliiton viheltäessä ja "myös Bryssel viheltää, mutta me tanssimme, jos tahdomme, ja me emme tanssi, jos emme halua tanssia". Onhan myös meillä kokemusta siitä, kuinka EU tekee päätöksiä, jotka täältä Pohjantähden alta katsottuna ovat järjettömiä - kuten parhaillaan käsiteltävänä oleva silakan kalastuskielto, joka toteutuessaan tuhoaisi suomalaisten ammattikalastuksen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Irtopisteiden keräämistä isänmaan asialla
Pitäisikö laki ja oikeuslaitos siirtää demokraattisen päätöksenteon saavuttamattomiin?
Paremman Euroopan, terveen talouden, itsenäisten kansakuntien ja lisääntyvän subsidiariteetin puolesta

Vantaalaiset saavat reilun kahden miljoonan euron savusaunan

Suomi on maailman sosialistisin valtio. Näin ainakin mikäli asiaa mitataan korkeimmalla tuloveroprosentilla, joka Suomessa on korkeampi kuin missään muussa maailman maassa. 

Tämä tieto asettaa mittasuhteisiin myös Suomen hallitusohjelmassa olevan kirjauksen, jonka mukaan "kotitalouksien ostovoimaa vahvistetaan keventämällä työn ja liikkumisen verotusta". Ja joka erityisestä vasemmiston parissa herättänyt eksistentiaalista pelkoa maamme keskusjohtoisuuden vähenemisestä (esimerkki). 

Ymmärrän toki vasemmistolaisen ajatuksenjuoksun. Se olettaa julkiseen palvelutuotantoon stahanovilaisen työmoraalin eikä siksi ymmärrä sen merkitystä, minkä työstä riippuva tulo aiheuttaa tekijälleen. 

Valitettavasti stahanovilainen työmoraali on yleistä vain marxilais-leniniläisessä todellisuudessa, joten keskusjohtoinen julkisen sektorin tehokas toimintakin lienee pääosin pelkkää propagandaa. Vai mitä pitäisi tuumia siitä, että Vantaan kaupunki päätti rakentaa ihmisille järvenrantaan mukavia palveluita. 

Niiden kustannuksista kertoi Vantaan sanomat, jonka mukaan Kuusijärven ulkoilualueelle rakennettiin muun muassa pulkkamäki vaivaisella 600 000 eurolla. Saman verran vantaalaiset veronmaksajat saivat kuitata myös reitistä ja nuotiopaikasta. 

Tulossa oleva esteetön uimaranta on vieläkin halvempi, koska sen rakentamiseen on varattu vain 500 000 euroa. Sen sijaan savusaunaan suunnitellaan kulutettavan jo jonkin verran enemmän eli 2 200 000 euroa. 

Mitä tähän nyt sanoisi? Että kaikkea hyvää se suunnitelmatalous tuokin ihmisille? Vai että - ähäkutti - ainakaan muita yritteliäämmät eivät sentään pääse rikastumaan työllään? Vai pitäisikö olla kateellinen vantaalaisille, jotka saavat reilun kahden miljoonan euron savusaunan?

Päivän aiempi kirjoitus: 
Seitsemän prosenttia muslimeita

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jani Mäkelää oikonut Mika Salminen johti harhaan
Veroista vapautettu mielipidekirjoittaja haluaisi maksaa vapaaehtoisia veroja
Vaalit osoittivat miksi Viron talous kohenee, mutta Suomen ei

Seitsemän prosenttia muslimeita

Kuulin vuonna 1977 ensimmäisen kerran väitteen, jonka mukaan Etelä-Ranska on jo menetetty muslimeille. Muistan vuosiluvun, koska kyse oli omassa elämässäni aivan erityisestä tapauksesta.

Tämä tuli mieleeni kun huomasin X:ssä viestin, jonka mukaan kymmenet tuhannet ihmiset osallistuivat Pariisissa Israelia vastaan kohdistettuun mielenosoitukseen. Ja sai minut etsimään internetin syövereistä tilaston eri valtioiden muslimipopulaatioiden koosta. 

Sen mukaan vakavasta terroristiongelmasta kärsivässä Ranskassa elää tällä hetkellä 5,7 miljoonaa muslimia. Se tarkoittaa, että heidän osuutensa koko väestöstä on noin 8,3 prosenttia. Siis paljon, mutta ei kuitenkaan likimainkaan enemmistö. 

Saman tilaston mukaan islamilaisesta maahanmuutosta pahimmin kärsivässä eurooppalaismaassa eli Ruotsissa Allahia palvovia on 810 tuhatta, mikä tekee 7,7 prosenttia koko väestöstä. Niin ikään ongelmissa olevassa Belgiassa heitä on 7,5 ja Hollannissakin 6,8 prosenttia. 

Näyttäisi siis siltä, että kun muslimien määrä nousee yli seitsemän prosentin alkaa heistä olla oleellista haittaa eurooppalaisen valtion yhteiskuntarauhalle. Tässä mielessä on lohdullista, että Suomessa on - saman tilaston mukaan - "vain" 150 000 muslimia eli noin 2,7 prosenttia koko väestöstä. 

Toisaalta mekään emme ole viime aikojen tapahtumien perusteella säästyneet ongelmilta, vaikka varsinaisia terroritekoja ei olekaan ollut kuin yksi. Siksi edelle kirjoittamani tilastot on syytä ottaa todesta ja kiristää maahanmuuttopolitiikkaamme kovalla kädellä. 

Tämä on ainakin hallitusohjelman ja asiasta vastaavan ministerin puheiden perusteella myös maan poliittisen johdon tarkoitus. Sen suhteen on hyvä, ettei muslimimaiden kansalaisten kansainväliseen suojeluun perustuvien hakemusten määrä ole tänä vuonna noussut vuoden takaisesta, joten eduskunnalla on mahdollisuus korjata maamme lakeja ennen kuin Välimeren yli parhaillaan kiihtymässä olevan uuden kansainvaelluksen aallot iskevät tänne pohjan perukoille. 

Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavissa, vaan sisäministeri Mari Rantasen (ps) on syytä toimia rivakasti, sillä ainakin osa oppositiosta tullee kuitenkin tekemään kaikkensa hidastaakseen päätöksentekoa saadakseen maahamme mahdollisimman suuren osan Välimeren taksiliikennettä hyödyntävistä elintasopakolaisista. Eikä sellainen olisi Suomen eikä suomalaisten etu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ahtisaari kuoli ja terroristi murhasi ruotsalaisia
Matias Mäkynen: armeija panemaan maahanmuuttajajengit kuriin?
Maahanmuuttoon liittyviä tilastoja, tapauksia ja johtopäätöksiä

Ylen otsikko johti lukijoita harhaan

Yle julkaisi jutun otsikolla "UPM pahoittelee tapaa, jolla se kertoi lapsille metsän hävittämisestä Loviisassa". Kyse on paljon huomiota saaneesta kohtuullisen laajasta yksityismetsän hakkuusta Isnäsin kylän alueella. 

Artikkeli on sikäli asiallinen, että metsäyhtiö on tosiaan epäonnistunut tiedotustilaisuudessaan eläinten tulevaisuudesta huolestuneille lapsille. Tämän osoittaa jo sekin, että UPM on pyytänyt edustajansa ylimielisyyden takia tapahtunutta epäonnistumista anteeksi tilaisuuteen osallistuneilta lapsilta. Enkä siis kirjoita tätä blogimerkintääni sen takia. 

Huomioni nimittäin kiinnittyi - kuinkas muuten - Ylen jälleen kerran omituisen epäonnistuneeseen sananvalintaan. En toki tiedä, johtuiko se jutun kirjoittaneen toimittaja Toni Joukasen tietämättömyydestä vai peräti tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta. 

Tarkoitan sitä, että otsikon mukaan UPM olisi tilaisuudessa puhunut metsän hävittämisestä. Näin ei ole tapahtunut ainakaan jutun linkittämän videon mukaan, eikä muutenkaan, sillä metsän hävittäminen tarkoittaa yksityismetsälain mukaan metsämaan jättämistä sellaiseen tilaan tai käyttöön, että sen luontainen uudistuminen tai viljelyllä toteutettava uudistaminen joutuu vaaraan, samoin kuin kehitettäväksi kelvollisen metsän sellainen käsittely, joka on ristiriidassa sen järkevän kasvattamisen kanssa.

Edelle linkitetyn videon mukaan Isnäsissä on tehty kasvatus- eli harvennushakkuu, jossa puita on harvennettu siten, että ne tuottaisivat aikanaan tehtävässä uudistushakkuussa mahdollisimman paljon tukkipuuta. Tämä täyttää metsälain ensimmäisen pykälän vaatimuksen, jonka mukaan "lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään".

Tilanne ei muutu, vaikka kyseessä olisi ollut avo- eli uudistushakkuu. Sekin on aivan laillinen ja metsän omistajan päätösvallan alainen toimenpide, jolla ei ole mitään tekemistä metsänhävityksen kanssa. Näin kaikissa niissä tapauksissa, joissa hakkuualue uudistetaan metsäksi joko viljelyn tai luontaisen uudistamisen kautta.  

Jos Ylen toimittaja haluaisi ihan oikeasti tehdä jutun metsien hävittämisestä, tulisi hänen etsiä kohteita, joita ei enää uudisteta metsäksi. Sellaisia ovat esimerkiksi peltojen, kulkuväylien ja rakennusten sekä aurinkovoimaloiden ja tuulimyllyjen sekä niistä asutuskeskuksiin vievien sähkölinjojen rakentaminen. 

Tällä hetkellä erityisesti viimeksi mainittuun metsien hävitykseen on maassamme satsattu paljon, sillä pohjoisen Suomen tuulimyllyjen sähköä varten rakennetaan useita tuhansia kilometrejä uutta kapasiteettia. 

Nämä lähes sata metriä leveät linjat täyttävät metsän läpi kulkiessaan metsän hävityksen tunnusmerkit, koska niiden kohdalle tai välittömään läheisyyteen ei tule kasvamaan uutta metsää. Eikä maansa pakkolunastuksella menettävä omistajakaan saa omaisuudestaan kuin pienen kertakorvauksen.  

Nähtäväksi siten jää, tekeekö toimittaja Tomi Joukanen jutun myös tästä - ihan oikeasta - metsien hävittämisestä. Ja siihen liittyvästä tiedottamisesta lapsille. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luonnonsuojelijoiden suurtyön hyödyntämisestä
EU:n komission ja Kanada metsäpalojen välinen yhteys
Virheellistä argumentointia

Kansa haluaa Suomen talouden kuntoon veroja laskemalla

Tämän blogin alkuaikoina yksi tärkeimmistä merkintöjen aiheista oli EU:n velkapolitiikka sen jälkeen, kun Kreikka oli ajautunut suuriin ongelmiin, joiden seurauksena sen pelastamiseksi EKP:n roolia muutettiin siten, että se ryhtyi käytännössä painamaan rahaa kuittaamalla helleenien jälkeläisten kelvottomia velkapapereita.

Tänään uutisoitiin, että Kreikan luottoluokitusta on nostettu luottoluokittaja Standard & Poor´sin listoilla. Siksi päätin palata aiheeseen katsomalla miltä maan taloudellinen kehitys nyt näyttää. 

Niinpä etsin nettisivun, josta pystyi hakemaan eri maiden valtionvelan kehityksen suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen vuosina 1950-2022. Verrokeiksi otin Suomen ja Ruotsin, minkä jälkeen lopputulos näytti tältä.

Kuten arvoisa lukijani kuvasta näkee, oli Kreikan kehitys odotetun surkeaa koko viime vuosikymmenen, mutta sen jälkeen on saavutettu selvää edistystä. Ja siten vuonna 2010 esittämäni näkemys siitä, että kreikkalaisten auttamista voi harkita vasta siinä vaiheessa, kun he osoittavat haluavansa muutosta huonoihin tapoihinsa on kuin onkin saanut jonkinlaista katetta - vaikka sitten vain jälkikäteenkin. 

Matka Suomen tai Ruotsin tilanteeseen on kuitenkin tuskaisen pitkä, enkä epäile lainkaan, etteikö yleismaailmallinen lama voisi suistaa helleenejä entistä suurempiin ongelmiin. Toisaalta maan talousnäkymät ainakin kuluvalle vuodelle ovat olleet erittäin positiiviset - eikä luottoluokituksen nostaminen ainakaan heikennä odotusten toteutumisen todennäköisyyttä. 

Samasta kuvasta näkee myös se, että Suomen valtionvelan tilanne on Kreikkaan verrattuna lohdullinen, vaikka viimeisten 15 vuoden trendi onkin surkea. Ero helleeneihin on kuitenkin valtava, joten Petteri Orpon (kok) hallituksella on hyvin aikaa tarvittavalle oikaisuliikkeelle, vaikka ei tokikaan hukattavaksi, koska tiedämme valtion velkaantumisen jatkuvan yhä kiihtyvällä tahdilla sekä kuluvana että tulevana vuonna. 

Siksi oli erinomaista, että Orpon hallitus kuittasi opposition lievästi sanottuna omituisen välikysymyksen selvin luvuin ja pääsi jatkamaan työtään Suomen talouden vahvistamiseksi. Positiivista on myös se, että uunituoreen mielipidekyselyn mukaan suomalaisten selvä enemmistö kannattaa hallituksen toimia ihmisten taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi verotusta laskemalla. 

Tällä kannalla oli myös puolet opposition kannattajista. Siten vihervasemmiston viime aikojen räksytys hallituksen valitsemasta talouslinjasta on vastoin koko kansan selvää tahtoa ja voidaan jatkossa sivuuttaa korvaa lotkauttamatta. Toivottavasti tämän ymmärtävät myös Li Andersson (vas), Sofia Virta (vihr) ja Antti Lindtman (sd). 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Petteri Orpon hallitus ja Suomen talouden surullinen tila
Ex-mallioppilas on pelastettava nyt!
Kovaa peliä veronmaksajien rahoilla

Yhden kuukauden raiskauksia

Kirjoitin puolisentoista vuotta sitten siitä, kuinka taksisuhari Arian Juhana Rezaji tarjosi oppimateriaalia Eva Biaudetille ja Erna Bodströmille. Palkkioksi opetuksestaan kyseinen herra sai kuuden vuoden ja viiden kuukauden kakun eli vankeustuomion.

Tapaus on nyt saanut jatkoa, sillä Arian tuli tallentaneeksi kameraansa todistusaineistoa, jonka perusteella häntä vastaan nostettiin uusi syyte aiemmin käsittelemättä jääneestä raiskauksesta. Mies tunnusti kauniisti raiskanneensa kännykkäänsä tallennetun alastoman naisen. 

Samalla oikeuskeikalla puitiin myös toinen tapaus, jossa Arian oli pakottanut naisen ensin suuseksiin ja kiitokseksi toimittanut vielä emätinyhdynnän ilman lupaa. Molemmissa tapauksissa naiset olivat sammuneessa tilassa.  

Kaiken tämän lopputuloksena käräjäoikeus päätti korottaa Arianin saamaa kakkua kahdella kuukaudella. Siten tapauksia voisi kutsua vaikkapa kahden kuukauden raiskaukseksi. Eli suomalainen alioikeus katsoi kummankin naisen raiskauksen yhden kuukauden raiskauksiksi. 

Tapaus tuskin herättää sen suurempia otsikoita, sillä onhan suomalainen oikeusjärjestelmä antanut jo pitkään alennuksia sarjarikollisten rikoksista. Eikä tähän käytäntöön näyttäisi olevan tulossa muutoksia. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitusneuvotteluissa on torjuttava RKP:n pyrkimykset heikentää naisten ja lasten turvallisuutta
Törkeä raiskaus aseella uhaten, kaksi pahoinpitelyä, kotirauhan rikkominen ja salakatselu
Arian Juhana Rezaji tarjosi oppimateriaalia Eva Biaudetille ja Erna Bodströmille

Minkä peluri luonteelleen voi?

Eduskunnassa nähtiin eilen outo näytelmä. Tarkoitan Keskustan ja Liike Nytin hallitukselle sosiaali- ja terveydenhuollosta esittämää välikysymystä. 

Oudoksi asian teki se, että hyvinvointialueisiin perustuva sote-malli ja siihen liittyvät lait ovat nimenomaisesti Keskustan johdolla tehtyjä. Ja siksi kysymys olisi tosiasiallisesti pitänyt esittää sille itselleen. 

Ei siis ihme, että hallituksen ministerit ottivat ilon irti kysymyksestä. Mutta on asialla vakavampikin puoli. 

Se nimittäin osoitti jälleen kerran Keskustan käsittämättömän epärehellisyyden ja pelurin luonteen. Sekä vahvisti käsitystä siitä, että sille ja sen edustajille politiikka on pikemminkin jonkinlaista peliä kuin yhteisten asioiden vastuullista hoitamista. Mutta minkäpä peluri luonteelleen voi?

Nähtäväksi jää, ymmärtävätkö suomalaiset äänestäjät tämä asian, vai valuuko asia jälleen kerran kuin vesi hanhen selästä. Siksi odotan eilisen näytelmän jälkeen erityisen suurella mielenkiinnolla seuraavaa puoluekannatuskyselyä - ja siinä Keskustan kannatuksen kehitystä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Keskustan petos mahdollisti arvottoman kesänäytelmän
Kepun petokselle on tulossa kova hinta
Omintakeinen poliittis-aatteellinen vaihtoehto on kadonnut

Kuka hyökkäsi sairaalaan?

Gazan kaistaleella Lähi-idässä on tehty tuhoisa isku sairaalaan. Sellainen on tietenkin vastoin kaikkia kansainvälisen politiikan pelisääntöjä mukaan lukien sodankäyntiin liittyvät sopimukset. Eikä iskusta ole ottanut vastuuta kukaan. 

Nähdäkseni syyllinen voi olla kumpi tahansa osapuoli. Israelin kohdalla kyse voisi olla joko jonkinlaisesta vahingosta tai tarkoituksellisesta teosta. Ensin mainittua ei pitäisi voida tapahtua juutalaisvaltion tapaisen sotilasmahdin hyvin järjestäytyneelle armeijalle. 

Sen sijaan tarkoituksellinen teko on mahdollinen ja kertoisi siitä, että israelilaisten mitta on tullut täyteen Hamasin murhattua joukoittain juutalaisia koteihinsa. Mikäli asia on näin, tulemme näkemään raa´an näytelmän, jossa Israel tuhoaa koko Gazan - ehkä jopa sen väestön. Eli syyllistyy kansanmurhaan.

Mikäli jälkimmäinen vaihtoehto toteutuu, tulemme näkemään salamasodan, jossa Israelin johto tai armeija ei juurikaan vilkuile sivuilleen vaan pyrkii tuhoamaan Gazan ja sen asukkaat mahdollisimman nopeasti. Eli ennen kuin kansainvälinen painostus - tai jopa palestiinalaisten suojaksi lähetettävä sotilaallinen voima - ehtii kasvaa niin vahvaksi, että hyökkäys on lopetettava. 

Tällaisen operaation lopputuloksena olisi väistämättä Israelin joutuminen kansainvälisen hylkyvaltion asemaan ja sen seurauksena maan hallinnon kaatuminen. Sekä USA:n vuosikymmeniä antaman sotilasavun päättyminen. 

Syyllinen voi olla myös Hamas, jonka kohdalla kyse olisi ns. false flag -operaatiosta eli lavastetusta hyökkäykskestä, jonka tarkoituksena on saada koko maailma kääntymään Israelia vastaan. Mikäli näin on, se kertoisi terroristijärjestön käsittämättömästä piittaamattomuudesta omiaan kohtaan.

Selvää on, että juuri tässä vaiheessa koko islamilaisessa maailmassa syylliseksi uskotaan Israelin asevoimat ja sen seurauksena Gazan kahakkaan saattaa liittyä ainakin osa muslimimaista. Toisaalta niiden johtajia pidättelee tietoisuus siitä, että juutalaisvaltion asevoimat ovat heidän armeijoihinsa verrattuna sekä tekniseltä että moraaliselta suorituskyvyltään täysin ylivoimaisia. Ja sen seurauksena todennäköisesti tappiolliseksi koituva sotaretki saattaisi johtaa islamilaisten maiden epädemokraattisten johtajien vallan kaatumiseen. 

* * *

Minun nähdäkseni Israelin asevoimien vahinko ei ole käytännössä mahdollinen. Enkä pidä kovin todennäköisenä myöskään Israelin hyökkäystä sairaalaan osana Gazan hävittämistä. Jälkimmäinen on kuitenkin mahdollista, sillä Hamasin hyökkäys on epäilemättä aiheuttanut ennenäkemätöntä raivoa - ja myös suunnatonta pelkoa - maan asukkaiden parissa.

Todennäköisimpänä pidän kuitenkin Hamasin järjestämää lavastettua hyökkäystä sen jouduttua epätoivoiseen asemaan Israelin hyökättyä ja saarrettua Gazan kaistaleen. Näin siksi, että terroristien voi hyvinkin kuvitella epätoivoisessa tilanteessa turvautuvaan mihin tahansa keinoon saadakseen tavoitteensa toteutetuksi. 

Valitettavasti minulla ei kuitenkaan ole kristallipalloa, joten tässä vaiheessa on vain jäätävä seuraamaan tilanteen kehittymistä. Ja toivottava, että Lähi-idän kriisipesäkkeeseen saataisiin jonakin päivänä kestävä ratkaisu - mikä ikinä se sitten olisikaan.

JK kello 18.40. Päivän mittaan on käynyt yhä selvemmäksi, että puheena oleva räjähdys oli palestiinalaisten tekosia. Omasta mielikuvituksettomuudestani johtuu, ettei aamulla käynyt edes mielessäni, että palestiinalaisten kyvyttömyys voisi olla niin täydellistä, että he osuisivat sairaalaansa - tai sen parkkipaikalle - ihan vain vahingossa. Toistaiseksi pidän kuitenkin mahdollisena, joskin vähäisenä, että osuma ei sittenkään olisi vahinko vaan päätekstissä arvelemani lavastettu hyökkäys.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hamasilaista lastenhoitoa
Terrorismin uhri olikin syyllinen
Palestiinalaisille annettavista kehitysapurahoista

Ahtisaari kuoli ja terroristi murhasi ruotsalaisia

Entinen presidentti Martti Ahtisaari (sd) kuoli eilen. Vaikka hän ei noussutkaan suurten suomalaisten presidenttien joukkoon, oli hän kuitenkin viime vuosikymmenten merkittävin rauhantekijä koko maailmassa - ja sai siitä tunnustuksen Nobelin palkinnon muodossa. 

Ahtisaari muistetaan etenkin teoistaan Namibiassa, Balkanilla ja Indonesiassa, mutta Lähi-idän kusiaispesään hänkään ei koskenut. Tämä johtunee siitä, että Ahtisaari ymmärsi kokeneena rauhantekijänä, ettei rauha synny ilman molempien osapuolten tahtoa. Lähi-idässä sitä ei ole ollut, kuten viime päivät ovat osoittaneet. 

* * *

Varhain tänä aamuna kaksi ruotsalaista jalkapallofania sai surmansa Belgiassa. Heidän murhaajansa huusi tekoa tehdessään Allahin suuruutta ja väitti kuuluvansa terroristijärjestö ISIS:iin. 

Tapaus saanee tämän päivän aikana lisää selvyyttä, enkä olisi yllättynyt siitä, mikäli hänen innoittajakseen osoittautuisi terroristijärjestö Hamasin hyökkäys israelilaisia vastaan. Ehkäpä tätä epäilevät myös belgialaiset viranomaiset, jotka puhuvat tapauksen yhteydessä terrori-iskusta. 

Täältä Suomesta katsottuna kyse on vain hinnasta, jonka me eurooppalaiset joudumme maksamaan idioottimaisesta maahanmuuttopolitiikastamme. Jos ja kun me hyväksymme kaikenlaisten tyyppien saapumisen kotiseuduillemme enemmän tai vähemmän sekasortoisista yhteiskunnista, saapuu sieltä tietenkin myös ihmisiä, jotka suhtautuvat vihamielisesti meihin. Ja näin kävi tällä kertaa Belgiassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmisto ja anarkistit tekivät 85 prosenttia vuoden 2022 terrori-iskuista
Parhaat presidentit - ja pari huonointa
Länsimaiden pitäisi tunnustaa tosiasiat Syyriassa

Uutta toivoa munuaispotilaille

Munuaiset ovat ihmiselle välttämättömiä, koska ne pitävät yllä elimistön nestetasapainoa, happo-emästasapainoa, suolojen ja muiden kivennäisaineiden oikeita määriä sekä suodattavat pois verestä kiinteät vesiliukoiset kuona-aineet. Tosin toimeen tulee yhdelläkin munuaisella, mutta mikäli siinä (tai molemmissa) esiintyy vajaatoimintaa, on tilanne hoidettava joko dialyysillä tai siirtomunuaisella. 

Näistä kahdesta dialyysi on siihen turvautumaan joutuvalle ihmiselle varsin hankala hoitomuoto, mutta siirtomunuainen taas varsin huoleton. Ongelmana on kuitenkin löytää sopivia siirtomunuaisia. 

Siksi maailmalla on tehty paljon aktiivista tutkimusta sikojen munuaisten siirtämiseksi ihmiseen. Ja juuri tässä asiassa on nyt saavutettu menestystä, sillä muokkaamalla sikojen genomia - kolme antigeeniä koodaavaa geeniä poistamalla, seitsemän ihmisen geeniä lisäämällä sekä majailevia retroviruksia poistamalla - munuaisten siirtäminen apinoille onnistui ilman, että näiden immuunijärjestelmä olisi tuhonnut siirrännäistä. 

Seuraavassa vaiheessa tätä menetelmää tultaneen kokeilemaan ihmisiin, joilla ei ole enää toivoa muista hoitomahdollisuuksista. Sellaiset kokeet edistävät ymmärrystä nyt kehitetyn menetelmän mahdollisuuksista ja auttavat kehittämään sitä sellaiseksi, että geneettisesti muokatuissa sioissa  kasvatettuja munuaisia voidaan lopulta käyttää pelastamaan myös sellaisia ihmisiä, joiden tilanne ei ole vielä edennyt toivottamaksi.

Nähtäväksi jää, milloin sian munuaisten siirtämisestä ihmisiin tulee käyttökelpoinen menetelmä ihmisten pelastamiseksi. Jos ja kun tämä tapahtuu, osoittaa se jälleen kerran tieteellisen tutkimuksen voiman löytää ratkaisuja ylipääsemättömältä näyttäviin ongelmiin. 

Ja pakottaa samalla lainsäätäjät pohtimaan geneettisesti muokattujen sikojen kasvattamisen ja niiden elinten ihmiseen siirtämisen pelisääntöjä. Vastattavaksi tulevat esimerkiksi kysymykset siitä, mitä niiden ruhojen muille osille  tehdään. Eli syödäänkö ne huolimatta ihmisten geeneistä, vai katsotaanko sellaisen olevat epäeettistä ja mieluummin käytetään ravintoarvoiltaan, ympäristövaikutuksiltaan ja kasvatuskustannuksiltaan arvokas liha johonkin vähäisempään tarkoitukseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä sikarutto opettaa?
Meemisodan uhrit
Johtivatko EU:n talousahdinko ja CRISPR-tekniikka Monsanto-kauppaan?

Pitäisikö yhteiskuntaa uhkaavien tunnusten käyttö agitointitarkoituksiin kieltää?

Kansanedustaja Atte Kaleva (kok) kysyi sosiaalisessa mediassa, että "pitäisikö Suomessa kriminalisoida yhteiskuntarauhaa uhkaavien, rasististen, väkivaltaisten ja totalitaaristen ideologioiden tunnusten käyttö agitoimistarkoituksessa? Siis kieltää esim. hakaristi, sirppi ja vasara, Hamasin lippu jne mm. mielenosoituksissa?"

Itse näen tässä asiassa kolme hyvin erityyppistä ratkaisua. Ensimmäinen olisi kaikenlaisten tunnusten hyväksyminen katukuvaan. Tämä olisi perusteltua sanan- ja ilmaisuvapauden kannalta: jokainen näyttäköön värinsä ja sivulliset arvioikoon mitä se tarkoittaa. Toteuttamisen kannalta en näe ongelmia. 

Toinen mahdollisuus olisi hyväksyä osa tällaisista tunnuksista, mutta kieltää loput. Eli hyväksyä esimerkiksi sirpin ja vasaran käyttäminen, mutta kieltää hakaristit. Tätä voidaan parhaimmillaankin perustella vain enemmistön diktatuurilla - eli vähemmistön oikeuksien polkemisen oikeuttamisella. 

Toisin sanoen ratkaisu olisi sanan- ja ilmaisuvapauden kannalta vino ja ihmisten tasa-arvoa loukkaava. Tai Orwellia lainaten "kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset". 

Kolmas mahdollisuus on kaikkien yhteiskuntarauhaa uhkaavien tunnusten kieltäminen. Se olisi erityisesti sanan- ja ilmaisuvapautta loukkaava ratkaisu, mutta lisäksi tämä vaihtoehto olisi ongelmallinen siinä, mihin raja vedettäisiin. 

Jos Kalevan mainitsemat hakaristi, sirppi ja vasara sekä Hamasin lippu kiellettäisiin, niin miksei sitten kiellettäisi ISIS:in tai rikollisjärjestöjen tunnuksia? Entä pitäisikö kieltää islamin tai kristinuskon tunnukset, koska sekä Koraanissa että Raamatussa asetetaan oma väki muiden ihmisten edelle? Ja molempien nimissä on vuosisatojen kuluessa murhattu ainakin satoja miljoonia ihmisiä. 

Edelle kirjoittamani rivit eivät tietenkään muodosta mitään pajatson tyhjentävää syvällistä analyysiä, mutta jo ne osoittavat yhteiskunnassa yleistyneiden sanavapauden rajoittamisvaatimusten ongelmallisuuden. Ja siksi oli surullista, että kansanedustaja Kalevan kysymykseen (tätä kirjoitettaessa) vastanneista henkilöistä noin 70 prosenttia kannatti "yhteiskuntarauhaa uhkaavien, rasististen, väkivaltaisten ja totalitaaristen ideologioiden tunnusten" käytön kieltämistä agitoimistarkoituksessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Sano reilusti vaan, mitkä ihmisryhmät ovat rasistisia, tyhmiä tai rikollisia
Jussi Halla-aho Juho Kustin linjoilla
Kulttuurivieras tosiasioiden äärellä

Sano reilusti vaan, mitkä ihmisryhmät ovat rasistisia, tyhmiä tai rikollisia

Lainsäädännön tarkoituksena on opastaa ihmisiä noudattamaan yhteisiä käyttäytymistapoja ja sitä kautta helpottaa heidän kanssakäymistään ja vähentää kaikenlaisia konflikteja. Yksi äärimmäisen merkittävä osa tätä kokonaisuutta on raamien luominen erilaisiin ilmiöihin liittyvälle kansalaiskeskustelulle, jonka jokin osapuoli saattaa kokea loukkaavaksi. 

Olaus Petri antoi noin puoli vuosituhatta sitten ohjeen, jonka mukaan "mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan". Tämä on erinomainen periaate, joka on epäilemättä vaikuttanut pohjoismaisen oikeusjärjestelmän kehitykseen. 

Näin siitä huolimatta, ettei oikeus ja kohtuus tarkoita kaikille ihmisille samaa asiaa. Esimerkiksi kirjaimellisesti Koraania seuraavalle muslimille ja länsimaiselle ihmiselle tämä käsite on kovin erilainen kun puhutaan vaikkapa ihmisoikeuksista.

Asia liittyy tietenkin ihmisyhteisöjen kulttuuriin - eli niiden noudattamiin tietoihin, tapoihin ja uskomuksiin. Ja siksi oikeutta ja kohtuutta määritettäessä tulisi lähtökohtana olla kohdeväestön näkemykset erilaisista asioista. 

Tässä suhteessa oli mielenkiintoista nähdä, että suomalaisilta oli kysytty vihapuheesta. Vastausten mukaan vain 26 prosenttia suomalaisista pitää lainmukaisena kannanottona sitä, että väittää kaikkien johonkin etniseen vähemmistöön kuuluvan olevan rikollisia. 58 prosenttia ihmisistä kuitenkin paheksuu tällaista puhetta. 

Selvä enemmistö eli 63 prosenttia suomalaisista kokee myös jonkin kansanryhmän nimittämisen roskaväeksi tai sukupuolivähemmistön leimaamisen synnintekijöiksi 58 prosenttia paheksuttavaksi. Myös näiden osalta vain joka viides kokee nämä väitteet rangaistaviksi rikoksiksi.

Suomalaisten enemmistön mielestä myös jonkin puolueen kannattajien kutsuminen rasisteiksi, maahanmuuttajakriittisten leimaaminen natseiksi tai fasisteiksi, humalassa tappamisen väittämisen suomalaisten kansalliseksi erityispiirteeksi, valkoihoisen väittämisen lahjattomammaksi kuin tummaihoisen tai suomalaisen kutsumisen afrikkalaista älykkäämmäksi eivät ole suomalaisten enemmistön mielestä rikollisia tekoja, vaikka ovatkin paheksuttavia.

Mikäli haluamme siis noudattaa Olaus Petrin tuomarinohjetta, on meidän hyväksyttävä laaja sananvapaus, jossa ihmisryhmiä voi nimitellä erilaisilla heitä paremmin tai huonommin kuvaavilla tavoilla, vaikka nämä luonnehdinnat olisivatkin enemmistön mielestä paheksuttavia. 

Tämä tilanne on hyvä ja antaa kestävän pohjan sellaiselle politiikalle ja lainsäädännölle, joka turvaa sananvapauden suomalaisessa yhteiskunnassa ja sallii kansalaiskeskustelun mitä moninaisimmista asioista. Ja samalla mahdollistaa yhteiskuntaan aika ajoin kehittyvien mätäpaiseiden ilmiantamisen, analysoinnin ja poistamisen ennen kuin ne eskaloituvat hallitsemattomiksi ongelmiksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Jussi Halla-aho Juho Kustin linjoilla
Kulttuurivieras tosiasioiden äärellä
Sarjaraiskaajan vapauttamisesta kokonaisena

Hamasilaista lastenhoitoa

Tänä aamuna julkaisen työkiireiden takia ainoastaan lyhyen listan mielenkiintoisista uutispaloista.

Yksi. Palestiinalaisten halusta solmia rauha Israelin kanssa todistaa heidän kouluissaan annettu opetus. Palestiinalaislapset nimittäin antavat tällä tekstitetyllä videolla heille annetun antisemististisen opetuksen tehosta vahvan todistuksen. Niin vahvan, ettei se tarvitse minun selityksiäni.

Kaksi. Suomalainen veronmaksaja on kustantanut antisemitististä materiaalia sisältäviä koulukirjoja. Asiaan ei kuitenkaan ole välitetty puuttua, vaikka se onkin ollut tiedossa.

Kolme. Jerusalem Post vahvisti eilen, että heillä on riittävät todisteet siitä, että Hamasin iskun aikana on tapettu, poltettu ja paloiteltu pikkulapsia.  

Neljä. Hamasin hyökkäys on nyt johtanut siihen, että Israel on tuhonnut Syyrian pääkaupungin Damaskoksen lentokentän. Syynä oli ilmeisesti se, että Iranin ulkoministerin oli tarkoitus saapua sitä kautta Syyriaan sotkeentuakseen Hamasin aloittamaan lapsille äärimmäisen tuhoisaan sotaan. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Terrorismin uhri olikin syyllinen
Palestiinalaisille annettavista kehitysapurahoista
Tosiasioiden tunnustaminen tekisi hyvää palestiinalaisille

Paljastuvatko seksuaalisesti häiriintyneet kulttuurit?

Kuten tiedämme, on joidenkin ihmisten mielestä äärimmäisen tärkeää, että naisten sukuelimet on silvottu niin sanotulla ympärileikkauksella. Sillä on useampia tarkoituksia, kuten naisen sukupuolivietin vähentäminen estämällä nautinnollinen seksi sekä morsiamen neitsyyden varmistaminen tarkastamalla umpeen ommeltu pimppi. 

Vaikka edellä käsittelemäni väkivalta nauttiikin seksuaalisesti häiriintyneiden ihmisten suurta suosiota, osoittaa se myös heidän pohjatonta tyhmyyttään. Onhan nimittäin niin, ettei seksuaalivietti riipu suoraan yhdynnän nautinnosta, vaan naisten tekee niin sanotusti mieli siinäkin tapauksessa, että seksi tekee kipeää. Lisäksi silvotun pimpin korjaaminen kirurgisesti on mahdollista - ja suosittua niissä osissa maapalloa, missä ympärileikkaus nauttii suurta suosiota. 

Koska sukuelinten tuhoaminen ei ole pelkästään miesten keino kontrolloida naisia, vaan nauttii monissa yhteisöissä myös naisten suosiota, kertoo se näiden kulttuureiden syvällisestä kieroontuneisuudesta. Ja sen tähden tähän tapaan ei voida vaikuttaa pelkästään yksilöille tai edes kaikille miehille järkeä puhumalla, vaan lisäksi vaaditaan myös syvällistä muutosta kaikkein pimeimpien kulttuureiden vallassa olevissa yhteiskunnissa - naiset mukaan lukien. 

Siksi oli mielenkiintoista kuulla, että nyt on tehty ehdotus naisten sukupuolielinten julistamisesta Unescon maailmanperintökohteeksi. Jutun juoni on siinä, että maailmanperintökohteiden katsotaan olevan niin arvokkaita, että koko ihmiskunnan oletetaan osallistuvan niiden suojeluun ja säilyttämiseen.

Tämä tarkoittaa sitä, että jos ehdotus etenee maailmanperintökohteista päättävään 21-jäseniseen maailmanperintökomiteaan, saamme mielenkiintoisen seurantakohteen. Siinä edustetut maathan joutuvat silloin ilmaisemaan julkisesti edustavatko he seksuaalisesti häiriintynyttä ja kieroontunutta kulttuuria vai eivät. 

Mikäli päätös tehdään nykyisen komitean kaudella pääsevät itseään ilmaisemaan Argentiina, Belgia, Bulgaria, Egypti, Etiopia, Kreikka, Intia, Italia, Japani, Mali, Meksiko, Nigeria, Oman, Qatar, Venäjä, Ruanda, St Vincent & Grenada, Saudi-Arabia, Thaimaa ja Sambia. Jos pitäisi lyödä vetoa, panisin lanttini likoon sen puolesta, ettei päätös synny yksimielisesti, vaan monet komitean jäsenmaat ilmaisevat pitävänsä pimpin eheyttä vähemmän arvokkaana kuin vaikkapa Sammallahdenmäen pronssikautista röykkiöaluetta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Silmänkääntötemppu
Poistaisiko lisäraha maahanmuuton ongelmat?
Pitäisikö somaleiden ongelmat käsitellä mediahiljaisuudessa?

 

Mitä kaasuputken särkeminen kertoo venäläisistä?

Eilisen uutisen mukaan Suomen ja Viron välistä kaasuputkea on vaurioitettu tarkoituksella. Asiantuntijan mukaan syyllinen ei voi olla mikään muu kuin Venäjä.

Diktaattori Putinin motiiviksi on ilmeisesti riittänyt turhautuminen siitä, että Suomi liittyi NATO:on saadakseen suojaa hänen aggressiivisuuttaan vastaan. Samalla hän alleviivasi tämän päätöksen tärkeyttä. 

En osaa sanoa onko Putin ja hänen hallintonsa yksinkertaisesti tyhmä, vai onko niillä ainoastaan vaikeuksia kontrolloida omia tunteitaan. Selvää kuitenkin on, ettei Venäjälle tai venäläisille ole kaasuputken särkemisestä mitään hyötyä, vaan pelkästään haittaa maan kansainvälisten suhteiden muuttuessa entistä kehnommiksi. Ja sen seurauksena venäläisten elintason laskiessa entisestään.

Nyt nähty kaasuputkioperaatio yhdessä armeijan Ukrainaan juuttumisen kanssa - sekä mahdollinen Hamasin taustapirtuna toimiminen - ovat osoittaneet kuitenkin sen, ettei Venäjän kansainvälisen aseman kaikinpuolinen heikentäminen jää ainakaan tahdosta kiinni. Mutta kansannousujen puuttuminen osoittaa samalla, ettei tavallisilla venäläisillä ole todellista tahtoa maansa ulkopolitiikan muuttamiselle. 

On hyvä huomata, ettei tämä sinänsä johdu ihmisten pelosta hallitustaan kohtaan - ei ainakaan, mikäli kaikki venäläiset eivät ole säälittäviä jänishousuja. Tämän ovat osoittaneet Iranin naiset, jotka ovat omasta turvallisuudestaan välittämättä nousseet kapinaan islamistista hallintoaan vastaan osoittaen, ettei tilanteeseensa oikeasti tyytymättömiä ihmisiä voi hallita edes väkivallalla ja kuolemanpelolla. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Puolustuskyvytön
Kiina osoittaa Putinin Venäjälle paikan
Venäläisten stressi kasvaa kunnes Ukraina iskee

 

Terrorismin uhri olikin syyllinen

Ylen uutisen ingressin mukaan "Israelin sisäpolitiikan kärjistyminen enteili väkivaltaa jo kesällä. Harva osasi kuitenkaan odottaa mitään näin pahaa, kirjoittaa tuoreen Ulkolinja-dokumentin ohjannut Pertti Pesonen."

Tämä on sikäli hätkähdyttävää, että ingressin muoto ja sisältö vastaavat esimerkiksi yleisesti kelvottomana pidettyä näkemystä, joka voisi kuulua vaikkapa näin: "väkivaltaisen raiskauksen seurauksena kuolleen naisen pukeutuminen minihameeseen enteili raiskausta jo viime kesänä. Harva osasi kuitenkaan odottaa mitään näin pahaa." 

Tai yhtä hyvin tällaista aivopierua: "Norjan vasemmiston kielteinen suhtautuminen maahanmuuttokriittisiin ihmisiin enteili väkivaltaa jo viime kesänä. Harva kuitenkaan osasi odottaa, että Anders Breivik murhaisi kymmeniä sosiaalidemokraattisia nuoria."

Tosiasia kuitenkin on, että meidän verorahoitteinen mediamme julkaisi juuri ylle kirjoittamani ingressin. Siis oikeutti terroristisen hyökkäyksen sillä, että sen kohteena olleen demokraattisen valtion poliittiset päätökset eivät miellyttäneet terroristeja. 

Ei siis ihme, että Israelin Suomen suurlähettiläs totesi eilen, että "mielestäni narratiivi, jota joissain Suomen suurimmissa medioissa esiintyy on varsin yksipuolinen ja epätasapainoinen". Minusta tämä muotoilu on - ainakin edelle linkittämäni ingressin perusteella - käsittämättömän lievästi sanottu.

* * *

Tosiasia tietenkin on, ettei Hamasin terroriteko syntynyt tyhjästä. Sen taustalla oli turhaantuminen siihen, ettei palestiinalaisilla ole omaa suvereenia valtiota. Sen taustana taas ovat vuosien 1947-1949 tapahtumat, jolloin YK:n yleiskokous hyväksyi julkilausuman Palestiinan jakamisesta arabi- ja juutalaisvaltioihin. 

Juutalaiset hyväksyivät esityksen, mutta arabivaltiot torjuivat sen käskien samalla palestiinalaisia jättämään kotinsa siksi aikaa, kun juutalaiset murskattaisiin. Näin omistajattomiksi jääneet alueen maat joutuivat Israelin haltuun arabien sotilaallisen hyökkäyksen epäonnistuttua ja Israelin julistauduttua itsenäiseksi. 

Israelin itsenäistymisen jälkeen arabivaltiot haaveilivat yhdessä tuhoavansa vastasyntyneen maan. Kun tämä ei useista sodista huolimatta ole onnistunut, ovat monet niistä solmineet rauhan juutalaisvaltion kanssa. Näin palestiinalaiset ovat jääneet yhä yksinäisemmiksi, eivätkä Hamasin - ja aiemmin myös muiden palestiinalaisten - toistuvat hyökkäilyt ole luoneet sellaista ilmapiiriä, että ns. Pyhälle maalle olisi voinut syntyä pysyvä rauha. 

Päinvastoin, juutalaisten epäluulo palestiinalaisia kohtaan on niiden seurauksena juurtunut kerta kerran jälkeen yhä syvemmälle ihmisten mieliin. Eikä tämä seikka ole ainakaan lisännyt heidän haluaan parantaa palestiinalaisten edellytyksiä hyvän elämän rakentamiseksi sen enempää Länsirannalla kuin Gazassakaan. 

Siksi kirjoitin aiemmin siitä, että palestiinalaisten kannattaisi muuttaa politiikkaansa täydellisesti. Eli ryhtyä vihanpidon sijaan rakentamaan luottamusta naapurinsa kanssa - ja hyötyä samalla sen taloudellisesta menestyksestä. 

Mikäli näin tehtäisiin, kahden kansan välinen taloudellinen integroituminen johtaisi vääjäämättä kohti normaaleja ihmissuhteita. Ja ehkäpä jonain päivänä palestiinalaisille avautuisi jopa mahdollisuus omaan valtioonsa. 

Onhan selvää, ettei tuo haave tule koskaan toteutumaan terroriteoilla kiristämällä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Palestiinalaisille annettavista kehitysapurahoista
Tosiasioiden tunnustaminen tekisi hyvää palestiinalaisille
Iranin palvelus Israelille