Artikkeli on sikäli asiallinen, että metsäyhtiö on tosiaan epäonnistunut tiedotustilaisuudessaan eläinten tulevaisuudesta huolestuneille lapsille. Tämän osoittaa jo sekin, että UPM on pyytänyt edustajansa ylimielisyyden takia tapahtunutta epäonnistumista anteeksi tilaisuuteen osallistuneilta lapsilta. Enkä siis kirjoita tätä blogimerkintääni sen takia.
Huomioni nimittäin kiinnittyi - kuinkas muuten - Ylen jälleen kerran omituisen epäonnistuneeseen sananvalintaan. En toki tiedä, johtuiko se jutun kirjoittaneen toimittaja Toni Joukasen tietämättömyydestä vai peräti tarkoituksellisesta harhaanjohtamisesta.
Tarkoitan sitä, että otsikon mukaan UPM olisi tilaisuudessa puhunut metsän hävittämisestä. Näin ei ole tapahtunut ainakaan jutun linkittämän videon mukaan, eikä muutenkaan, sillä metsän hävittäminen tarkoittaa yksityismetsälain mukaan metsämaan jättämistä sellaiseen tilaan tai käyttöön, että sen luontainen uudistuminen tai viljelyllä toteutettava uudistaminen joutuu vaaraan, samoin kuin kehitettäväksi kelvollisen metsän sellainen käsittely, joka on ristiriidassa sen järkevän kasvattamisen kanssa.
Edelle linkitetyn videon mukaan Isnäsissä on tehty kasvatus- eli harvennushakkuu, jossa puita on harvennettu siten, että ne tuottaisivat aikanaan tehtävässä uudistushakkuussa mahdollisimman paljon tukkipuuta. Tämä täyttää metsälain ensimmäisen pykälän vaatimuksen, jonka mukaan "lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla, kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään".
Tilanne ei muutu, vaikka kyseessä olisi ollut avo- eli uudistushakkuu. Sekin on aivan laillinen ja metsän omistajan päätösvallan alainen toimenpide, jolla ei ole mitään tekemistä metsänhävityksen kanssa. Näin kaikissa niissä tapauksissa, joissa hakkuualue uudistetaan metsäksi joko viljelyn tai luontaisen uudistamisen kautta.
Jos Ylen toimittaja haluaisi ihan oikeasti tehdä jutun metsien hävittämisestä, tulisi hänen etsiä kohteita, joita ei enää uudisteta metsäksi. Sellaisia ovat esimerkiksi peltojen, kulkuväylien ja rakennusten sekä aurinkovoimaloiden ja tuulimyllyjen sekä niistä asutuskeskuksiin vievien sähkölinjojen rakentaminen.
Tällä hetkellä erityisesti viimeksi mainittuun metsien hävitykseen on maassamme satsattu paljon, sillä pohjoisen Suomen tuulimyllyjen sähköä varten rakennetaan useita tuhansia kilometrejä uutta kapasiteettia.
Nämä lähes sata metriä leveät linjat täyttävät metsän läpi kulkiessaan metsän hävityksen tunnusmerkit, koska niiden kohdalle tai välittömään läheisyyteen ei tule kasvamaan uutta metsää. Eikä maansa pakkolunastuksella menettävä omistajakaan saa omaisuudestaan kuin pienen kertakorvauksen.
Nähtäväksi siten jää, tekeekö toimittaja Tomi Joukanen jutun myös tästä - ihan oikeasta - metsien hävittämisestä. Ja siihen liittyvästä tiedottamisesta lapsille.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Luonnonsuojelijoiden suurtyön hyödyntämisestä
EU:n komission ja Kanada metsäpalojen välinen yhteys
Virheellistä argumentointia
Luonnonsuojelijoiden suurtyön hyödyntämisestä
EU:n komission ja Kanada metsäpalojen välinen yhteys
Virheellistä argumentointia
Kiinnitin oikeastaan eniten huomiota kirjoituksen loppuun. Siinähän mainitaan ne lukuisat metsiimme rakennettavat tuulimyllyjen huoltokäytävät, joiden kohdalla ei sitten kasva mitään. Näistähän ei juuri kirjoitella julkisuudessa kriittiseen sävyyn. Tällä blogisivustolla lienee kirjoitettu jo aikaisemmin saksalaisen tutkijan väitteet siitä, miten lukuisat metsiin rakennetut huoltoväylät muuttavat metsien mikroilmastoa kuivempaan suuntaan, koska haihdunta ja ulossäteily kasvaa käytävien kohdalla.
VastaaPoistaVoi tosiaan kysyä mitä se metsän hävittäminen on ja tehdäänkö sitä syystä.
VastaaPoistaNämä ym. huoltokäytävät ovat yksi hävitystapa ja ison alan vie myös voimalinjojen suoja-alueet.
Mutta mennäänkö tässä alla jo hieman liian pitkälle:
IL 19.4.2023
Ihmetystä herättänyt metsäasetus hyväksyttiin EU-parlamentissa – ”Riski teoreettinen”
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/4a217b2b-c32c-4882-b999-4b6758b0eee4
Artikkelista poimittua
Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona asetuksen maailmanlaajuisen metsäkadon torjumiseksi.
Laki hyväksyttiin äänin 552 puolesta, 44 vastaan ja 43 tyhjää. Asetus astuu voimaan touko–kesäkuussa.
...
...
Suomessa uusi asetus on herättänyt hämmennystä jo etukäteen. Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö Minna-Mari Kaila suositteli viikko sitten tiedotteessa,
että nauta- ja lypsykarjatalouden rakennushankkeita tulisi viivästyttää, mikäli niiden tieltä joudutaan kaatamaan puita metsästä.
– Ministeriö suosittaa epäselvän tilanteen takia viivästyttämään niitä nauta- ja lypsykarjatalouden rakennushankkeita, joissa on mahdollisesti metsäkadoksi tulkittava rakennuspaikka.
...
...
– Tämän lain säätämisen haaste on piillyt siinä, että samalla ratkaisulla halutaan estää sekä globaali että jäsenvaltioiden sisäinen metsäkato.
On vaikeaa arvioida, kuinka hyvin asetus edes toimii globaalissa mittakaavassa, Sarvamaa toteaa tiedotteessaan.
Teen metsässni harvennushakkuita, olen tehnyt niitä 40 vuotta kun metsät tuli perintönä kuten on kulkenut 2 sukupolven ajan ennen ninulle tuloa. Metsät on terveitä ja ilo silmälle.
VastaaPoistaJos noita metsiä olisi käsitelty vihreiden käskyjen mukaan, metsät olisi tuhoutuneet jo kauan ennen kun ne minulle testamentattiin.
Onnettomat viherpiipertäjät ovat täysin tietämättömiä metsänhoidosta, eli mm harvennushakkuiden merkityksestä. Ilman niitä metsistä tulee umpeen kasvavia rääseikköjä, jotka ovat niin täynnä arvotonta sekapuustoa, mm kaikenlaista lepikkoa ja pajukkoa, ettei läpi pääse kulkemaan ilman raivaussahaa tai viidakkoveistä.
VastaaPoistaHyvä esimerkki ilman hoitoa kasvaneista metsistä on vaikkapa Porvoon edustalla olevat Sahasaaret, jotka ovat saaneet olla rauhassa minkäänlaisilta toimenpiteiltä kai 1950-luvulta lähtien, jolloin maaperää saastuttanut sahatoiminta lopetettiin, ja myrkkysaaret jätettiin omaan rauhaansa. Lopputuloksena on arvoton sekapuustoviidakko, joka on niin tiheää, että liikkuminen siellä on lähes mahdotonta. Siellä voisivat koskemattomia luonnonmetsiä haluavat käydä tutustumassa villiin "monimuotoiseen" luontoon. Saattaisi alkaa normaali hoidettu "puupelto" näyttää ihan mukavalta vaihtoehdolta.
Ne viherpiiperöt luulevat hyvinhoidettua korjuukypsää talousmetsää luonnontilaiseksi ikimetsäksi. Olen tähän törmännyt.
PoistaEikä pikku järki riitä sen ymmärtämiseen, että jos täällä ei tehdä metsälle mitään, se kasvaa 100 vuoden päästä pelkkää synkkää kuusikkoa ilman aluskasvillisuutta ja viimeistään 250 vuoden päästä se palaa salamaniskusta. Tämä kyllä kerrottiin jo yläasteen biologian tunnilla.