Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT kertoi, että Suomen it-palveluiden vienti on lisääntynyt rajusti 2010-luvulla. Ne vastasivat viime vuonna jo 11,4 prosentista viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, minkä seurauksena it-palvelut olivat Suomen toiseksi suurin viennin arvonlisän lähde paperiteollisuuden jälkeen.
VATT:in mukaan "vaikka Nokian romahdus vei lyhyessä ajassa viisi miljardia euroa, eli kymmenen prosenttia viennin kotimaisesta arvonlisäyksestä, tämä korvautui jo muutamaa vuotta myöhemmin palveluiden viennistä saatavan arvonlisäyksen vielä suuremmalla kasvulla".
Tämä(kin) raportti osoittaa, kuinka osaaminen on sellainen asia, jonka varaan voidaan aina rakentaa. Vaikka onkin totta, että Nokian kännykkäbisneksen nousu ja tuho olivat tietyllä tavalla samanlainen tarina kuin sosialismin nousu ja tuho viime vuosisadalla, eivät niiden seuraukset ole yhteismitallisia.
Onhan selvää, ettei sosialismin raunioille ole ollut mahdollista rakentaa oikeastaan mitään - eikä vähiten siksi, että se perustui poliittiselle aatteelle ja epärehellisyydelle, kun taas Nokian nostivat ylös ennen kaikkea suomalainen satsaus it-osaamiseen 1990-luvun vaihteen laman aikana ja jälkeen. Siksi suomalainen it-ala on lippulaivansa tuhoutumisen jälkeenkin noussut tuottamaan maallemme hyvinvointia kuin mytologian Feniks-lintu.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Olemme iloisia veronmaksajia
Kuinka paukut tulisi sijoittaa?
Suomeen 6,54 miljardin euron investoinnit - Katainen katsoo Etelä-Eurooppaan
Tekstit
-
Nokian ja sosialismin vertailu on oikeastaan hyvin valaisevaa. Nokilla oli vahva, osaamiseen perustuva insinöörikulttuuri. Ollila kyllä tuhosi yrityksen johtamiskulttuurin ja sen seurauksena itse yrityksenkin, täsmällisemmin sanottuna sen matkapuhelinliiketoiminnan. Tuho tapahtui kuitenkin niin nopeasti, että kulttuurin tuhoutuminen ei ulottunut kovin syvälle. Niinpä sen osaamisen pohjalle syntyi uutta liiketoimintaa.
VastaaPoistaSosialismi tuhosi paitsi johtamiskulttuuria myös työkulttuurin ja se kerkisi vaikuttaa kauan. Niinpä toipuminenkin on ollut hidasta. Baltian maat ovat nyt olleet itsenäisiä runsaat 25 vuotta, mutta eivät vieläkään ole tavoittaneet muun Euroopan tasoa. Kehitystahti tuntuu kyllä ripeältä nyt, kun sosialistisesta johtamis-, yritys- ja työkulttuurista on opittu pois. Se oppiminen otti aikansa, sillä kulttuurimuutokset eivät oikeastaan koskaan ole nopeita.
Kolmanneksi vertailukohdaksi voisi ottaa Hitlerin Saksan, jossa kulttuurille tehtiin esimerkiksi koululaitoksessa hyvin vastaavaa tuhoa kuin Stalinin Neuvostoliitossa. Hitlerin kausi oli kuitenkin niin lyhyt, että vaikutus jäi pinnalliseksi ja toipuminen tapahtui nopeasti.
Mutta takaisin Suomeen. Yhden firman, vaikkapa suurenkin, kaatuminen ei yleensä ottaen ole suuri huolen aihe. Sen sijaan kulttuurin rapautuminen on. Jos firma kaatuu johdon tumpeloinnin takia, henkilöstö perustaa joukon uusia. Jos firma kaatuu sen takia, että henkilöstö puuhastelee, mitä puuhastelee, tuloksena on vain joukko työttömiä, joista ei juuri työllistyviä löydy.
Tällä hetkellä sitä huolta aiheuttaa nimenomaan koulu ja ne virtaukset, joita sinne yritetään uittaa sisään. Onko tähän asti hyvä koulumme muuttumassa niiden takia laitokseksi, joka tuottaa etupäässä jalat ilmassa leijailevia haihattelijoita.
Sosialismi tuhosi myös moraalin ja toi mukanaan korruption, joiden kitkeminen vie aikaa, paljon aikaa. Viro on selvästi päässyt pikkuhiljaa ns. kaidalle polulle.
VastaaPoistaNokian tuho alkoi olla minulle selvillä kun ajat sitten katselin jotain dokumenttia jossa työntekijät valittelivat johdon hiipuvaa kiinostusta heidän tekemisiinsä.
Tämä suomalainen Fenix-lintu on ehkä juuri päässyt siivilleen, mutta lähitulevaisuudessa häämöttävä laskukausi tiputtaa heikkokuntoisen Fenixin takaisin turvalleen pöheikköön, pelkään pahoin.