Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori on koonnut Helsingin seudun suunnat -nimiseen ajankohtaiskatsaukseen mielenkiintoisia tietoja maahanmuutosta. Hänen otsikkonaan on "Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015–2030".
Vuoren mukaan Suomessa asui vuosi sitten 323 000 ulkomaalaistaustaista eli sellaista henkilöä joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Minulle uutta tietoa oli se, että vieraskielisen väestön määrä ei toistaiseksi poikkea juurikaan ulkomaalaistaustaisen väestön määrästä, kun sen sijaan ulkomaan kansalaisten määrä on kolmasosan pienempi.
Toisin sanoen kaikissa niissä tilastoissa, joissa henkilöt on luokiteltu kansalaisuuden mukaan, on ulkomaalaisten kohdalla keskimäärin varsin suuri virhe. Eli tällaisissa tilastoissa keskimäärin kolmannes kunkin maahanmuuttajaryhmän toimista menee kantaväestön piikkiin. Jos siis kansalaisuudeltaan absurdistanilaiset tekevät kansalaisuuden perusteella muodostetun tilaston mukaan esimerkiksi kymmenen raiskausrikosta, on tämän kuvitteellisen väestöryhmän tekemien raiskausten todellinen määrä viisitoista.
Vuoren kirjoitelman mukaan Suomen 310 000 vieraskielisestä asukkaasta 164 000 eli 53 prosenttia asuu Helsingin seudulla, ja tästä joukosta yli 90 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. Vieraskielisen väestön määrä ja osuus Helsingin seudun väestöstä on yli kolminkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana ja osuus väestöstä on kasvanut neljästä prosentista 11,5 prosenttiin. Suhteellinen kasvuvauhti on pysynyt seudulla 8–9 prosentin vaiheilla jo vuosikymmenen ajan.
Helsingin seudun vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Vuoren kirjoituksessa kasvavan nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa tänä aikana vajaasta kahdestatoista 21 prosenttiin. Nämä uudet ennustevaihtoehdot ovat 55 000–68 000 henkeä kolme vuotta sitten laadittua ennustetta korkeammat.
Kaupungeittain tarkasteltuna vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 83 000:sta 164 000:een eli 23 prosenttiin. Espoossa määrä kasvaa 35 000:sta 84 000:aan eli 26 prosenttiin ja Vantaalla 30 000:sta 70 000:een eli 28 prosenttiin. Kehysalueella vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan 14 000:sta 30 000:een eli vajaaseen kahdeksaan prosenttiin koko väestöstä.
Eri kieliryhmien jakautumisen kuntiin oletetaan jatkuvan nykyisen kaltaisena. Siten Helsingissä vuonna 2030 suurimman ryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, kun taas Espoossa muun Aasian kieliryhmä on suurin. Vantaalla suurimmat kieliryhmät olisivat Baltian alueen kielten ja venäjän kielen samansuuruiset ryhmät. Kehysalueella näyttää Baltian kieliryhmä kasvavan selvästi suurimmaksi.
Vuoren kirjoituksen yhteydessä olevasta kuvasta arvioituna varsinaisesti haasteellisen maahanmuuttajaväestön (lähtöalueena Lähi-Itä ja Afrikka) osuudeksi pääkaupunkiseudulla muodostuu noin kolmannes kaikista ulkomaalaistaustaisista. Se tarkoittaa, että heidän määränsä pääkaupunkiseudulla tulee olemaan noin 120 000 ihmistä eli noin seitsemän prosenttia koko väestöstä.
Summa summarum: vuoteen 2030 Helsingin seutu muuttuu väestörakenteeltaan merkittävästi nykyisestä. Koska suurin osa ulkomaalaisväestöstä ei kuitenkaan ole haasteellisia, eivät haitat muodostu vielä täysin hallitsemattomiksi. Siitä huolimatta ulkomaalaisryhmäspesifinen rikollisuus tulee lisääntymään, väestöryhmien polarisaatio kärjistymään, turvattomuudentunne kaduilla kasvamaan ja kuntatalouden haasteet vaikeutumaan nykyisestä.
Akateemisena ja kohtuullisen terveet elämäntavat omaavana tulen itse elämään luultavasti jonnekin vuosien 2040 tuolle puolelle. Tässä käsittelemäni tilastotiedon valossa aiemmin kirjoittamani kuvitteellinen skenario tuosta ajasta näyttäisi siis edelleen varsin todennäköiseltä. Valitettavasti.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikanhakijoiden kansallisuudet eivät osoita kansainvälisen suojelun tarvetta
Kun minä kuolen...
Maahanmuuttajat raiskaajina
Tekstit
-
Tilastokeskus julkaisi hiljan väestörakennetilastot. Suomen- ja
VastaaPoistaruotsinkielisten määrä vähenee, vaikka koko väestön määrä kasvaa.
Ulkomaalaistaustaisten osuus voi olla Helsingin seudulla 21 % vuonna 2030,
mutta osuushan ei ole sama joka ikäluokassa.
Väestörakennetilastosta selviää, että vuonna 1990 Helsingin 0-4-vuotiaista
asukkaista puhui äidinkielenään suomea 93 %, koko väestöstä 93 %.
Ruotsinkielisiä oli 6 % ja muunkielisiä 2%. Viime vuonna 2015 suomenkielisiä 0-4-vuotiaista oli 76 %, ruotsinkielisiä 7 % ja muunkielisiä 17 %. 25 vuodessa muunkielisten osuus on siis suhteellisesi kahdeksankertaistunut.
Suomenkielisiä 0-4-vuotiaita oli 25.453 vuonna 1990 ja 25.016 vuonna 2015 eli lukumäärä ei ole muuttunut. Ruotsinkielisiä oli vastaavasti 1.583 ja 2.313, kasvua 46 %, mikä on aika yllättävää. Mistä kertoo, että
ruotsinkielisten 0-4-vuotiaiden lukumäärä lisääntyy, mutta suomenkielisten ei?
Ilmoittavatko kaksikieliset perheet lapsiaan aikaisempaa enemmän
ruotsinkielisiksi päästäkseen parempiin päiväkoteihin ja muihin palveluihin?
Muunkielisten 0-4-vuotiaiden lukumäärä oli 397 vuonna 1990 ja 5.696 vuonna
2015, kasvua peräti 13380 %. Aikamoista. Voi pohtia, mitä tämä tarkoittaa peruskouluissa muutaman vuoden kuluttua. S2-opettajilta eivät työt lopu, eikä
erityisopettajilta.
Nämä olivat siis Helsingin lukuja vuosilta 1990-2015. Tilastokeskuksen
työkaluilla voi tutkia muun maan tilannetta.
Muunkielisten 0-4-vuotiaiden määrän lisääntyminen vuodesta 1990 vuoteen 2015 ei sentään taida olla 13380 % vaan noin 1435 %. Toisin sanoen heidän määränsä on yli 14-kertaistunut. Paljon toki sekin.
PoistaMinäpä kerron esimerkin Espoosta. Hyvän ystäväni poika on espoolaisella ala-asteella. Koulussa on tehty hyvin selväksi, mistä ovesta oppilaat saavat kulkea. Ei pääovesta. Samalla luokalla on yksi pieni neekeripoika. Tämä saa koulukyydin Kovasen taksilla, saa kulkea pääovesta ja hänelle on kaksi koulunkäyntiavustajaa. Jos kantaväestöön kuuluva käyttää pääovea, pääsee puhutteluun. Kummelin Matti Näsää siteeraten "onko tässä mitään järkeä?
VastaaPoistaPääsiäisenä kun otti patiin taas joku partalapsien hyysäystapaus, kysyin kotona onko minun pakko olla monikulttuurinen jos en halua? Nykynuorilta tuli heti sapiskaa. On se kumma kun ei saa olla edes kotona änkyrä.
Minulle ei tule kotona sapiskaa. Ei nuorilta eikä vanhoilta. Olen siitä tyytyväinen.
PoistaJoka ainoa siirtolainen ja "pakolainen" on kuluerä mikä kohdistuu suoraan lapsiin ja nuorisoon. Julkistalouden nollasummapelistä ei riitä enää entisenlaista panostusta heikommin pärjääviin suomalaislapsiin vaan rahat kohdennetaan maahantulijoiden toivottomiin tapauksiin joilla ei ole mitään realistista mahdollisuutta saada korkeampaa koulutusta tai löytää hyvin palkattua työtä.
VastaaPoistaTämä on nykyisen kansainvaelluksen yksi puoli. Valitettavasti ei ainoa eikä edes merkittävin.
PoistaIntegroitumissuunnitelmiin nyt vipinää ennen kuin kuin meillä on lähi-itä kotokamaralla..
VastaaPoistaIntegroiminen ei yksin auta. Lisäksi tarvitaan tulppa, jotta voidaan keskittyä niihin, jotka ovat jo tulleet integroitavaksi.
PoistaRuotsissa pitää ruveta jo henkilötunnusjärjestelmää muuttamaan. Järjestelmän uusimisen kustannukset vaan on liian korkeat. Mitäs sitten pitäisi tehdä?
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/dn_ruotsista_loppuvat_henkilotunnukset__yli_2_000_saanut_vaaran_syntymapaivan/8794119