Nuoret kaupunkilaiset haluavat eniten vastaanottokeskuksia

MTV3 välitti Kalevan teettämän kyselyn tulokset, joiden mukaan 28% suomalaisesti suhtautuu positiivisesti vastaanottokeskusten perustamiseen omaan kuntaan ja 26% kannattaa sitä. Lopuille asia on yhdentekevä.

Tulos on varsin mielenkiintoinen ennen kaikkea siksi, että se osoittaa vastaanottokeskuskysymyksen olevan paljon vähemmän tunteita herättävä kuin itse polttopulloiskujen ja mielenosoitusten perusteella olin luullut. Mutta onko se ristiriidassa sen tosiasian kanssa, että suomalaisista 96% haluaisi rajoittaa maahanmuuttoa?

Ihmisten vastauksiin kyselyssä ovat vaikuttaneet muun muassa seuraavat seikat. Vastaanottokeskukset tuovat paikkakunnalle julkista rahaa ja työpaikkoja. Lisäksi keskusten asukit lähtevät pois ainakin maaseudulta päätöksen saatuaan: joko etnisen viiteryhmänsä luokse isoihin kaupunkeihin, takaisin kotimaahansa tai kadotakseen maan alle.

Helsingissä ja muissakin isoissa kaupungeissa on puolestaan jo totuttu kaikenvärisiin ihmisiin, joiden määrä ei muutu sinne eikä tänne yhden vastaanottokeskuksen takia. Lisäksi näiden kaupunkien asukkaat on muutenkin aivopesty maaseutua tehokkaammin punavihreälle kuplalle ominaiseen maailmanparannukseen.

Monet saattavat myös ajatella, että jos näitä turvapaikanhakijoita nyt joka tapauksessa otetaan, niin jonnekinhan heidät on sijoitettava. Miksei siis myös oman kunnan alueelle - kunhan tuo paikka ei ole aivan naapurissa.

Myös Iltalehti uutisoi asiasta lyhyesti. Sen mukaan kaikkein varauksellisimmin vastaanottokeskuksen perustamiseen oman kunnan alueelle suhtautuvat keski-ikäiset ja maaseudulla asuvat. Siten vastaanottokeskuksia haluavat ovat tyypillisesti nuoria kaupunkilaisia.

Kaiken kaikkiaan näyttäisi siis siltä, että mikäli maahanmuuttopolitiikkamme on jatkossakin löperöä, olisi vastaanottokeskuksia sijoitettava lähinnä suurten kuntien alueelle. Ruotsin kokemusten mukaan tämä on myös maahanmuuttajien toiveissa.

Asian kääntöpuolena vastaanottokeskuksen pystyttäminen maaseudulle on paljon halvempaa ja siellä myös niiden tarjoamien työpaikkojen tarve on suurempi. Lisäksi vastaanottokeskusten sijainti tulijoiden mielestä epämiellyttävissä paikoissa saattaa vähentää uusien turvapaikanhakijoiden halua tulla juuri Suomeen.

Poliittisen päättäjän on siis syytä pohtia tarkasti, miten suhtautua nyt tehtyyn kyselyyn. Painottaako keskuksista syntyviä kustannuksia vai sittenkin vastaanottavan yhteisön suopeita asenteita?

Itse suosittelisin edelleen jättimäisen vastaanottokeskuksen rakentamista mahdollisimman kauas kaikesta muusta asutuksesta, koska se vähentäisi ajan myötä turvapaikkasirkuksesta koituvia kustannuksia sekä tulijamäärän vähenemisen, että suorien kulujen osalta. Lisäksi vastaanottokeskuksen asukkien aiheuttamat häiriöt kantaväestölle jäisivät näin mahdollisimman pieneksi.

Niin tai näin. Toistaiseksi turvapaikanhakijarintamalla on tyventä. Tosin Välimeren rantamilla on jo syntymässä seuraava kansanvyöry - ulottuuko se tänne Pohjantähden alle jää nähtäväksi, mutta joka tapauksessa on erinomainen asia, että Suomen turvapaikkapolitiikkaa ollaan reivaamassa edes hiukan nykyistä tiukemmaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maailmanparantaminen johti kiristykseen
Ulkomaalaistaustaisten osuus 21 prosenttiin seuraavan 14 vuoden kuluessa Helsingin seudulla
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa