Suosittua juuri nyt!

Näytetään tekstit, joissa on tunniste netti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste netti. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. heinäkuuta 2022

Vastenmielisiä ihmisiä ja Rydman

Ensimmäinen tämän kirjoituksen vastenmielinen tapaus on 21-vuotias Nino Anton Casimir Kirvesoja, joka on mm. Helsingin sanomien mukaan syyllistynyt lukuisiin törkeisiin lapsen seksuaalisiin hyväksikäyttöihin ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavien kuvien levittämiseen. Kaikkiaan häntä syytetään 250 rikoksesta. 5 - 13-vuotiaita uhreja tällä pedofiilillä on yhteensä 132. 

Tapaus on ollut mahdollista vain siksi, että uhriksi joutuneet lapset ja varhaisteinit ovat olleet internetissä ja tulleet siellä houkutelluiksi paljastamaan itseänsä. Uutinen ei kerro, kuinka moni heistä on saanut nettikasvatusta vanhemmiltaan - mutta jokainen tapaus, jossa näin ei ole toimittu, olisi voitu todennäköisesti välttää.

Toinen tapaus koski miestä, jonka tytär puukotti hänet kuoliaaksi. Mahdollinen tappo johtui ilmeisesti siitä, että isä ensin raiskasi tyttären ja kävi myöhemmin vielä uudelleen tämän päälle, jolloin fyysisesti alivoimainen tytär puolustautui puukon avulla. 

Uutisen luettuani en jäänyt kaipaamaan miestä, joka raiskaa oman tyttärensä. Enkä myöskään kaipaa tyttärelle tapauksesta rangaistusta - en ainakaan kovin kovaa. Siis mikäli tapauksen kulku on sellainen kuin HS:n artikkelissa on kuvattu. 

Edellä kuvatut kaksi tapausta saivat ajatukseni hakeutumaan siihen pahuuteen, jota maailma on pullollaan. Tuota pahuutta on monessa mittakaavassa: aikamme suurin perkelehän on Vladimir Putin - jonka armeija pyrkii tarkoituksellisesti tuhoamaan ukrainalaisia siviilejä - mutta kuten yllä olevat tapaukset osoittavat, myös turvallisena pidetyssä Suomessa asuu vastenmielisiä ihmisiä. 

* * *

Tätä taustaa vastaan on palattava myös Wille Rydmanin (kok) tapaukseen, josta - niin ikään - HS julkaisi pienen jutun. Sen mukaan KRP ei ota hänen tapaustaan uudelleen tutkintaan, koska sen tietoon ei ole tullut mitään sellaista, jonka perusteella päätöstä pitäisi arvioida uudelleen. 

Rydmanin tapauksen uudelleentutkintaa oli pyytänyt Kokoomus, mutta jutussa haastatellun poliisin mukaan "asiassa ei ole syytä epäillä rikosta ja siltä osin asian selvittely on päättynyt". Se tarkoittaa selkokielellä, ettei Rydmania epäillä rikoksesta, eivätkä hänen mahdolliset tekonsa ole millään tavalla yhteismitallisia edelle kirjaamieni tapausten kanssa.

Tulee siis olemaan varsin mielenkiintoista, miten käy Wille Rydmanin HS:n aiempaa artikkelia koskevalle tutkintapyynnölle. Sehän maalasi miehestä varsin vastenmielisen kuvan. Tämän osoittaa esimerkiksi se, että hän tuli mainituksi tässä vastenmielisiä ihmisiä käsittelevässä blogimerkinnässä. 

JK kello 18.40. Tämän päivän aikana on ilmennyt, että poliisi aloittaa sittenkin tutkinnan Rydmanista, koska asiaan on ilmaantunut uusi todistaja. Myös Rydman on ehtinyt kommentoimaan asiaa ja kiistänyt ehdottomasti syyllistyneensä väitettyihin tekoihin. Motiiviksi hän epäilee entisen tyttöystävänsä kostoa. Jääkäämme seuraamaan tapausta. 

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Ulkomaalaistaustaisten osuus 21 prosenttiin seuraavan 14 vuoden kuluessa Helsingin seudulla

Helsingin kaupungin tietokeskuksen järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori on koonnut Helsingin seudun suunnat -nimiseen ajankohtaiskatsaukseen mielenkiintoisia tietoja maahanmuutosta. Hänen otsikkonaan on "Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2015–2030".

Vuoren mukaan Suomessa asui vuosi sitten 323 000 ulkomaalaistaustaista eli sellaista henkilöä joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla. Minulle uutta tietoa oli se, että vieraskielisen väestön määrä ei toistaiseksi poikkea juurikaan ulkomaalaistaustaisen väestön määrästä, kun sen sijaan ulkomaan kansalaisten määrä on kolmasosan pienempi.

Toisin sanoen kaikissa niissä tilastoissa, joissa henkilöt on luokiteltu kansalaisuuden mukaan, on ulkomaalaisten kohdalla keskimäärin varsin suuri virhe. Eli tällaisissa tilastoissa keskimäärin kolmannes kunkin maahanmuuttajaryhmän toimista menee kantaväestön piikkiin. Jos siis kansalaisuudeltaan absurdistanilaiset tekevät kansalaisuuden perusteella muodostetun tilaston mukaan esimerkiksi kymmenen raiskausrikosta, on tämän kuvitteellisen väestöryhmän tekemien raiskausten todellinen määrä viisitoista.

Vuoren kirjoitelman mukaan Suomen 310 000 vieraskielisestä asukkaasta 164 000 eli 53 prosenttia asuu Helsingin seudulla, ja tästä joukosta yli 90 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. Vieraskielisen väestön määrä ja osuus Helsingin seudun väestöstä on yli kolminkertaistunut viimeisten 15 vuoden aikana ja osuus väestöstä on kasvanut neljästä prosentista 11,5 prosenttiin. Suhteellinen kasvuvauhti on pysynyt seudulla 8–9 prosentin vaiheilla jo vuosikymmenen ajan.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön määrän ennustetaan Vuoren kirjoituksessa kasvavan nykyisestä 164 000:sta lähes 350 000:een vuoteen 2030 mennessä. Ulkomaalaistaustaisten osuus kasvaa tänä aikana vajaasta kahdestatoista 21 prosenttiin. Nämä uudet ennustevaihtoehdot ovat 55 000–68 000 henkeä kolme vuotta sitten laadittua ennustetta korkeammat.

Kaupungeittain tarkasteltuna vieraskielisen väestön määrä kasvaa Helsingissä vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 83 000:sta 164 000:een eli 23 prosenttiin. Espoossa määrä kasvaa 35 000:sta 84 000:aan eli 26 prosenttiin ja Vantaalla 30 000:sta 70 000:een eli 28 prosenttiin. Kehysalueella vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan 14 000:sta 30 000:een eli vajaaseen kahdeksaan prosenttiin koko väestöstä.

Eri kieliryhmien jakautumisen kuntiin oletetaan jatkuvan nykyisen kaltaisena. Siten Helsingissä vuonna 2030 suurimman ryhmän ennustetaan olevan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliryhmä, kun taas Espoossa muun Aasian kieliryhmä on suurin. Vantaalla suurimmat kieliryhmät olisivat Baltian alueen kielten ja venäjän kielen samansuuruiset ryhmät. Kehysalueella näyttää Baltian kieliryhmä kasvavan selvästi suurimmaksi.

Vuoren kirjoituksen yhteydessä olevasta kuvasta arvioituna varsinaisesti haasteellisen maahanmuuttajaväestön (lähtöalueena Lähi-Itä ja Afrikka) osuudeksi pääkaupunkiseudulla muodostuu noin kolmannes kaikista ulkomaalaistaustaisista. Se tarkoittaa, että heidän määränsä pääkaupunkiseudulla tulee olemaan noin 120 000 ihmistä eli noin seitsemän prosenttia koko väestöstä.

Summa summarum: vuoteen 2030 Helsingin seutu muuttuu väestörakenteeltaan merkittävästi nykyisestä. Koska suurin osa ulkomaalaisväestöstä ei kuitenkaan ole haasteellisia, eivät haitat muodostu vielä täysin hallitsemattomiksi. Siitä huolimatta ulkomaalaisryhmäspesifinen rikollisuus tulee lisääntymään, väestöryhmien polarisaatio kärjistymään, turvattomuudentunne kaduilla kasvamaan ja kuntatalouden haasteet vaikeutumaan nykyisestä.

Akateemisena ja kohtuullisen terveet elämäntavat omaavana tulen itse elämään luultavasti jonnekin vuosien 2040 tuolle puolelle. Tässä käsittelemäni tilastotiedon valossa aiemmin kirjoittamani kuvitteellinen skenario tuosta ajasta näyttäisi siis edelleen varsin todennäköiseltä. Valitettavasti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikanhakijoiden kansallisuudet eivät osoita kansainvälisen suojelun tarvetta
Kun minä kuolen...
Maahanmuuttajat raiskaajina

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!