Huoli tulevaisuudesta kasvaa Venäjällä

Venäjän presidentti Vladimir Putin piti jokavuotisen mediaspektaakkelinsa, johon sisältyneestä propagandistisesta höpötyksestä suomalaismediat kertoivat vaihtelevasti (Yle, HS). Tänä aamuna törmäsin sitten sosiaalisessa mediassa näkemyksistään kertovan ukrainalaisen Anton Gerashchenkon viestiin, jonka sisältö saattoi olla tärkeämpi kuin minkään suomalaisten lehtitalon välittämä tieto. 

Hänen mukaansa ohjelmaa varten lähetetyistä kysymyksistä peräti kahdeksan prosenttia koski Venäjän talouskriisiä, mikä teki siitä kolmanneksi suosituimman aiheen – aiemmin se ei ole ollut edes kymmenen listalla. Ihmiset halusivat tietää, milloin talouden "huono jakso" päättyy, milloin hintojen nousu pysähtyy ja miksi hallitus korottaa arvonlisäveroa.

Venäläisistä 16 prosenttia halusi myös tietää, että milloin heidän elintasonsa paranee, ja 21 prosenttia oli kiinnostunut siitä, milloin sota päättyy. Nämä lienevät varsin ikäviä kysymyksiä Putinille.

* * *

Gerashchenko kertoi samassa viestissään myös, että tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 39 prosenttia venäläisistä arvelee alueidensa taloudellisen tilanteen heikkenevän, kun vastaava luku oli vuosi sitten 33 prosenttia, vuonna 2023 34 prosenttia ja vuonna 2022 29 prosenttia. Myös niiden venäläisten osuus, jotka uskovat elämän Venäjällä huononevan ensi vuonna, on saavuttanut korkeimman tasonsa sitten vuoden 2022 (17 %) .  

Toisin sanoen Ukrainan sodan seuraukset alkavat näkyä venäläisten arjessa yhä enemmän, vaikka toistaiseksi näkyvissä ei olekaan ollut – ainakaan vakavia – mielenosoituksia sotaa vastaan. Nähtäväksi kuitenkin jää, missä vaiheessa tavallisten venäläisten huoli omasta tilanteestaan johtaa näkyvään vastarintaan Putinin sotapolitiikkaa vastaan. 

Vai johtaako koskaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rauha Ukrainassa olisi riski Putinille
Ukrainan rintamilta ei mitään uutta, mutta taustalla tapahtuu
Venäjän hyökkäyskiilan tuhoutuminen edistäisi rauhaa Ukrainassa

Ennuste: 2040-2050-luvulla syntyy ilmasto- ja ympäristökriisien sarja

Kuten arvoisa lukijani ehkä muistaa, olen ollut jo pitkään kiinnostunut arktisen merijään kehityksestä. Siksi oli mielenkiintoista huomata kiinalaistutkimus, joka osoittaa tekijöidensä mukaan, että arktisen merijään viimeaikainen hidastuminen liittyy läheisesti Pohjois-Atlantin oskillaation (NAO) monikymmenvuotiseen vaihteluun. 

Tutkimuksen mukaan NAO on siirtynyt negatiivisen vaiheen alimmasta pisteestä 2010-luvun alussa positiiviseen vaiheeseen, minkä seurauksena vähentynyt lämpö ja kosteus sekä heikentynyt alaspäin suuntautuva pitkäaaltoinen säteily ovat johtaneet arktisen merijään sulamisen hidastumiseen. Lisäksi tutkimusraportissa kerrotaan, että Atlantin monikymmenvuotisella oskillaatiolla (AMO) on merkittävä rooli rooli NAO:n ja arktisen merijään välisen vuosikymmenten välisen vaihtelun ohjaamisessa. 

Tutkijat tekevät edellä kuvaamieni havaintojen perusteella ennusteen, jonka mukaan NAO:n positiivinen vaihe, jatkuu todennäköisesti noin vuoteen 2030–2040 saakka ja sen seurauksena arktisen merijään sulamisen hidastuminen jatkuu koko tämän ajan. Arktisen merijään sulaminen kuitenkin kiihtyisi jälleen silloin, mikäli kasvihuonekaasupäästöjä ei vähennetä. Ja sen seurauksena – noin kymmenen vuoden viiveellä – saattaa syntyä ilmasto- ja ympäristökriisien sarja, joka käynnistyy jyrkästä arktisen merijään vähenemisestä. 

Nähtäväksi siis jää – tulevina vuosikymmeninä – osuvatko kiinalaisten pelottavilta kuulostavat ennusteet kohdalleen. Tosin vaarana on, ettei vuoden 2040 jälkeen kukaan muista tässä käsittelemääni julkaisua tai sen ennusteita. 

* * *

Muilta osin en tietenkään ota tässä kirjoituksessa kiinalaisten ennusteeseen minkäänlaista kantaa. Sen sijaan jatkan tässä blogissa pohjoisen merijään pinta-alan seuraamista. Sen osalta todettakoon, että sen minimilaajuus jäi tämä vuonna suuremmäksi kuin vuosina 2007, 2008, 2011, 2012, 2015, 2016, 2019, 2020, 2023 ja 2024 eli se oli vasta vuodesta 1979 alkaneen mittaushistorian yhdenneksitoista pienin. 

Palaan syyskuun keskimääräiseen pinta-alaan sitten, kun se ensi kuun alussa jälkeen julkaistaan. Ja vuodenvaihteen jälkeen teen jälleen – aiempaan tapaan – tilastollisen analyysin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja merijään pinta-alan välisen riippuvuussuhteen kehityksestä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päättyykö korvaamaton aikasarja?
Kun jäät lähtivät järvistä jo helmikuussa ja teinit joutuivat töihin
Helmikuun lämpö tuotti uuden ennätyksen

Ukrainan sodan synnyttämää huumoria

Keräilin kuluneella viikolla Twitterissä vastaan tulleita huumoriviestejä. 

Ensimmäinen valaisi venäläisten Putin-kuvaa.
Nainen kävelee kadulla Moskovassa kädessään kyltti, jossa lukee "Presidentti on idiootti". Miliisi pidättää hänet. Hän sanoo tarkoittaneensa Yhdysvaltain presidenttiä. "Turha yrittää huijata meitä", he vastaavat, "me tiedämme kuka idiootti on". 

Toinen otti kantaa Kiinan ja Venäjän lämpimiin suhteisiin.
Vesalan tiedustelupalvelu on avannut Putinin ja Xin keskustelun. Putin ”lähettäkää muonaa, armeijamme näkee nälkää”! Xi ”nyt ei kyllä onnistu, kiristäkää vöitä!” Putin ”lähettäkää vöitä!”

Kolmas vertaili suomalaisen ja venäläisen sananvapauden tilaa.
Suomalainen ja venäläinen rajavartija istuivat kalassa. Katselivat toisiaan virran yli. Suomalainen veti kaloja koko ajan ja ämpäri täyttyi. Venäläinen näytti tyhjää koriaan ja huusi: ”Miksi minä en saa mitään?” Suomalainen: ”Tällä puolella jokea kalat uskaltavat avata suunsa.”

Neljäs valotti venäläisten mielipidetiedusteluiden luotettavuutta.
Moskovassa katuhaastattelussa kysyttiin kadunmieheltä mielipidettä nykytilasta Venäjällä. Yksitotinen vastaus tuli heti "En voi valittaa".

Viides avasi venäläistä sotilasdoktriinia.
On alkamassa 24. päivä erityisessä sotilasoperaatiossa, jonka tarkoituksena on valloittaa Kiova kahdessa päivässä.

Kuudenessa kommentoitiin venäläistä laatua.
Mikä ei surise eikä mahdu perseeseesi? Venäläinen perseensuristin.

Seitsemännessä otettiin kantaa venäläisten osaamiseen.
Putin: “Me otamme sen tuuma tuumalta jos on pakko”. Kenraali: “mitä se tarkoittaa metreinä"? Putin:  “En ole varma… selvitämme asian".

Tämän kahdeksannen päivitin tähän päivään. Biden: ”Keräilen vitsejä, joita ihmiset kertovat minusta”. Putin ”Keräilen ihmisiä, jotka kertovat vitsejä minusta”.

Yhdeksäs oli vanha neuvostoliittolainen vitsi, mutta istunee hyvin myös venäläisten tulevaisuudennäkymiin länsimaiden Ukrainan tueksi asettamien pakotteiden alkaessa vaikuttaa. 

Moskovalainen mies meni lihakauppaan, mutta joutui pettymään, koska hyllyt olivat täysin tyhjät. Seuraavaksi hän meni hedelmäkauppaan, mutta joutui jälleen pettymään, koska hyllyillä ei ollut yhtään hedelmiä. Mieli maassa mies asteli seuraavaan kauppaan, jonka sisällä ei ollut yhtään mitään, pelkkä tyhjä huone. Mies katsahti myyjää ja kysyi mikä kauppa tämä oikein on. ”Tämä on hyllykauppa, myyjä vastasi.

Ja tämä kymmenes ei kai ole vitsi, mutta se huvitti siitä huolimatta.
Venäläinen lentotukialus on koko olemassaolonsa ajan kulkenut onnettomuudesta toiseen. Se on rikkoutunut välillä niin tiuhaan, että sillä on täytynyt olla huoltoalus ja hinaaja mukanaan merellä.

* * *

Keräsin nämä vaihtelevanlaatuiset ja osin vanhatkin vitsit kokoon siksi, että ne kertovat siitä ihmisluonteen piirteestä, jonka avulla vakavimmatkin asiat käsitellään huumorin keinoin. Samalla ne ovat jatkoa vanhalle kaskuperinteelle, jossa luodaan milloin minkäkin tosiasioiden luonteesta ymmärrettävä kuva huumoripitoisella letkautuksella. 

Tämä on tärkeää ymmärtää erityisesti näinä päivinä, kun länsimaisen elämäntavan uhaksi on noussut Venäjän suurvaltapyrkimysten ohella woke-kulttuuri, jonka yhtenä seurauksena on ollut sananvapauden tukahduttaminen. Ja sitä kautta elävän keskusteluyhteiskunnan sammuttaminen sekä yhden ihmisluontoon kuuluvan kriiseistä selviämiseen tarvittavan tehokkaan keinon tuhoaminen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka erottaa aprillipila tosielämästä?
Poliittisesti epäkorrekti taidepläjäys
Paljaalla paneminen herätti huumorintajuttomat väärinymmärtäjät