Oppositio ja hallitus kiistelevät tarkastettavissa olevista faktoista

Suomalainen demokratia toimii siten, että ensin hallitus esittää ja sen jälkeen eduskunta päättää. Ja tämän jälkeen yhteiskunnan virkakoneisto panee hallituksen johdolla toimeksi. 

Tämä periaate toimii myös tulopuolella. Eli hallitus esittää ja eduskunta päättää ihmisten ja yritysten veroista ja verokarhu ottaa sen jälkeen kerätäkseen oman osansa kaikista tuloista. Ja tähän pitäisi kaikkien tyytyä, jotta yhteiskunnan palvelut puolustusvoimista ja yritystuista terveydenhuoltoon ja tulonsiirtoihin saataisiin kustannetuksi.

Suomessa suurin osa ihmisistä ja yrityksistä mukautuu edellä kuvattuun järjestelmään ja maksaa veronsa kuten on määrätty. Näin ehkä osittain siksi, että ovat iloisia veronmaksajia, jotka kokevat saavansa rahoille vastinetta - tai ainakin sosiaalisessa mediassa ja kyselytutkimuksissa monet väittävät näin. Mutta joukossa on toki niitäkin, jotka pyrkivät pimittämään tulojaan verottajalta.

Jos ja kun viimeksi mainitut onnistuvat, se tarkoittaa sitä, että kaikkien muiden veronmaksajien yhteinen verotaakka kasvaa vastaavalla summalla. Ja siksi valtionhallinnolla ja meillä tavallisilla ihmisillä on vahva intressi estää veronkiertoa - ainakin, mikäli hyväksymme alussa kuvaamani demokraattisen prosessin päättämän prosessin lopputuloksen.

Siksi oli merkittävää, että Iltalehti uutisoi sosiaalisen median keskustelusta, jossa SDP:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri syytti hallitusta harmaan talouden suosimisesta ja kaipasi Euroopan unionia puuttumaan asiaan. Eikä hän jäänyt yksin, vaan sai tukea keskustan Tuomas Kettuselta, joka kertoi, ettei "hyväksy sitä, että harmaata taloutta katsotaan sormien välistä siihen puuttumatta" sekä tietenkin yhdeltä ay-liikkeen demariedustajalta. 

Väitteet ovat siis kovia ja hallituksen kannalta vakavia. Eli jos ne pitävät paikkansa - ja hallitus tarkoituksella katsoo sormiensa välistä harmaata taloutta - on kysyttävä, että onko Petteri Orpon (kok) kabinetti tehtäviensä tasalla. 

Samaisen jutun mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) vastasi kuitenkin opposition syytöksiin, että sen edustajien väitteet ovat virheellisiä. Hänen mukaansa hallitus on lisännyt syksyn budjetissa 100 miljoonaa euroa harmaan talouden torjumiseen eli suhtautuu asiaan hyvinkin vakavasti ja siihen resursseja kasvattaen. 

Edellä linkittämäni lehtijutun sisältö on surullista luettavaa. Kyseessähän on viime kädessä asiasta, jonka jokainen voi tarkastaa. Siten nyt käydään tarkastettavissa olevista faktoista sellaista väittelyä, jossa joko oppositio tai hallitus valehtelee. Eikä sellainen ole kunniaksi suomalaiselle demokratialle - eikä ainakaan edistä suomalaisten yhteisten asioiden hoitamista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vilhelm Junnilasta hallituksen työrauhaan
Jussi Saramo puhui muunneltua totuutta
Helsingin Sanomat leimasi syyttömiä maahanmuuttaja-yrittäjiä

Helsingin Sanomat leimasi syyttömiä maahanmuuttaja-yrittäjiä

Helsingin Sanomat teki jutun veropetoksesta kiinni jääneestä pizzeriayrittäjästä, joka oli julkisuudessa puolustanut halpoja pizzoja. Mies oli kiertänyt veroja 37 000 euron arvosta ja sai siitä ehdollisen vankeustuomion.

Jutusta ei selvinnyt minkälaisesta yrittäjästä tuomitussa oli kyse. Aika montaa se kuitenkin todennäköisesti kiinnostaa ja internet tarjoaa jokaiselle nettiyhteyden omistavalle mahdollisuuden selvittää asiaa.

Pikainen google-haku sanoilla "viiden euron pizza kannattava" tuotti ensimmäiseksi löydökseksi jutun, jossa kerrottiin Helsingissä Pitäjänmäen Pizzapalvelua pyörittävän Gökhan Karan yrityksen pizzojen maksaneen "vielä muutama kuukausi sitten viisi euroa". Hänen mukaansa Pitäjänmäen Pizzapalvelussa kaikki hoidetaan lakien mukaan.

Toinen haulla esiin tullut juttu oli Radio Aallon kadonnut ohjelma, jonka esittelyteksti on jäljellä: "Hämeenlinnassa Don Sergio nimisessä pizzeriassa myydään lounasaikaan pizzoja 5 eurolla. Mitä mieltä omistaja Ramadani Abdulsamen on viime päivien pizzakohusta? Onko alle 6 euron pizzan myyminen kannattavaa? Miten on mahdollista myydä pizzaa noin halvalla?"

Kolmas löydös kertoi, että "ravintola Ida myy pitsoja joka päivä 3,90 euron tarjoushintaan. Ravintoloitsijan mukaan syynä on se, että alueella asuu paljon pienituloisia opiskelijoita." Hänen mukaansa pizzan tekeminen maksaa kaksi euroa. Ravintoloitsijan nimeä tai ulkonäköä ei jutussa kerrottu.

Ensimmäiseltä hakusivulta löytyi vielä neljäskin juttu, jonka mukaan "Tamperelaisen Etelän Kebab Pizzerian yrittäjä Helmi Fatih myy lounasaikaan pizzaa 6,80 eurolla ja vielä salaatteineen ja juomineen". Yrittäjän mukaan hänen pizzeriansa erittäin tarkka kirjanpito osoittaa että yritys on kannattava, sen liikevaihto oli viime vuonna 660 000 euroa ja yritys maksoi viimeksi kuluneen kuukauden aikana 30 000 euroa veroja.

Palatakseni tämän viestin inspiroineeseen Helsingin Sanomien juttuun. Oleellista siinä on se, ettei lukijalle kerrottu kuka oli veropetoksesta kiinni jäänyt pizzeriayrittäjä. 

Näin toimimalla lehti tuli luoneeksi harmaan talouden skisman kolmeen nimestä päätelleen maahanmuuttajataustaiseen yrittäjään sekä yhteen nimeltä mainittuun ravintolaan, jonka omistajasta ei kerrottu mitään. Heistä enintään yksi voi olla jutussa puheena ollut veronkiertäjä, eikä välttämättä kukaan.

Kysymykseni Helsingin Sanomien toimitukselle kuuluu: onko lehden tarkoituksena mustamaalata syyttömiä yrittäjiä vai rehellisiä maahanmuuttajia? Vai mistä tässä hiljaisuudessa on oikein kysymys? Vastuullisesta journalismistako?

Oppi lehdelle lienee siinä, että vaikenemalla rikollisista ei saavuteta mitään hyvää. Sen sijaan vaarana on, että lukijat vetävät vaikenemisesta omia johtopäätöksiään, jotka syyllistävät aiheettomasti rehellisiä ihmisiä tai kokonaisia ihmisryhmiä. Siksi hyvään journalismiin pitäisi aina kuulua kaikkien keskeisten tosiasioiden kertominen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Aloittiko Helsingin Sanomat asiallisen maahanmuutto-uutisoinnin?

Helsingin Sanomat myrkytti tänään yhteiskunnallista keskustelua - reagoiko päätoimittaja kannanottonsa mukaisesti?

Veronkierto on vasemmiston mielestä hyväksyttävää

Turvapaikka ehkäisisi laittomaan oleskeluun liittyviä negatiivisia ilmiöitä

Helsingin Sanomat kertoi tänä aamuna, että "viranomaisten pelko voi luoda Suomeen paperittomien pimeät vuokramarkkinat". Lisäksi "osa paperittomista hakeutuu pimeisiin töihin".

Poliisin mukaan pimeään työhön liittyy mahdollisesti liitännäisrikollisuuden, kuten kiristyksen, kiskonnantapaisen työsyrjinnän ja mahdollisesti jopa ihmiskaupan lisääntyminen. Tämä kaikki on tietenkin epätoivottavaa.

Onneksi jutussa kerrotaan, että "Suomi ei ole ollut houkutteleva maa laittomalle maassa oleskelulle ja siten lieveilmiötkin ovat ainakin toistaiseksi vähäisempiä". On siis syytä pitää huoli siitä, ettei Suomi muutu jatkossakaan houkuttelevaksi paikaksi laittomalle maassa oleskelulle.

Mutta samalla meidän tulee tunnustaa, että turvapaikan tarpeen arvioinnissa on aina mahdollisuus virheisiin. Siksi pitäisi löytää sellainen vaihtoehto maasta poistamiselle ja laittomalle maassaoleskelulle, joka ei toimisi vetovoimatekijänä Suomeen, mutta takaisi turvapaikkaa hakeneelle henkilökohtaisen turvallisuuden.

Siksi toistan tässä aiemman ehdotukseni siitä, että Suomeen pitää luoda turvapaikka niille, jotka eivät ole saaneet oikeutta jäädä maahamme. Jotta asia ei jäisi epäselväksi, lainaan aiemmasta tekstistäni kuvauksen siitä, mitä tarkoitan.

Turvapaikassa "saisi minimielatuksen työvelvollisuuden täyttämällä. Turvapaikassa voitaisiin hyödyntää sinne sijoitettujen henkilöiden ammattitaitoa, jonka varaan voitaisiin pystyttää esimerkiksi alihankintaa suomalaiselle teollisuudelle.

Koska turvapaikkaan sijoitettaisiin laittomia maassaolijoita, tulisi se eristää tehokkaasti muusta yhteiskunnasta. Parasta olisi, mikäli turvapaikka voitaisiin sijoittaa maamme rajojen ulkopuolelle esimerkiksi vuokraamalla Venäjältä sopivat tilat.

Ellei se ole mahdollista, niin joka tapauksessa olisi huolehdittava siitä, ettei turvapaikasta poistuminen olisi kovin houkuttelevaa. Siksi sen ympärille pitäisi rakentaa riittävät liikkumisesteet ja palkata vartijat huolehtimaan paikan turvallisuudesta sekä sen asukkaiden että ympäröivän yhteiskunnan kannalta. Näin syntyisi myös työpaikkoja vartijan koulutuksen saaneille.

Turvapaikasta pitäisi tietenkin päästä pois välittömästi, mikäli suostuisi palaamaan kotimaahansa. Poistumista tulisi kuitenkin valvoa esimerkiksi varmistamalla, että hankitut lentoliput on käytetty. Jos poistumisen yhteydessä alkaisi esiintyä väärinkäytöksiä, voitaisiin tietenkin siirtyä järeämpiin keinoihin kuten lentokoneeseen saattamiseen."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kielteisen päätöksen saaneille on rakennettava turvapaikka
Kuka valittaisi maahanmuuttoviraston myönteisistä päätöksistä?
Maahanmuuttajien laittomat bisnekset

Hyväksikäytön kääntöpuoli

Helsingin Sanomat nosti eilen esille turvapaikanhakijoiden tekemän halpatyön. Jutun fokus oli asetettu työntekijöiden hyväksikäyttöön, joten siinä keskityttiin kertomaan turvapaikanhakijoille valehtelusta, vääristä työsopimuksista ja jopa uhkailusta.

Juttusarja jatkui tänään painottuen julkisella sektorilla pitkissä alihankintaketjuissa tapahtuvaan turvapaikanhakijoiden riistämiseen. Asia ei selvästikään ole uusi, sillä HOK-Elanto on hyväksikäyttöä hillitäkseen kieltänyt alihankintaketjut kokonaan. Myös Helsingin kaupunki säätelee samasta syystä alihankintaketjujensa pituutta.

On hyvä, että Helsingin Sanomat nosti esille tämän, vain vähän julkisuudessa aiemmin näkyneen, löyhästä maahanmuuttopolitiikastamme juontavan ongelman. Näin siitä huolimatta, että näkökulma oli rajoitettu pelkästään hyväksikäyttöriskiin.

Tuotakoon tässä sitten esille asian ehkä vieläkin vakavampi kääntöpuoli. Tarkoitan sitä, kuinka jokainen laitonta halpatyötä tekevä turvapaikanhakija vähentää taloudestamme yhden laillisen työpaikan, jonka haltija hankkii itselleen elannon, sosiaaliturvan ja eläkkeen sekä maksaa verokarhulle kymmenyksensä.

Pidemmällä aikavälillä laiton työvoima vetää myös heikoimmin palkattujen töiden kustannustasoa alaspäin. Se tarkoittaa lakien ja sopimusten mukaisesti toimivien yritysten heikkenevää kilpailuasemaa yhteiskunnassamme, minkä seurauksena harmaan talouden vetovoima kasvaa entisestään.

Mikäli Suomeen syntyvät maahanmuuton myötä entistä laajamittaisemmat pimeät työmarkkinat vahvistuu myös yhteiskunnan polarisoituminen. Siinä missä maamme koulutettu väestö on laillisissa töissä, jäävät lainkuuliaiset kouluttamattomat kokonaan ilman töitä ja syrjäytyvät työttömyysturvan varassa.

Elleivät he sitten ryhdy laittomiin salatöihin saadakseen sitä kautta vähän paksumman kerroksen voita leipänsä päälle. Tässä mallissa työttömyysturva toimisi siis vähän samaan tapaan kuin hallituksen kokeilussa oleva perustulo, mutta verokarhulta jäisi saamatta työsuorituksesta sen osuus sekä työntekijältä itseltään sosiaali- ja eläketurva.

Lopputuloksena tappiolle jäisivät sekä työntekijä itse, että verokarhu. Samalla jälkimmäisen keräämillä varoilla yhteiskunnan kansalaisilleen tarjoamien palveluiden rahoituspohja heikentyisi. Niitä ovat esimerkiksi ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden takaaminen, terveydenhuollon järjestäminen, nuorten koulutus ja liikenneväylien kunnossapito.

Ihan lopuksi on vielä todettava, että pimeän maahanmuuttajatyövoiman käyttäminen mahdollistaisi myös laittomasti maahan jäävien toimeentulon hankinnan. Siis niiden ihmisten, jotka maahanmuuttovirasto on todennut elintasopakolaisiksi, mutta jotka eivät suostu palaamaan kotimaahansa.

Heidän mukanaan saisimme etnisesti leimautuneen väestönosan, jolla ei olisi muun yhteiskunnan etuuksia. Sellaisen olemassaolo ei ainakaan lisäisi turvallisuutta, kuten viimeksi jouduttiin toteamaan Tukholmassa, kun laiton maassaolija päätti ajella kuorma-autolla ihmisten yli.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruotsin maanalainen yhteiskunta
Pikatyöpaikkoja oleskeluluvan saaneille
Miksei työ maistu?