Kuten arvoisa lukijani ehkä muistaa, olen ollut jo pitkään kiinnostunut arktisen merijään kehityksestä. Siksi oli mielenkiintoista huomata kiinalaistutkimus, joka osoittaa tekijöidensä mukaan, että arktisen merijään viimeaikainen hidastuminen liittyy läheisesti Pohjois-Atlantin oskillaation (NAO) monikymmenvuotiseen vaihteluun.
Tutkimuksen mukaan NAO on siirtynyt negatiivisen vaiheen alimmasta pisteestä 2010-luvun alussa positiiviseen vaiheeseen, minkä seurauksena vähentynyt lämpö ja kosteus sekä heikentynyt alaspäin suuntautuva pitkäaaltoinen säteily ovat johtaneet arktisen merijään sulamisen hidastumiseen. Lisäksi tutkimusraportissa kerrotaan, että Atlantin monikymmenvuotisella oskillaatiolla (AMO) on merkittävä rooli rooli NAO:n ja arktisen merijään välisen vuosikymmenten välisen vaihtelun ohjaamisessa.
Tutkijat tekevät edellä kuvaamieni havaintojen perusteella ennusteen, jonka mukaan NAO:n positiivinen vaihe, jatkuu todennäköisesti noin vuoteen 2030–2040 saakka ja sen seurauksena arktisen merijään sulamisen hidastuminen jatkuu koko tämän ajan. Arktisen merijään sulaminen kuitenkin kiihtyisi jälleen silloin, mikäli kasvihuonekaasupäästöjä ei vähennetä. Ja sen seurauksena – noin kymmenen vuoden viiveellä – saattaa syntyä ilmasto- ja ympäristökriisien sarja, joka käynnistyy jyrkästä arktisen merijään vähenemisestä.
Nähtäväksi siis jää – tulevina vuosikymmeninä – osuvatko kiinalaisten pelottavilta kuulostavat ennusteet kohdalleen. Tosin vaarana on, ettei vuoden 2040 jälkeen kukaan muista tässä käsittelemääni julkaisua tai sen ennusteita.
* * *
Muilta osin en tietenkään ota tässä kirjoituksessa kiinalaisten ennusteeseen minkäänlaista kantaa. Sen sijaan jatkan tässä blogissa pohjoisen merijään pinta-alan seuraamista. Sen osalta todettakoon, että sen minimilaajuus jäi tämä vuonna suuremmäksi kuin vuosina 2007, 2008, 2011, 2012, 2015, 2016, 2019, 2020, 2023 ja 2024 eli se oli vasta vuodesta 1979 alkaneen mittaushistorian yhdenneksitoista pienin.
Palaan syyskuun keskimääräiseen pinta-alaan sitten, kun se ensi kuun alussa jälkeen julkaistaan. Ja vuodenvaihteen jälkeen teen jälleen – aiempaan tapaan – tilastollisen analyysin ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja merijään pinta-alan välisen riippuvuussuhteen kehityksestä.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Päättyykö korvaamaton aikasarja?
Kun jäät lähtivät järvistä jo helmikuussa ja teinit joutuivat töihin
Helmikuun lämpö tuotti uuden ennätyksen
Tekstit
Kun ennusteita on tarpeeksi, joku aina osuu oikeaan.
VastaaPoistaHyvä että ylivoimaisesti suurin kasvihuonekaasujen päästäjä Kiina tuo tuollaisen arvion julkisuuteen.
VastaaPoistaKommunistipuolue on siellä johdossa, joten valehtelu on sikäläinen toinen luonto. On aika selvää, että he toivovat, että länsimaat alkavat panikoitumaan ( taas kerran ) ja siirtävät teollisuutensa Kiinaan, koska ilmastonmuutos, ja näin tuhoavat itse tulevaisuutensa, ilman sotia ja ihan vapaaehtoisesti hyvää hyvyyttään. Luulen, että eurooppalainen ja miksipä ei USA:n vihervasemmisto tervehdi suurella ilolla tätä kiinalaisten uutta "koukkua"...
PoistaVoimaannuttavaa https://www.youtube.com/watch?v=c-qnHAjmiZk
PoistaKiinalaisiin (kuten muuten myös venäläisiin) tietoihin kannattaa suhtautua tavalla, jota kuvaa parhaiten: hahhahhahhaaah...
PoistaTitityy.. On pitänyt jäättiköiden ja maapallon kuumentua aavikoksi -60 lähtien "tutkijoiden" "todisteiten" valossa. Vaikka uon on paljastunut naurettavaksi valeeksi, nykyään samaa höyryä lykitään vieläkin rajummin. Mitään ilmastomuutosta ei ole olemassakaan, sen tietää nuo "tutkijatkin" siksipä ne päätti että ilmastomuuokseksi nykyään luokitellaan säävaihtelut.
VastaaPoistaPohjoisen merijään pinta-ala siis yhdenneksitoista pienin 2000-luvulla. Ei mitään aihetta huoleen, Ville Niinistö ja muut eliittivihreät.
VastaaPoistaMikähän mahtaa olla se jään oikea laajuus, johon pitää pyrkiä ... ja kuka sen määrittelee ja millä valtuuksilla?
VastaaPoista