Iltalehti muistutti meitä siitä, että Neuvostoliitto hajosi neljännesvuosisata sitten. Maan viimeinen presidentti Mihail Gorbatsov puolestaan elättelee harhakuvia siitä, että idän mahtava valtiorakennelma olisi voinut pysyä pystyssä vielä pidempäänkin.
Sosialistisen neuvostotasavaltojen liiton historia on yksi maailmanhistorian ikävimpiä lukuja. Maa rakennettiin Marxin filosofisten teorioiden varaan, jotka eivät sellaisenaan osoittautuneet toimiviksi, vaan ne vääntyivät hirmuvallaksi ensin Leninin ja hänen jälkeensä Stalinin käsissä. Molemmat miehet tuottivat suunnatonta kärsimystä hallitsemilleen kansoille.
Neuvostoliiton ideana oli keskusjohtoinen hallinto, jossa "valistunut etujoukko" eli maan politbyroo pitää valtaa ja päättää linjaukset kaikista mahdollisista asioista. Nämä päätökset vietiin sitten käytäntöön poliittisen järjestelmän kautta - vaikka väkisin. Tuloksena oli ennennäkemätön valvonta ja ilmiantokoneisto - tosin maan saksalaisessa vasallivaltiossa järjestelmä vietiin vielä pidemmälle.
Tämän päivän kysymyksenä on, että onko Neuvostoliiton epäonnistumisesta osattu ottaa oppia. Ymmärretäänkö vaikkapa Suomessa, ettei pienellä piirillä voi koskaan olla kaikkien alojen osaamista ja ymmärrystä. Ja että ihminen on aina tehokkaampi tehdessään asioita omasta intressistään kuin ollessaan toisen renkinä.
Päivän Helsingin Sanomissa oli Neuvostoliiton opetuksiin liittyen ainakin kaksi juttua. Ja ei, ne eivät käsitelleet valtiohistoriaa, vaan Neuvostoliiton reinkarnaatiota Suomessa. Epäsuorasti.
Ensimmäinen kirjoitus liittyy Seinäjoen ihmeeseen - siihen kuinka maaseutukeskus on muuttunut yhdeksi Suomen vireimmistä kasvukeskuksista. Jutun mukaan Seinäjoella ymmärrettiin, että kaupunkiin tarvitaan osaamista, tutkimusta ja tuotekehitystä. Niitä varten luotiin keskus, jossa on mukana kuusi eri yliopistoa ja rahoittajina satoja paikallisia yrityksiä.
Yliopistokeskuksen lisäksi kaupungin vahvuus syntyy siitä, että siellä on paljon pk-yrityksiä monilla eri toimialoilla. Lisäksi kaupungissa on ammattikorkeakoulu sekä muuta maata enemmän yksityistä yrittäjähenkeä ja rohkeutta. Kahta jälkimmäistä on toki aina ollut eteläpohjalaisissa, mutta oleellinen muutos lakeuden ihmeen takana oli vapaan tieteen valjastaminen niiden käyttöön.
Minä väitän, että juuri tämä yhdistelmä - erityisesti paino sanoilla "yksityinen" ja "vapaa" - ovat johtaneet Seinäjoen ihmeeseen. Ei liene tarve sanoa, että molemmat sanat olivat Neuvostoliitossa joko kirosanoja tai niitä käytettiin uusmerkityksissä tosiasioiden vastaisesti.
Toinen Neuvostoliiton suomalaisista reinkarnaatiosta löytyi HS:n mielipidesivulta. Siellä erikoislääkäri vaati, että kansan tahtoa on kuultava enemmän, kun määritellään Sote-uudistuksen sisältöä.
Perusteluksi hän totesi, että "koska kansalaiset maksavat viulut, heidän on myös voitava määrittää ja kertoa, mitä peruspalveluja he rahoillaan haluavat". Taustalla oli myös arkkiatrin lausahdus, jonka mukaan "uusi sote kannattaa rakentaa alhaalta ylöspäin, ei hallinto vaan toiminta edellä". Siis täsmälleen toisin päin kuin Neuvostoliitossa tehtiin.
Suomen täyttäessä ensi vuonna sata vuotta olisi meidän hyvä keskustella siitä minkälaisen Suomen haluamme sen itsenäisyyden toiselle vuosisadalle. Korostammeko keskusjohtoisuutta, poliittista oikeaoppisuutta, kansan alisteisuutta yhteiskunnalle ja kaikkialle ulottuvia hallintolonkeroita - vai olisiko sittenkin parempi, jos tulevaisuuden kotimaa perustuisi vapaudelle, yritteliäisyydelle, rehellisyydelle ja parhaalle tutkimustiedolle?
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Anna Pöysä haluaa kirjoittaa historian uudelleen kuin naapurissa ennen
Uuden Ajan Uljas Kansojen Vankila?
Päättäjien pukinsorkka veronmaksajan kukkarossa?
-
Koska Professorin kirjoitus käsittelee itäisen neuvostojen maan analogioita, viimeinen kappale jää värisemään mieleen kuin sahanterä.
VastaaPoista"Suomen täyttäessä ensi vuonna sata vuotta olisi meidän hyvä keskustella siitä minkälaisen Suomen haluamme sen itsenäisyyden toiselle vuosisadalle. Korostammeko keskusjohtoisuutta, poliittista oikeaoppisuutta, kansan alisteisuutta yhteiskunnalle ja kaikkialle ulottuvia hallintolonkeroita - - - "
Britannian pyristely irti Brysselin kolhoosista on kuin entisten neuvostotasavaltojen pyrkimys irtautua suuresta kolhoosista. Politrukkimme taivastelevat röyhkeyttä, jolla populisteiksi tuomitut tahot Euroopassa kehtaavat asettaa kyseenalaiseksi Brysselin kanonisoidun sanoman. Meillä Väyrynen nauretaan suohon hänen vaatiessaan kansanäänestystä euro-jäsenyydestä.
Tuleva "100-vuotisjuhlavuosi" tulee olemaan irvokkuudessaan yhtä kärsimystä, sillä eliitti vaatii yhä tiukempaa integraatiota Unioniin, joka jo nyt hallitsee valuuttaamme, lainsäädäntöämme, maahanmuuttopolitiikkaamme ja pian verotustamme. Poliitikkomme haaveilevat yhä uusista komissaarin paikoista kaukaisen keskusjohdon alaisuudessa. Jos joku vasallivaltio onnistuu irtautumaan, meillä himotaan vapautuvia Brysselin keskusvirastoja.
Neuvostoliitto siis elää ja voi hyvin.
Hieno kommentti!
PoistaNeuvostoliiton synnyttämisessä ja ylläpitämisessä oleellista oli omaan kansaan kohdistuva terrori, jolla pidettiin kansalaisten aiheellinen tyytymättömyys aisoissa, jotta se ei häiritsisi utopiavaltion rakentamista.
VastaaPoistaGorbatshov oli valtaan tullessaan pahoissa ongelmissa. Raaka-aineiden alhaisen hinnan takia maan talous oli kuralla. Varustelumenot veivät jättimäisen osan BKT:sta eikä Neuvostoliiton taloudellinen kyky riittänyt kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa.
Ratkaisuksi Gorbatshov tarjosi talouden uudelleenrakentamista (perestroika) ja avoimuutta (glasnost).
Talousuudistukset epäonnistuivat pahoin ja glasnost tarkoitti, että ihmisten tyytymättömyys pääsi valloilleen, kun pelko vankileirien piikkilankaa kohtaan hävisi.
Myös vanha komentojärjestelmä oli skleroottisuudessan kykenemätön palauttamaan järjestystä, koska Stalinin ajan jälkeen hallintokoneistoa ei oltu uudistettu.
Jos Gorbatshov olisi vapauttanut talouden ja pitänyt poliittisen repression entisellään, Neuvostoliitto voisi yhä olla olemassa. Gorbatshov oli kuitenkin järjestelmän kasvatti eikä hän ymmärtänyt taloudesta. Siksi maa hajosi ja tilalle tuli ensin kaaos ja sitten Putlerin mafiadiktatuuri.
Kiinan tie olisi tosiaan mahdollisesti toiminut. Siis talouden vapauttaminen ja politiikan pitäminen eliitin käsissä.
PoistaMyös glastnostin ansioista diktatuurin kaatumisessa ole samaa mieltä.
"Ja että ihminen on aina tehokkaampi tehdessään asioita omasta intressistään ..."
VastaaPoistaAllekirjoitan 100%:sti. Samalla kun kansalainen toteuttaa omia haaveitaan, kanssaihmiset saanevat ainakin pöydältä putoavia muruja. Mammona on syytä laittaa kiertoon varsinkin jos kansalainen saa siitä iloa tavaran/palvelun kautta.
Ekonomian perusteet
Toinen vaihtoehto on että valtio kerää kansalaiselta pois kaiken ylimääräisen mammonan, ja jakaa valtion mielestä yksilökke elämiseen tarvittavat hyödykkeet. Tämähän taitaa olla idea kommunismissa.
Setarkos
Ei mene jakeluun: toinen neukkujen suomalainen reinkarnaatio on se, että kansan tahtoa pitää kuunnella enemmän soten järjestelyssä (3. vika kappale). Tämä 'ei hallinto vaan toiminta edellä' on kuitenkin täsmälleen toisin päin kuin neukuissa tehtiin (2. vika kappale). Outoa logiikkaa!
VastaaPoistaInkarnaatio siinä mielessä, että mielipidekirjoitus esitteli vaihtoehdon, joka osoitti sotea rakennetun hallintohimmeli edellä eli sosialististyyppisen ajattelun kautta.
PoistaLeninin hahmotteleman yhteiskuntamallin tärkeimmät rakennuspuut osoittautuivat lahoiksi. Vain siitä ei luovuttu, että valta pidetään hintaan mihin tahansa kun se on saatu.
VastaaPoistaLeninin ja Stalinin luoma yhteiskuntamalli olisi toiminut, jos terroria olisi jatkettu. Järjestelmä perustui aluksi terroriin ja orjatyöhön. Jossain vaiheessa huomattiin, että orjatyön tuottavuus ei ollut erityisen hyvä ja siitä luovuttiin tai ainakaan sillä ei enää tavoiteltu taloudellista hyötyä.
VastaaPoistaStalinin aikana johto uudistui puhdistusten kautta. Niskalaukauksella tapetun tai leirille lähetetyn tilalle löytyi aina uusi kunnianhimoinen mielistelijä, joka toteutti käskyt ja tavoitteet innokkaasti.
Stalinin jälkeen homma pyöri vielä jälkipoltoilla mutta hyytyi siinä vaiheessa, kun johto vanheni eikä uutta verta otettu tilalle.
Kommunismin rakennuspuut ovat ihan kestäviä, mutta pehmeitä johtajia ne eivät kestä. Pohjois-Koreassa ei ole ollut yhtään pehmojohtajaa vaan Kim il-Sung jälkeläisineen on ollut säälimätön kaikissa toimissaan. Pohjois-Korea on edelleen pystyssä.
Kiina taas vapautti talouden mutta ei politiikkaa. Tiananmenin jälkeen pehmoja ei ole nähty Kiinan johdossa.
Kiina on käyttänyt mallinaan autoritaarisesti hallittua Singaporea. Näin puolue on saanut pitää asemansa.
Eli oma pointtini näissä kommenteissa on se, että terroriin perustuva valtio toimii ja pysyy pystyssä. Inhimillinen hinta on tietysti kova, mutta se ei tässä ole olennaista.
VastaaPoistaEU on kommunismin tavoin utopiaprojekti. Se ei pysy pystyssä, koska sillä ei ole terrorikoneistoa. Nykyiset viritelmät Facebook-sensuureineen ovat pelkkää puuhastelua eivätkä estä järjestelmän kaatumista.
EU:n epäonnistumiset sen keskeisissä hankkeissa kuten yhteisvaluutassa, Schengenin sopimuksessa rajavalvontoineen ja maahanmuutossa johtavat ennemmin tai myöhemmin rakennelman romahtamiseen.
Jos EU:lla olisi terrorikoneisto käytössään, se pysyisi pystyssä epäonnistumisista huolimatta.
Juuri nyt ensimmäistä kertaa EU:n historiassa vastustajat "haistavat veren" eli ovat huomanneet, että järjestelmä on kaadettavissa.
EU:n paras ystävä on Putinin Venäjä, joka pitää rakennelmaa yhä pystyssä.
"..että terroriin perustuva valtio toimii ja pysyy pystyssä..."
PoistaPysyy pystyssä niin kauan, kun kansa suhtessa terrorikoneistoon on "pehmeää". Ajanoloon kansa kovettuu. Tulee kyyniseksi. Ihanteisiin vetoava propaganda lakkaa tehoamasta.
Yhteiskunta (jos sellaisesta tässä voi puhua) kuolee terrorikoneiston kourissa ensin henkisesti. Fyysinen romahdus tulee myöhemmin; lopulta rakennelma luhistuu sopivasta sysäyksestä kuin laho liiteri.
Elinkelpoinen yhteiskunta perustuu ratkaisevasti sen jäsenten keskinäiseen luottamukseen. Kaikkea ei voi varmistaa ja kontrolloida millään määrällä poliiseja ja ilmiantajia, sillä nämäkään eivät lopulta luota toisiinsa.
Kovaan kontrolliin perustuva systeemi on valmis luhistumaan silloin, kun johto ei enää tiedä, onko sen koneistosta saama informaatio todellista vai ideologian mukaista disinformaatota. Neuvostoliitto lienee ollut tässä pisteessä Gobatshovin noustessa johtoon. Siksi 'glasnost' oli välttämätön - jotta johtokin saisi tietää asioista jotain!