Kiroileminen auttaa huippusuoritukseen

Huomasin mielenkiintoisen tutkimusartikkelin kiroilusta. Siis sellaisesta verbaalisesta käytöksestä, jota pidetään yleisesti sopimattomana, mutta joka on yhdistetty parempaan fyysiseen suorituskykyyn. Rumien puhumisen vaikutusmekanismi on kuitenkin edelleen epäselvä. 

Yksi sille ehdotettu selitys kiroilun voimaan on disinhibitio eli psykologinen tila, jossa yksilöt pidättäytyvät vähemmän käyttäytymisensä rajoittamisesta. Lukemassani amerikkalaisessa Richard Stephensin ja kumppaneiden artikkelissa esitettiin tutkimustuloksia siitä, parantaako kiroileminen fyysistä suorituskykyä ja välittyykö tämä vaikutus psykologisten muuttujien kautta, jotka liittyvät tilan disinhibitioon.

Raportoidussa tutkimuksessa järjestettiin kaksi toistomittauskokeilua sekä yhdistetty analyysi, johon sisältyi aiempi tutkimus. Niissä testattiin tuolipunnerrustehtävässä itse valitun kirosanan toistamisen vaikutusta verrattuna neutraalin sanan käyttämiseen. Molemmat kokeet toistivat kiroilun edun ja osoittivat merkittäviä suorituskyvyn parannuksia kiroillessa.

Vaikka välittäjäanalyysien tulokset vaihtelivat yksittäisten kokeiden välillä, yhdistetty analyysi osoitti, että psykologinen flow, häirintä ja itseluottamus välittivät merkittävästi kiroilun vaikutusta. Tulokset viittaavat siihen, että kiroilu edistää psykologisia tiloja, jotka auttavat maksimoimaan ponnistelun ja ylittämään sisäisiä rajoitteita.

Näillä vaikutuksilla voi olla merkitystä urheilusuorituksessa, kuntoutuksessa sekä tilanteissa, jotka vaativat rohkeutta tai määrätietoisuutta. Kiroilu saattaakin edustaa edullista ja helposti saatavilla olevaa psykologista interventiota, joka auttaa yksilöitä ylittämään itsensä silloin, kun tarvitaan todellista huippusuorituskykyä.

Toivokaamme siksi, että pian alkavissa Torinon olympiakisoissa suomalaisurheilijat kiroilisivat mahdollisimman paljon suoritustensa aikana. Ja ettei heillä olisi siihen tarvetta niiden jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi äiti rakastaa vastasyntynyttä lastaan?
Tekoäly voi parantaa salaliittoteoreetikon
Suomalaisten tulevaisuus on karu

Uutissuomalaisen lista hallituksen maahanmuuttopoliittisista toimista

Uutissuomalainen keräsi kokoon Petteri Orpon (kok) hallituksen maahanmuuttopoliittiset toimet. Vaikka olenkin jo aiemmin kirjoittanut asiasta, päätin kopioida jutun väliotsikot tähän, koska näin syntyy varsin mukava kokonaiskuva asiasta. Näin siksi, että vasemmalle kallellaan olevat valtamediamme - Yleisradio ja Helsingin sanomat - ovat pitäneet näitä hallituksen toimia varsin vähän esillä. 

1. Oleskelulupien ehtoja on kiristetty

2. Kansainvälinen suojelu on muutettu luonteeltaan väliaikaiseksi

3. Suomen kansalaisuuden saaminen on vaikeutunut

4. Säilöönoton enimmäiskesto on pidentynyt

5. Maahantulokieltoa on kiristetty

6. Rajamenettely on otettu käyttöön

7. Vastaanottorahaa on pienennetty

Jutussa haastatellun Helsingin yliopiston politiikan tutkijan, dosentti Pasi Saukkosen mukaan kiristykset ovat kovimpina, mitä tällä vuosituhannella on nähty. Hänen mukaansa jää kuitenkin nähtäväksi, miten ne vaikuttavat Suomen kehitykseen.

Omalta osaltani totean, että tämä on pieni haitta, sillä me tiedämme kuitenkin nyt jo varsin hyvin, miten tähän asti toteutunut - erityisesti kehitysmaista tänne suuntautunut - maahanmuutto on vaikuttanut sekä kotimaahamme että naapurimaahamme Ruotsiin. Enkä ainakaan minä halua sen kaltaisen kehityksen jatkuvan enää yhtään pidemmälle. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ennuste seuraavasta eurooppalaisesta sisällissodasta 
Espanjalainen ja suomalainen ratkaisu
Anders Adlercreutz ja muunneltu totuus