Irakilaismiehen tapaus sekä EIT:n ja Pakolaineuvonnan asema

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen taannoinen munaus irakilaismiehen väitetyssä kuolintapauksessa on paljastumassa vieläkin absurdimmaksi kuin alkuun kerrottiin. Siten sen arvovalta oikeusistuimena on syytä asettaa kyseenalaiseksi silkan epäpätevyyden takia. Perustan tämän näkemykseni Helsingin käräjäoikeudesta kerrottuihin seikkoihin. 

MTV3:n muutaman päivän takaisen uutisen mukaan miehen kuolintodistuksessa ei ollut edes kuolinpäivää eikä -aikaa. Uudemman jutun mukaan Suomen maahanmuuttovirasto oli myös kertonut EIT:lle, ettei asiakirjojen aitoudesta voinut varmistua. Eikä EIT:lle oltu toimitettu edes alkuperäistä todistusta. 

Näistä seikoista huolimatta kyseinen oikeusistuin katsoi Suomen syyllistyneen ihmisoikeusrikkomukseen - osoittaen ammattitaidottomuutta ja ihan yksinkertaisesti täydellistä huolimattomuutta ja terveen järjen puutetta. Lisäksi edellä kuvaamieni seikkojen olisi - ihan minkä tahansa legitiimin logiikan mukaan - pitänyt johtaa syyttömyysolettaman käyttämiseen, koska todistusaineiston puutteiden olisi pitänyt ilmiselvästi asettaa varteenotettava epäilys irakilaismiehen tarinalle.

Mielenkiintoinen oli myös miehen suomalaisen asianajajan peruste sille, että hän uskoi tämän kuolleen. Hän nimittäin arveli, että sellainen väite olisi liian röyhkeä ollakseen valetta. Tämä siis irakilaismiehestä, joiden tunnetusti tiedetään olevan erityisen lahjakkaita viranomaisten röyhkeässä huijaamisessa (esimerkki, toinen ja kolmas).   

Siksi onkin syytä epäillä, ettei asianajaja puhu aivan totta, vaan esittää eduskuntakielellä sanottuna muunneltua totuutta. Siksi olisi syytä tutkia, onko hän ollut mukana irakilaisperheen juonessa omasta vapaasta tahdostaan ja tietäen hyvin mistä on kyse. Syyksi tähän riittänee hurmoksellinen suvaitsevaisuus, jota osoittaa hänen taustansa Pakolaisneuvonnassa ja jollaista on monia kertoja näkynyt myös esimerkiksi sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) puheissa (esimerkki).

Myös Pakolaisneuvonta ry:n asema suomalaisessa yhteiskunnassa olisi asetettava uuteen tarkasteluun. Mikäli ilmenee, että se tai sen johtava lakimies on tahallaan johtanut oikeutta harhaan, olisi asia käsiteltävä oikeudessa. Ja joka tapauksessa sen lausunnot ja kannanotot on jatkossa jätettävä ilman painoarvoa ilmeisen kritiikittömyyden takia. Lisäksi pitäisi olla selvää, ettei kyseiselle järjestölle ole perusteltua antaa minkäänlaista tukea veronmaksajilta kerätyistä varoista.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Viisi kysymystä irakilaismiehen ylösnousemuksesta Ohisalon tulevaisuuteen
Veikö irakilainen Suomen hallitusta ja EIT:tä kuin pässiä narussa?
EIT:n päätös ajoi Maria Ohisalon paniikkiin

 

Turvapaikanhakijoiden uusintahakemukset tehdään maassaolon pitkittämiseksi

Helsingin Sanomien mielipidesivuilla on syntynyt hassu keskustelu. Ensin turvapaikkabisneksestä leipänsä saavat Marjaana Laine ja Pia Lindfors väittivät vieraskynäkirjoituksessaan turvapaikanhakijoiden uusintahakemustulvan johtuvan ongelmista turvapaikanhakuprosessissa. Sen korjaamiseksi he esittivät turvapaikanhakijoille entistä kattavampaa oikeusapua - siis itselleen lisää töitä veronmaksajien piikkiin.

Kommenttiin vastasi tänä aamuna maahanmuuttoviraston Esko Repo, joka kertoi poliittisesti korrektisti, ettei yleisin syy uusintahakemuksiin ole turvapaikkaprosessin ongelmat. Niiden sijaan suurin osa uusintahakemuksista tehdään siksi, että hakija kertoo uudesta perusteesta, jota hän ei ole tuonut esille aiemmassa hakemuksessaan: puolessa hakemuksista hakija ilmoittaa joko luopuneensa islamista tai ruvenneensa kristityksi.

Samassa kirjoituksessaan Repo kertoi epäsuorasti myös asian, josta itse kukin voi päätellä hakemusten uusimisen todellisen syyn. Hänen mukaansa "viime vuonna noin puolet turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia. Uusintahakemuksiin tehdyistä päätöksistä 16 prosenttia oli myönteisiä ja 32 prosenttia kielteisiä." Toisin sanoen kaksi uusintahakemusta kolmesta oli tehtyjen päätösten perusteella arvioituna perusteettomia.

Itse tulkitsen tämän siten, että suurin osa hakemuksista tehdään puhtaasti maassaolon pitkittämiseksi. Tähän yllyttää erityisesti se, että - Revon sanoin - "uusintahakemusten määrää ei ole nykyisin rajoitettu".

Toisin sanoen veronmaksajien piikki turvapaikanhakijoiden oleskelulle on rajattomasti auki ja se houkuttelee uusintahakemusten väsäämiseen. Elintasopakolaisten lisäksi samaa piikkiä hyödyntävät Laineen ja Lindforsin kaltaiset Pakolaisneuvonnan ihmiset, jotka ymmärrettävästi pyrkivät pitämään tulonlähteensä avoinna hyvillä ja huonoilla syillä. Ja jopa tekosyillä kuten heidän vieraskynäkirjoituksensa osoitti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ketkä ovat syyllisiä Lesboksen leirin kauhuihin?
Maahanmuuttokeskustelun vaikeudesta
Löyhähdys laittomuutta edistävien hyvien ihmisten maailmasta