Historia painaa suomalaisuuden kuvassa

Meitä suomalaisia ihaillaan monin paikoin maailmalla hurjina taistelijoina, jotka pysäyttivät talvisodassa puna-armeijan valtavalla ylivoimalla tekemän hyökkäyksen. Jotkut muistavat myös takavuosien suuret urheilumenestyjät Paavo Nurmesta Lasse Viréniin tai vaikkapa jääkiekkoilijoidemme menestyksen hetket. Ja ehkä joillakin ovat vielä mielessä ajat, jolloin Suomea luonnehtivat Nokian kännyköiden maailmanvalloitus ja maailman laadukkain peruskoulutus.

Tai ainakin meillä on tällainen mielikuva. Emmekä tule useinkaan pohtineeksi sitä, että itsenäisyytemme on vain hiukan yli sadan vuoden mittainen, ja sitä edelsivät reilun sadan vuoden jakso tsaarin Venäjän suuriruhtinaskuntana ja noin 700 vuoden korpivaellus Ruotsin valtakunnan riistettynä ja alistettuna itäosana. 

* * *

Edelle kuvaamani kaksi puolta suomalaisuudessa näkyvät monella tavalla kansallisessa kulttuurissamme ja muodostavat suorastaan oudon kokonaisuuden, jossa näkyy turhan usein oman arvon tunnistamisen sijaan melkoinen annos kansallista epävarmuutta. Eikä se ole hyvä asia Suomelle eikä suomalaisuudelle.

Esimerkkinä tästä huomasin tänään artikkelin, jonka pelkkä otsikko kertoi omaa kieltään suomalaisuuden satojen vuoden alistamisen seurauksista. Sen mukaan "viileä ilmasto tuo Suomeen yhä enemmän turisteja – moni pitää sen markkinointia epäeettisenä".

Itse jutussa kerrottiin ensin siitä, kuinka Suomi on alkanut kiinnostaa matkailijoita viileän ilmastonsa takia. Mutta sen sijaan, että suomalaiset matkailuyrittäjät iloitsisivat asiasta, ja pyrkisivät hyödyntämään sitä, näki Helsingin matkailutiimin päällikkö asiassa ongelman.

Niinpä hän kertoi, ettei Helsinki hyödynnä ilmastoa markkinoinnissaan, sillä se ei sovi kestävän matkailun arvomaailmaan. Niinpä hänen tiiminsä panostaa Suomeen valuuttaa tuovan kansainvälisen turismin sijaan kotimaan matkailuun ja maata pitkin tapahtuvaan matkustamiseen. Lisäksi hän suorastaan harmitteli sitä, että Etelä-Euroopassa matkanjärjestäjät saattavat omassa markkinoinnissaan käyttää hyväkseen Helsingin leutoa ilmastoa etelän kuumuuteen kyllästyneiden ihmisten houkuttelemiseen.

* * *

Vielä Helsingin kaupungin tiimipäällikköäkin tiukemman luuseri-kannan otti Lapin yliopiston matkailun kulttuurintutkimuksen professori Soile Veijola. Hänen näkemyksensä on suorastaan eskatologinen nähdessään, että "viileysturismi on eräänlainen elinolosuhteiden tuhoamisen lippulaiva. Paetaan tuhoa ja tuhotaan samalla lisää". 

Niinpä professori kauhisteli artikkelissa sitä, kuinka monet matkailualan yrittäjät maksimoivat omaa taloudellista etuaan ja kuluttajat maksimoivat nautintoaan. Lisäksi hän painotti, että lentomatkustaminen ja matkailun takia rakentaminen hyödyntämällä uusiutumattomia luonnonvaroja on epäekologista.

* * *

Näitä lukiessani en niinkään jäänyt pohtimaan matkailuun liittyvän taloudellisen taseen 1,6 miljardin euron alijäämää, vaan alussa mainitsemaani Suomen historian meihin lyömää taakkaa. Se näkyy edelleen monessa paikassa, kuten edeltä saatoitte itse todeta – arvoisat lukijani – matkailuun liittyvän liiketoiminnan osalta. 

Tämä on hämmästyttävää, sillä olemmehan me olleet itsenäisiä jo 109 vuoden ajan, eikä tältä ajalta puutu näyttöjä siitä, että pystymme kansakuntana myös suorastaan sankarillisiin tekoihin. Mutta miksi se kaikki ei edelleenkään näy terveenä kansallistuntoja, vaan menestyksen hetkenäkin me iloitsemisen sijaan koemme kerta toisensa jälkeen orjamaista syyllisyyttä onnistumisestamme tai meistä itsestämme riippumattomien menestystekijöiden hyödyntämisestä.

* * *

Tosiasiassa ihmiset ympäri maailman haluavat matkustaa näkemään uusia paikkoja ja kokemuksia – ja tuottavat joka tapauksessa sen jalanjäjen, joka siitä syntyy. Meidän osaltamme se tarkoittaa, että vaikka professori olisikin sinänsä oikeassa kritiikissään, kaikki nuo haittavaikutukset syntyvät joka tapauksessa – riippumatta siitä suuntautuvatko turistivirrat Suomeen vai muualle. 

Tästä syystä matkailun markkinoinnissa ei ole kyse epäekologiasta tai ilmastosta, vaan siitä, että otammeko me oman osamme ihmisten lomanviettoon liittyvästä taloudellisesta hyödystä vai jätämmeko sen muiden jaettavaksi. Voittajakansoille vastaus on itsestäänselvä – samoin kuin orjamentaliteetilla varustetuille surkimuksille. 

Siksi kysymys kuuluu, että millä ihmeellä me saisimme parannetuksi 800 vuoden alistamisen tuottaman jäljen sielussamme? Ja sitä kautta iloitsemaan menestyksestämme niin matkailussa kuin muillakin elämänalueilla. Eli nostamaan itsemme voittajakansojen joukkoon sekä henkisesti että taloudellisesti.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kehitysmaalaista ajattelua

Toimiiko Helsinki-Vantaalla kartelli?
Suomen historian kurjin aika

Ylen hallintoneuvoston tulee huolehtia lain noudattamisesta yhtiön toimituksessa

Päättyvä viikko jää historiaan sananvapauden kannalta surullisena. Näin siksi, että viestintäprofiililtaan maamme suurimmista valtamedioista poikkeava AlfaTV meni konkurssiin. 

Kanavan omistajista kansanedustaja Harry Harkimo (Liike) totesi lakonisesti, että "jos jotakin asiaa ei saa kannattavaksi, sitä ei saa kannattavaksi. Eihän sille mitään voi."

Seinäjokelainen autoalan yrittäjä Joni Nelimarkka puolestaan kertoi, että häntä "harmittaa koska kyseessä oli nousujohteinen kanava ja siinä oli hyvä imu päällä. Ajat ovat kuitenkin kovat ja tässä tilanteessa Suomesta ei löytynyt riittävää rahoitusta."

Kanavalla maan parasta poliittista keskusteluohjelmaa tehnyt Sanna Ukkola puolestaan maalasi synkkää kuvaa suomalaisesta mediakentästä. Hänen mukaansa se on Suomessa "hyvin keskittynyttä. AlfaTV teki paljon suomalaista ajankohtaisohjelmaa, ja nyt tämän genren määrä romahtaa. TV-ala on kallista ja etenkin viime aikoina meillä on ollut kriisiä kriisin perään ja mainoksistahan ne rahat lähtevät ensimmäisenä."

Tämä kaikki tarkoittanee jatkossa sitä, että Ylen ja Helsingin sanomien vetämä punavihreä tulkinta maailman tapahtumista saa - jos mahdollista - entistäkin hallitsevamman aseman suomalaisessa tiedonvälityksessä. Se ei tapahdu räikeästi, vaan salakavalasti valitsemalla kommentaattoreiksi pääsääntöisesti toimituksen näkemyksiä myötäileviä asiantuntijoita sekä jakamalla ruutuaikaa poliittisesti epätasaisesti sorsimalla toimituksissa epämiellyttäviksi koettujen puolueiden edustajia ja vastaavasti päästämällä toimituksen linjaa lähellä olevia poliitikkoja ääneen suhteettoman usein.

Niinpä päätin laskea jälleen Ylen A-studiossa ja A-talkissa esiintyneiden poliitikkojen määrän tältä syksyltä eli 1.9.-24.11. väliseltä ajalta. Saamistani luvuista laskin myös suhdeluvun sille, millä frekvenssillä kunkin puolueen poliitikot oli valittu esiintyjiksi suhteessa puoluekantaan. Lopputuloksena syntyi seuraava taulukko.

Taulukosta nähdään, että puolueista SDP:tä, Keskustaa ja Vihreitä kutsuttiin nauttimaan veronmaksajien kustantamaa TV-aikaa eniten suhteessa niiden kannatukseen (eli kansanedustajien määrään) viime vaaleissa äänestäneiden kesken. Näitä puolueita lähelle pääsivät myös Kokoomus ja Vasemmistoliitto. 

Perussuomalaiset jäivät jälleen muita suurpuolueita sekä äärimmäistä vihervasemmistoa vähemmälle TV-ajalle kuten myös Kristillisdemokraatit, Ruotsalainen kansanpuolue ja Liike Nyt. Huomioiden aiemmat selvitykseni samasta aihepiiristä (yksi, kaksi, kolme ja neljä), voitaneen todeta kiistatta osoitetuksi, että Ylen toimitus sorsii ajankohtaisohjelmissaan pienpuolueita pois lukien erityisesti Vihreät - mutta myös Vasemmistoliitto - sekä rajaa suurista puolueista Perussuomalaisille tarjottua näkyvyyttä. 

En tiedä kuinka monta kertaa minun on laskettava nämä luvut ennen kuin Ylen hallintoneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin ilmoittamalla yhtiön toimitukselle sen velvollisuudesta noudattaa Ylestä annetun lain  kirjainta ja tarkoitusta. Tällaiselle puuttumiselle on nimittäin selvät perusteet. 

Laissa nimittäin todetaan sanatarkasti, että "julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti... tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia" ja "ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat". Sekä lisäksi painotetaan, että "yhtiön on toiminnallaan edistettävä sananvapautta, korkeatasoista journalismia ja median monimuotoisuutta".

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vihreät ovat saaneet ylivoimaisesti eniten verorahoitteista näkyvyyttä loppuvuonna 2021
Yle vahvisti poliittisen sitoutuneisuutensa
AlfaTV

Onko karismaattinen guru uskottavampi kuin tieteentekijä?

Nykymaailmassa on monilla tahoilla tarve kertoa ihmisille valeuutisia - esimerkkinä vaikka presidentti Putin tai erilaiset salaliittoporukat. Näin siitä huolimatta, että kokonaisuuden kannalta olisi kaikkien etu, että ihmiset ja yhteisöt tekisivät päätöksiään tosiasioiden perusteella. 

Siksi kaikissa vähänkin vauraammissa maissa on organisoitu tutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa maailmasta ja maailmankaikkeudesta. Toisaalta ihmiset ovat taipuvaisia täyttämään tiedontarvettaan myös erilaisilla uskomuksilla tai kokonaisilla uskonnollisilla oppirakennelmilla. Niinpä maailmassa on tuhansia erilaisia uskontoja suurista maailmanuskonnoista mitä omituisempiin lahkoihin, erilaisiin uususkontoihin ja kaikenlaisten gurujen vetämiin yhden asian oppirakennelmiin. 

Nämä seikat tulivat mieleeni kun eteeni sattui tutkimus, jossa oli selvitetty erilaisten tietolähteiden luotettavuutta ihmisten silmissä. Siinä haluttiin ymmärtää, kuinka yksittäisten ihmisten uskonnolliset maailmankuvat vaikuttavat heidän luottamukseensa erilaisiin tiedonlähteisiin. 

Asiaa selvittääkseen tutkijat pyysivät yli 10 000 internetin käyttäjää 24 maasta lukemaan fiksulta kuulostavia, mutta kuitenkin todellisuudessa merkityksettömiä lausuntoja näyttäen samalla kuvaa tekstin oletetusta lähteestä. Kuvat taas oli valittu siten, että niissä oleva henkilö oli ulkonäöltään helposti tunnistettavissa joko hengelliseksi tai tieteelliseksi auktoriteetiksi. 

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että maasta tai uskonnollisuudesta riippumatta osallistujat pitivät tutkijaksi tunnistetun hahmon absurdeja väitteitä uskottavampina kuin henkiseltä johtajalta tuleviksi kuvittelemiaan väitteitä. Tämä lainalaisuus oli kuitenkin heikompi niillä ihmisillä, jotka olivat ilmoittautuneet vahvasti uskonnollisiksi - eli heidän luottamuksensa tieteeseen, verrattuna uskonnollisiin väitteisiin, oli heikompi kuin muilla ihmisillä. Lisäksi tutkijat havaitsivat viitteitä siihen, että ihmiset ponnistelisivat enemmän sellaisen viestin tulkitsemiseen, jonka lähteeseen he luottavat.

Tutkijat nimesivät havaintonsa Einstein-ilmiöksi. Ja loppukaneetissaan he totesivat, että on runsaasti esimerkkejä, jotka osoittavat, että tiede toimii tärkeänä uskottavuuden vihjeenä. Esimerkiksi Donald Trumpin veljentyttären sukuhistoriakirjaa koristaa uskottavuutta lisäävä teksti "Mary L. Trump, PhD", kosmeettisten tuotteiden mainokset sisältävät usein tieteeseen viittavia väitteitä kuten "kliinisesti todistettu" tai "ihotautilääkärien suosittelema" ja jopa tupakkateollisuus on vedonnut tieteeseen esimerkiksi maniostamalla, että "lääkärit polttavat Cameleita enemmän kuin muita savukkeita". 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittinen korrektius ja väestötieteellinen tieto
Hölynpölyä
Suomalaiset ovat lähes immuuneja huuhaalle

Suomiko sananvapauden mallimaa?

Helsingissä Perussuomalaisten mainos toi esille sen ongelman, että humanitaaristen maahanmuuttajien asuttaminen pääkaupungin kunnallisiin vuokra-asuntoihin aiheuttaa kantaväestölle asuntopulaa. Mainoksessa oli kuvattu rappukäytävän asujalista, jossa lähes kaikkien nimien kohdalla luki "tuli jonon ohi". Kuvan alla oli teksti, jossa ongelma liitettiin huonoon maahanmuuttopolitiikkaan.

Mainos poistettiin sen jälkeen kun perussuomalaisten vastustajat olivat tehneet siitä useita valituksia. Päätöksen tekivät ulkomainosyhtiö JCDecaux ja Helsingin kaupungin liikennelaitos. Perusteluna nämä esittivät, että vaalimainos olisi vihjannut Helsingin vuokra-asuntojen jakamisessa suosittavan maahanmuuttajia. Lisäksi siinä oli annettu ymmärtää, että asunnon saaminen perustuisi jonottamiseen, vaikka näin ei ole.

Asiaa kommentoinut emeritusprofessori piti erikoisena, että mainos on poistettu rasismin perusteella, koska "kyseistä mainosta ei edes ole kohdistettu mihinkään ihmisryhmään". Lisäksi hän totesi, että erityisesti vaalimainosten sensuroinnin pitäisi olla todella korkean kynnyksen takana, koska vaaleihin "liittyy aina oikeus esittää näkemyksiä, kenties jopa laajempi oikeus kuin muutoin".

Perussuomalaiset tullevat ryhtymään vaalimainosten ilmeisen laittoman poistamisen seurauksena jonkinlaisiin toimenpiteisiin, mutta niiden luonnetta ei ole vielä päätetty. Eikä varmaan päätetäkään ennen vaaleja, sillä mainoksen poistaminen katukuvasta on antanut sille enemmän julkisuutta kuin se olisi koskaan voinut saada ilman poistamispäätöstä. 

Itse näen tapauksen erityisen huolestuttavana. Mainoksen esille nostama huoli on sekä todellinen että vakava, ja kaikista sellaisista on voitava puhua demokratiassa. Myös silloin, kun asiaan liittyvät maahanmuuttajat.

Vielä tärkeämpää on kuitenkin sananvapaus, joka tunnetusti erottaa ihmisten kannalta hyvät yhteiskunnat huonoista. Tässä mielessä Helsingin kaupungin liikennelaitos ja JCDecaux ovat osoittaneet ymmärtämättömyyttä - mutta omituista on myös se, etteivät demokraattisiksi itseään väittävät suomalaispuolueet ole asettuneen asiassa sananvapauden puolelle.  

Itselleni tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, että selkeästi suurin osa suomalaispuolueista on viime kädessä epädemokraattisen sensuurin kannattajia. Tämä ei tietenkään ole mitenkään uutta, sillä samaan viittaa myös se, ettei poliittinen kenttämme ole asettunut yksiselitteisesti puolustamaan Päivi Räsästä (kd) hänen jouduttuaan valtakunnansyyttäjän uskonnollisperusteisen sananvapausvainon kohteeksi.

Voidaankin hyvin kysyä, että mikä on yhtenä maailman vapaimpana pidetyn Suomen sanan- ja poliittisen argumentaation vapauden tilanne? Sekä vastata, että tosiasioiden pohjalta tarkasteltuna näyttäisimme olevan Valko-Venäjän diktaattorin Alexander Lukashenkon viitoittaman tien alussa. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vasemmistolainen sanaili vasemmistosta
Allardtin näkemyksen mukaan valta on annettava Perussuomalaisille!
Niljakasta ja röyhkeää tanssia oikeusvaltion haudalla

Helsinkiin halutaan ideologista mainontaa

Näyttää siltä, että meillä Suomessa usko ideologisesti ohjattuun sosialistiseen käskytysyhteiskuntaan on voimissaan. Siitä uusimman todisteen tarjosivat helsinkiläiset valtuutetut, jotka Mai Kivelän (vas) johdolla vaativat "ilmastohaitallisiin" tuotteisiin ja palveluihin liittyvien ulkomainosten kieltämistä. 

Kiellettäväksi valtuutetut halusivat lentomatkailun, yksityisautoilun, autojen myynnin ja vuokrauksen, lihatuotteiden ja muiden eläinperäisten tuotteiden, sähkösopimusten - pois lukien ekosähkösopimukset - sekä vaateteollisuuden - lukuun ottamatta vaatelainaamoita ja kierrätysvaatteita - ulkomainonnan. 

Kaupunkiympäristölautakunta päätyi yhdellä äänellä kannattamaan asiaa, joten sillä on kyllä kannatusta pääkaupunkimme päättäjien parissa. Lisäksi on hyvä muistaa, että punavihreällä falangilla on enemmistö Helsingin nykyisessä valtuustossa, joten kiellolla on hyvät läpimenon mahdollisuudet.

Nähtäväksi siis jää, haluavatko helsinkiläiset päättäjät suitsia yritysten toimintaedellytyksiä myös mainontaa ideologisin perustein rajoittamalla.

Tähän heillä on toki vaaleissa saatu mandaatti eli oikeus ja mahdollisuus. Jos kuitenkin on niin, että jotkut pääkaupunkilaiset eivät kannattaisi ideologisperusteista yrityselämän toimintaedellytysten käskytystä, on heillä mahdollisuus osoittaa se kesäkuun kunnallisvaaleissa. 

Siitä syystä saatan teille - arvoisat lukijani - tiedoksi jo viime helmikuun alussa tehdyn aloitteen allekirjoittajat puolueineen.

Mai Kivelä, Vasemmistoliitto
Dan Koivulaakso, Vasemmistoliitto
Said Ahmed Suldaan, Vasemmistoliitto
Alviina Alametsä, Vihreät
Johanna Nuorteva, Vihreät
Mia Haglund, Vasemmistoliitto
Paavo Arhinmäki, Vasemmistoliitto
Thomas Wallgren, Suomen Sosialidemoktaattinen puolue
Anna Vuorjoki, Vasemmistoliitto
Veronika Honkasalo, Vasemmistoliitto
Leo Stranius, Vihreät
Petra Malin, Vasemmistoliitto
Katju Aro, Feministinen puolue
Sami Muttilainen, Vasemmistoliitto
Sirpa Puhakka, Vasemmistoliitto

Ideologista käskytystä ovat siis ajamassa etenkin Vasemmistoliitto ja sen vahvana tukena Vihreät, Suomen Sosialidemokraattinen puolue sekä Feministinen puolue. Siten kaikkien ideologisista rasitteista vapaata taloutta kannattavien helsinkiläisäänestäjien kannattaa valita kesäkuinen ehdokkaansa näiden puolueiden listojen ulkopuolelta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kaupungin vuokra-asunnoista ja sosialismin kirouksesta
Ruokafasismia Helsingissä
Punavihreä Helsinki osoittaa äänestämisen tärkeyden

USA:ssa presidentti joutui sensuurin kynsiin

Yhdysvalloissa Facebook ja useat uutiskanavat ovat kieltäytyneet näyttämästä Donald Trumpin mainosta, jossa kaksi poliisia tappanut meksikolainen maahanmuuttaja ja Yhdysvaltoihin paremman elämän toivossa kävellen pyrkivä siirtolaiskaravaani yhdistetään toisiinsa. Syynä sensuuriin on se, että mainiosta pidetään rasistisena.

Wikipedian mukaan latinojen suhteellinen osuus Yhdysvaltain vangeista on kolminkertainen verrattuna valkoiseen väestöön. Siten Trumpin mainoksen (jota en ole nähnyt) perimmäinen sanoma latinomaahanmuuttajiin liittyvästä riskistä on totuudenmukainen, vaikka kukaan ei voikaan tietää maahan pyrkivien hondurasilaisten tulevaa käyttäytymistä.

Meille suomalaisille keskeinen opetus tästä mainoksesta on ehkä se, ettei suuressa lännessäkään olla täysin vapaita meille niin tutusta mielipidesensuurista. Ei, vaikka siellä sananvapaus onkin Suomea paremmin taattu, minkä merkkinä jokainen amerikkalainen on edelleen vapaa levittämään Trumpin mainosta - myös Facebookissa - vaikka sitä ei julkaistakaan kaupallisena tiedotteena.

Olisi hauska nähdä, kuinka Suomessa kävisi, mikäli Sauli Niinistö julkaisisi kevään eduskuntavaalien yhteydessä samankaltaisen mainoksen, jossa vaikkapa turvapaikanhakijat yhdistettäisiin Turun taannoiseen terroristiin.

Kieltäytyisivätkö valtamedia ja Facebook julkaisemasta sitä. Entä nettipoliisi, jos mainosta jaettaisiin sosiaalisessa mediassa? Ja kuinka kävisi itse presidentille: saisiko hän syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Media seuraa tarkoin muutaman tuhannen elintasopakolaisen marssia kohti pohjoista
Oliko Trump rasisti puhuessaan persläpimaista?
Typeryys kukkii Hollywoodissa

Ajatuksia herättävä mainos

Olen ihmetellyt Citymarketin internetissä pyörivää mainosta, jossa seisoo kolme lasta, etummaisena ilmiselvästi afrikkalaisia geenejä kantava suklaasilmä kädet puuskassa ja hänen takanaan oikealla pitkää mustaa tukkaa ja selvästi kantasuomalaista ihonväriä tummempaa hipiää kantava tyttö sekä vasemmalla kantasuomalaisen näköinen lapsi. Kuvaa tarkastellessa katse kiinnittyy kuin itsestään afrikkalaisgeenejä kantavaan - muiden jäädessä taka-alan koristuksiksi.

Mainoksen avautuessa lasten eteen ilmaantuu teksti "Saa olla cool", joka vaihtuu hetken kuluttua tekstiin "TUTUSTU SYYSMALLISTOON". Tarkoitus lienee siis mainostaa vaatteita.

Ensimmäinen mielleyhtymäni mainoksen asetelmasta oli, että nykyisin Keskon kohderyhmänä ovat näköjään ensisijaisesti afrikkalaisperäiset maahanmuuttajat ja vasta toissijaisesti muut maahanmuuttajat sekä kantasuomalaiset. Se tuntui tosin hiukan oudolta, koska Suomessa ylivoimaisesti paras ostovoima on käsittääkseni kantasuomalaisilla.

Vai onko niin, että Kesko on sittenkin havainnut afrikkalaisperäisiä geenejä kantavat maahanmuuttajat kantasuomalaisia innokkaammiksi vaateparsien uudistajiksi? En tiedä, mutta kovin uskomattomaltahan sellainen kuulostaisi ottaen huomioon heidän (sinänsä kyllä nopeasti kasvavan) osuutensa maamme asukkaista.

Seuraavaksi mieleeni tuli, että ehkäpä Kesko on sittenkin käyttänyt monikulttuurista mainostoimistoa, jonka näkemyksen mukaan suklaanruskea hipiä yhdistettynä suklaasilmiin on selvästi enemmän cool kuin vaalea iho ja suomalaiset sinisilmät? Jos näin on, niin muistuttaisin kuitenkin taannoisesta tapauksesta, jossa sana cool eli viileä esiintyi niin ikään tummahipiäisen lapsen kanssa samassa mainoksessa herättäen äärimmäisen voimakkaan negatiivisen reaktion.

Sitten mieleeni juolahti, että voisihan mainoksen asetelman tulkita myös siten, että etualan suklaasilmä on viileä, mutta taustalla olevat kaksi muuta lasta puolestaan "hotteja" eli kuumia seksuaalisväritteisessä mielessä. Tosin siinä tapauksessa tulkinta on sikäli arveluttava, että mainoksessa esiintyy selvästikin lapsia, joiden yhteydessä sanan hot käyttö saattaa tuottaa mielleyhtymän pedofiliaan. Sen täytäntöön panoahan ei Suomessa ainakaan vielä ole katsottu hyvällä, vaikka itse seksuaalinen kiinnostus lapsiin onkin tunnistettu parantumattomaksi.

Niin tai näin. Kovin mielenkiintoisen ja monia ajatuksia herättävän mainoksen Kesko on onnistunut saattamaan julkisuuteen. Omalta osaltani taidan kuitenkin varmuuden vuoksi sivuuttaa sen tuottamat monet mielleyhtymät ja sittenkin tehdä vaateostokseni sellaisista kilpailevista liikkeistä, joilla näyttäisi olevan intressi kaltaiseni tavallisen kantasuomalaisen vaatettamiseen ilman sen erikoisempia mielleyhtymiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Moniavioinen ja viileä apina
Media kehitysuskoisille lukijoille
Parasta mutta vanhentunutta ruokaa?

Moniavioinen ja viileä apina

Olen aika harvoin kehunut Helsingin Sanomia. Nyt teen poikkeuksen, sillä lehdessä tänään julkaistu Kristiina Markkasen juttu ansaitsee kiitoksen siitä, että se mainitsi moniavioisuuden yhtenä afrikkalaisen kurjuuden ja terrorismin syistä. Toki terrorismikytkennän vasta aivan jutun lopussa, jonne suurin osa lukijoista ei yleensä jaksa edetä.

Ei niin, ettei vähänkään tarkemmin maailman asioihin perehtynyt ihminen olisi tunnistanut moniavioisuuden aiheuttamia ongelmia. Olen itsekin kirjoittanut esimerkiksi siitä, kuinka vaimottomaksi jääneet nuoret miehet aiheuttavat yhteiskunnallista epävakautta, kehottanut tutkimaan somaleiden moniavioisuuden ja rikollisuuden välistä suhdetta ja todennut yhteyden terrorismin ja moniavioisuuden välillä.

Itselleni Markkasen kirjoituksessa oli uutta kuitenkin se, että afrikkalainen kristillisyys ja Suomen lähetysseura de facto hyväksyvät moniavioisuuden ihmisoikeusnäkökulmaan vedoten. Mielestäni se oli varsin mielenkiintoista.

Markkasen kirjoittama juttu ansaitsi kiitoksen juuri tästä syystä. Siis siksi, että sen tulisi herättää jokaisessa vähänkin ajattelukykyisessä henkilössä kysymyksen siitä, että miksi me emme tee moniavioisuudelle mitään edes kristittyjen piirissä vaan piiloudumme ihmisoikeuksien taakse.

Näin siitä huolimatta, että Markkanen kertoo kirjoituksessaan myös naisista, jotka ovat paenneet näitä "ihmisoikeuksia". Eikä heillä ole vähäisintäkään aikomusta palata takaisin kotiinsa niiden pariin.

Miksi emme siis vaadi edes Suomeen muuttaneita pakolaisia noudattamaan kaksinnaimisen kieltävää lakia, vaikka siitä tiedetään pidemmän päälle seuraavan ilmiselviä yhteiskunnallisia ongelmia. Piiloudummeko mekin valheellisten ihmisoikeuksien taakse, vai pelkäämmekö rasismin leimaa, kuten rotherhamilaiset salliessaan muslimivetoisen etnisesti brittiläisten lasten paritusringin toiminnan vuosikausien ajan siitä huolimatta, että asia oli viranomaisten tiedossa?

* * *

Kun nyt sitten jälleen kerran kirjoitin afrikkalaisuudesta, en malta olla lisäämättä pientä kommenttia Hennes & Mauritzin taannoiseen mainokseen tummahipiäisestä pojasta paita päällään. Paidassa närää herättänyt virke kuului että "Coolest monkey in the jungle", suomeksi "Viidakon viilein apina”.

Vaikka olenkin tutkija, en aio käsitellä sen enempää sitä, että ihminen (ihonväristä riippumatta) kuuluisi normaalien taksonomisten kriteereiden perusteella luokitella pikemminkin simpanssin sukuun - ja sen tieteellisenä lajinimenä tulisi siten olla Pan sapiens - kuin omaan sukuhaaraansa (Homo sapiens). Enkä sitäkään, että maapallon viidakoissa asuvat ihmiset ovat pääosin tummaihoisia.

Tapaus on nostattanut tunteita ympäri maailmaa. Tästä esimerkkinä tämän aamun lehti mainitsee eteläafrikkalaisten bantujen riehuneen siksi villisti (eikä siis viileästi), että H&M päätti sulkea sikäläiset liikkeensä työntekijöiden turvallisuuden takia.

Omalta osaltani odotan suurella kiinnostuksella tapauksen jälkiseurauksia. Erityisesti sitä, onko vaatekauppiaiden ensi kevään ulkomainoksissa viime vuosia harvemmassa tummaihoisia mannekiineja mallaamassa talven jäljiltä lähes kalmankalpeille suomalaisille kaupattavia vain seksuaalibiologisesti strategisimmat ruumiinosat peittäviä vaatekappaleita.

Onhan nähdäkseni mahdollista nähdä tummahipiäisiä naisia sovinistis-rasistisesti sortavana sekin, että valkoihoisille suunnatuissa viesteissä keikistelee kaiken kansan töllötettävänä tummahipiäisiä naisia alusasuisillaan. Miksei siis siitäkin voisi halutessaan loukkaantua?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiirissä:
Moniavioisuuden korkea hinta
Moniavioisuus ja maahanmuuttopolitiikan seuraukset Ruotsissa
Vihreät nuoret prostituution, tasa-arvon ja ISISin asialla

Media kehitysuskoisille lukijoille

Suomeen on syntymässä uusi verkkojulkaisu, jonka kohderyhmänä ovat päättäjät. Mukana on useita tunnettuja toimittajia ja muita henkilöitä, mutta alkuperäisuutisia ei edes pyritä tekemään.

Sen sijaan pyrkimyksenä on tuottaa tiiviitä ja "kehitysuskoisia" juttuja. Lisäksi julkaisun päätoimittajan mukaan "me yritetään nähdä paljon vaivaa lukijan puolesta". Nähtäväksi jää, mitä nämä luonnehdinnat tarkoittavat.

Oma mielenkiintoinen lisänsä on ns. natiivimainonta, jossa mainoksista tehdään julkaisun tavallisten juttujen näköisiä ja lukijan tehtäväksi jää huomata, ettei kyse olekaan puolueettomasta uutisoinnista vaan kaupallisesta vaikutusyrityksestä. Toivottavasti uuden julkaisun lukijoilla on hyvä medialukutaito.

Edelle kirjoittamani tarkoittanee sitä, ettei uudessa verkkojulkaisussa ole edes teoriassa tarkoitus käsitellä maailman menoa tasapuolisesti, vaan pyrkiä vaikuttamaan oman maailmankatsomuksen puolesta. Sikäli se muistuttaa esimerkiksi blogikirjoituksia tai puoluelehtiä.

Tämä kaikki on osa median pirstaloitumisprosessia ja sellaisena ehkä väistämätöntä. Edellinen merkittävä avaus tähän suuntaan oli Oikea Media, joka lienee löytänyt lukijakuntansa arvokonservatiivisen maailmankatsomuksen omaavista ihmisistä, ja jossa rinnakkaisjulkaistaan myös suurin osa tämän blogin kirjoituksista.

Tämä mediakentän pirstaloituminen tarkoittaa käytännössä sitä, että juuri nyt olisi viimeinen hetki ryhtyä kouluttamaan kansalaisia siihen, ettei kenenkään ole enää syytä rakentaa maailmankuvaansa yhden ainoan median varassa, vaan haeskella uutisia ja näkökulmia sieltä ja täältä. Ja sitä kautta luoda kustakin asiasta oma synteesinsä sillä periaatteella, että paras argumentti voittakoon.

Toivotan siis arvoisalle lukijalleni hyviä hetkiä mitä erilaisimpien medioiden lukijana. Kun tutkailee myös itsensä kanssa erimielisten näkemyksiä välttyy ummehtumasta omaan kuplaansa ja ajatukset säilyvät raikkaina. Samalla toivotan syntymässä olevan verkkojulkaisun tervetulleeksi kilpailemaan tiedonhaluisten kiinnostuksesta ja ajasta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Mihin YTL haluaa ohjata abiturientteja?

Satu Vesantola kaipasi asiallista kritiikkiä

Media värittää maailmankuvaamme

Parasta mutta vanhentunutta ruokaa?

Oletko koskaan ostanut kaupasta leipää, jossa on parasta ennen -merkintä huomenna, mutta maistaessasi se on ollut jo ilmiselvästi parhaat hetkensä nähnyt; etenkään valkoinen leipähän ei ole parhaimmillaan kuin leivontapäivänä. Toki se on syötävää sen jälkeenkin, mutta se ei ole tässä oleellista, sillä päiväyksessä lukee parasta ennen eikä syötävää.

Itse tiedän kaikista leivistä, joita normaalisti syön, kuinka pitkä väliaika on parasta ennen päivän ja leivontapäivän välillä. Näin osaan ostaa aina tuoretta leipää, eli sellaista joka on oikeasti parhaimmillaan. Tai jos jostain syystä joudun ostamaan vanhempaa leipää tiedän jo kaupassa saavani sellaista.

Joku voi ajatella, että nariseepa Professori turhasta. Ehkä niinkin, mutta keskeistä tässä ei ole leipäni tuoreus vaan oikean tiedon antaminen kuluttajalle. Ja kyllähän jokainen joutuu aina silloin tällöin syömään vanhaa leipää - enkä minäkään heitä roskiin pari päivää sitten ostamaani leipää, vaikkei se enää parhaimmillaan olekaan.

Leivän lisäksi esimerkiksi itse kalastamaani kalaan kaikkina kesinä tottuneena en voi olla maistamatta kaikkia niitä härskiintyneitä rasvoja, joita viikon ajan tiskillä olleeseen vesielävään on kertynyt. Mutta en valita, sillä myytävissä kaloissa on parasta ennen -päiväyksen tilalla viimeinen käyttöpäivä. Ja nykyään myös pyydystyspäivä. Olettaen, ettei päiväyksissä huijata voi tätä merkitsemistapaa pitää erittäin informatiivisena ja kuluttajaystävällisenä.

Mutta onko aivan varmaa, että kauppamiehen merkinnät ovat aina oikein? Ainakaan en ole saanut pilaantunutta kalaa sen jälkeen kun myyntitiskeillä on ollut pyydystyspäivät vaikka aiemmin näin kävi aina silloin tällöin.

Luottamukseni kuitenkin horjui tänään kun Helsingin Sanomat kertoi kuluttajatutkimusyhdistys Whichin autojen kulutukseen ja annettuihin lupauksiin liittyvästä vertailusta. Kaikkiaan 200 testausta autosta vain kolmen kulutus oli oikeasti sellainen kuin valmistajat ilmoittivat. Näitä olivat 1,2 litran Skoda Roomster, 2 litran dieselmoottorilla varustettu Mazda Fastback sekä dieselillä varustettu Skoda Yeti.

Kaikki muut autonvalmistajat ovat siis katsoneet asiakseen huijata asiakkaitaan tavalla tai toisella - surkein esimerkki oli Mitsubishi Outlander PHEV Hybrid, jonka kulutus oli yli kaksinkertainen luvattuun. Huomioiden auton luonteen maailmanpelastamiseen tarkoitettuna hybridinä voidaan vedätystä pitää todella raskauttavana. Etenkin kun auton myymiseen käytetty iskulause kuuluu "bensalitralla töihin ja takaisin?"

Eli olkaapa tarkkana siellä kuluttajamarkkinoilla. Epäilkää mainoksia, kyselkää tarkennuksia ja varokaa epärehellistä myyjää!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suosi virolaista... eiku älä suosikaan
Älä syö narsisseja!
Likaista, sanoi media