maanantai 27. huhtikuuta 2015

Parasta mutta vanhentunutta ruokaa?

Oletko koskaan ostanut kaupasta leipää, jossa on parasta ennen -merkintä huomenna, mutta maistaessasi se on ollut jo ilmiselvästi parhaat hetkensä nähnyt; etenkään valkoinen leipähän ei ole parhaimmillaan kuin leivontapäivänä. Toki se on syötävää sen jälkeenkin, mutta se ei ole tässä oleellista, sillä päiväyksessä lukee parasta ennen eikä syötävää.

Itse tiedän kaikista leivistä, joita normaalisti syön, kuinka pitkä väliaika on parasta ennen päivän ja leivontapäivän välillä. Näin osaan ostaa aina tuoretta leipää, eli sellaista joka on oikeasti parhaimmillaan. Tai jos jostain syystä joudun ostamaan vanhempaa leipää tiedän jo kaupassa saavani sellaista.

Joku voi ajatella, että nariseepa Professori turhasta. Ehkä niinkin, mutta keskeistä tässä ei ole leipäni tuoreus vaan oikean tiedon antaminen kuluttajalle. Ja kyllähän jokainen joutuu aina silloin tällöin syömään vanhaa leipää - enkä minäkään heitä roskiin pari päivää sitten ostamaani leipää, vaikkei se enää parhaimmillaan olekaan.

Leivän lisäksi esimerkiksi itse kalastamaani kalaan kaikkina kesinä tottuneena en voi olla maistamatta kaikkia niitä härskiintyneitä rasvoja, joita viikon ajan tiskillä olleeseen vesielävään on kertynyt. Mutta en valita, sillä myytävissä kaloissa on parasta ennen -päiväyksen tilalla viimeinen käyttöpäivä. Ja nykyään myös pyydystyspäivä. Olettaen, ettei päiväyksissä huijata voi tätä merkitsemistapaa pitää erittäin informatiivisena ja kuluttajaystävällisenä.

Mutta onko aivan varmaa, että kauppamiehen merkinnät ovat aina oikein? Ainakaan en ole saanut pilaantunutta kalaa sen jälkeen kun myyntitiskeillä on ollut pyydystyspäivät vaikka aiemmin näin kävi aina silloin tällöin.

Luottamukseni kuitenkin horjui tänään kun Helsingin Sanomat kertoi kuluttajatutkimusyhdistys Whichin autojen kulutukseen ja annettuihin lupauksiin liittyvästä vertailusta. Kaikkiaan 200 testausta autosta vain kolmen kulutus oli oikeasti sellainen kuin valmistajat ilmoittivat. Näitä olivat 1,2 litran Skoda Roomster, 2 litran dieselmoottorilla varustettu Mazda Fastback sekä dieselillä varustettu Skoda Yeti.

Kaikki muut autonvalmistajat ovat siis katsoneet asiakseen huijata asiakkaitaan tavalla tai toisella - surkein esimerkki oli Mitsubishi Outlander PHEV Hybrid, jonka kulutus oli yli kaksinkertainen luvattuun. Huomioiden auton luonteen maailmanpelastamiseen tarkoitettuna hybridinä voidaan vedätystä pitää todella raskauttavana. Etenkin kun auton myymiseen käytetty iskulause kuuluu "bensalitralla töihin ja takaisin?"

Eli olkaapa tarkkana siellä kuluttajamarkkinoilla. Epäilkää mainoksia, kyselkää tarkennuksia ja varokaa epärehellistä myyjää!

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suosi virolaista... eiku älä suosikaan
Älä syö narsisseja!
Likaista, sanoi media

3 kommenttia:

  1. Ostimpa tänään Anjalan lähikaupasta ohraleivän vähän vaille 8 illalla, siihen oli lätkäisty 30 prosentin alennuslappu. Normaalisti ostan normaalihintaisia, mutta nyt ei ollut muita jäljellä.

    Kassalla sitten kysäisin että kuinka vanha leipä mahtaa olla, kun siinä tuo alennus on. Kassan rouva sanoi että tämän päivän leipää se on, mutta merkkaavat sen päivän lopuksi.

    VastaaPoista
  2. Ainakin viime vuosituhannella oli Stockmannin ruokapuolella sellainen sääntö, että lihaa ei myyty enää viimeisenä myyntipäivänä (henkilökunta sai ostaa sen edullisesti ja meillä syötinkiin silloin paljon sisäfilettä). Toisaalta jos asiakas sai (omasta mielestään) huonoa tavaraa, se hyvitettiin kyselemättä edes kuittia. Ja mihin sitä mentiin, kun haluttiin varmasti saada hyvää? Stockmannin Herkkuun. Se oli ansaittu maine. Enää en ole sattuneesta syytä kyseisessä kaupassa asioinut.

    VastaaPoista
  3. Voisin tässä hieman puolustaa autovalmistajia: he tekevät testinsä EU:n määrittelemän testinormin mukaan. Koska tämä normi on pysynyt samana jo pitkään, tietävät valmistajat tasan tarkkaan kuinka auto kannattaa testiin valmistella ja kuinka testisuoritus optimoidaan tuottamaan mahdollisimman pienet lukemat. Näin ollen on mielestäni turhaa syyllistää valmistajia huijaamisesta. Samalla tavallahan formuloissa valmistajat yrittävät löytää sääntörajoitteiden sallimissa rajoissa itselleen edullisimmat ratkaisut. (Erityisesti hybridin tapauksessa tällainen vertailu on idiotismia, koska saavutettu kulutus riippuu täysin siitä kuinka usein ajorytmi sallii auton lataamisen. Tiedän nimittäin ainakin kolme PHEVin omistajaa, jotka säännönmukaisesti pääsevät tuohon litran keskikulutukseen - johtuen siitä, että heidän työmatkansa on riittävän lyhyt ja autoa voi ladata työpaikan aikana.)

    Mitä autojen kulutuksiin tulee, niin tosiasiahan on että sitten suorasuihkutustekniikan keksimisen ei ole saavutettu mitään kulutuksellisesti käänteentekeviä parannuksia moottoritekniikkaan. Peruskokoinen japanilaisauto kulki 6-7 litran keskikulutuksilla jo 90-luvulla ja kulkee edelleen. Keskimääräiset reaalikulutuksetkin ovat tippuneet ainoastaan 1-2 litraa - toki autoihin on tullut myös lisää massaa parantuneen turvallisuuden myötä, joten ei sikäli huono suoritus. Tästä huolimatta nauran nyt ja tulen vielä pitkään nauramaan niille, ketkä vaihtavat autonsa uudempaan vain polttoainetaloudellisista syistä. Sitä välirahaa ei saa koko auton elinikänä takaisin.

    P.S. Kiitos hyvästä blogista, Yrjöperskeleen linkin kautta tänne löysin ja tulen lueskelemaan jatkossakin.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!