Tummahipiäinen nainen kuvittaa suomalaisen himoverotuksen seurauksia

Helsingin sanomat teki jutun hintaeroista Suomen ja Ruotsin välillä. Syinä niihin ovat länsinaapurin viime aikojen veronalennukset sekä kelluva valuutta. 

Jutun mukaan Ruotsi on puolittanut elintarvikkeiden arvonlisäveron 12 prosentista 6 prosenttiin, mutta Suomessa valtio rokottaa ruuan ostajia peräti 13,5 prosentilla. Länsinaapurissa on myös alennettu useita kertoja polttoaineveroja, minkä seurauksena hintaero Suomeen on ollut parhaimmillaan noin 80 senttiä litralta. Myös alkoholi- ja tupakkatuotteet ovat Ruotsissa Suomea kevyemmän valmisteveron piirissä. 

* * *

Taustalla on luonnollisesti Ruotsin kunnossa oleva talous, joka on mahdollistanut veronlaskut. Maan julkinen velka on laskenut viimeisten 20 vuoden aikana, kun taas Suomen velkaisuus on noussut raketin lailla siten, että sen taso on noin kolminkertainen suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

Tämä kaikki on tärkeää tuoda esille nyt, kun suomalaiset valmistautuvat äänestämään vajaan vuoden kuluttua. Ehkäpä tietoisuus velkaantumisen kustannuksista auttaa heitä eli meitä valitsemaan sellaisia puolueita ja ehdokkaita, jotka eivät kannata verotuksen kiristämistä, vaan pikemminkin julkisten menojen vähentämistä. 

* * *

Noin muuten olin hiukan yllättynyt siitä, että HS:n toimitus oli valinnut kuvituskuvansa suomalaiseksi mannekiiniksi afrikkalaistaustaisen maahanmuuttajanaisen. Mutta mitäpä siitä, olemmehan me jo tottuneet siihen, että suomalaisuus ei ole etninen ominaisuus, vaan pelkkä kulttuurinen konstruktio. 

Sitä paitsi, kyseinen naisihminen oli oululainen konetekniikan opiskelija Ruth Igbinidu-Uwuigbe, joka työskentelee kolmatta kesää Tornion Outokummulla. Siis oman viiteryhmänsä eliittiä, jonka esimerkin soisi saavan seuraajia mahdollisimman monesta muustakin – mieluiten kaikista – Afrikasta Suomeen saapuneesta maahanmuuttajasta. 

Toiveeni tosin lienee turha. Mutta se ei ole kuvituskuvan naisen – vaan suomalaisen maahanmuuttopolitiikan – syytä. Ja siksi äänestäjien kannattaa ottaa kevään vaaliuurnilla huomioon verotuksen lisäksi myös sen kuntoon saattaminen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
SDP:llä on veret seisauttava kannatus lähi-itäläisten ja pohjoisafrikkalaisten parissa
Antti Lindtmanin lista: veronkorotuksia ja Palestiinan tunnustaminen
Himoverotus huolettaa suomalaisia

Onko karismaattinen guru uskottavampi kuin tieteentekijä?

Nykymaailmassa on monilla tahoilla tarve kertoa ihmisille valeuutisia - esimerkkinä vaikka presidentti Putin tai erilaiset salaliittoporukat. Näin siitä huolimatta, että kokonaisuuden kannalta olisi kaikkien etu, että ihmiset ja yhteisöt tekisivät päätöksiään tosiasioiden perusteella. 

Siksi kaikissa vähänkin vauraammissa maissa on organisoitu tutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa tietoa maailmasta ja maailmankaikkeudesta. Toisaalta ihmiset ovat taipuvaisia täyttämään tiedontarvettaan myös erilaisilla uskomuksilla tai kokonaisilla uskonnollisilla oppirakennelmilla. Niinpä maailmassa on tuhansia erilaisia uskontoja suurista maailmanuskonnoista mitä omituisempiin lahkoihin, erilaisiin uususkontoihin ja kaikenlaisten gurujen vetämiin yhden asian oppirakennelmiin. 

Nämä seikat tulivat mieleeni kun eteeni sattui tutkimus, jossa oli selvitetty erilaisten tietolähteiden luotettavuutta ihmisten silmissä. Siinä haluttiin ymmärtää, kuinka yksittäisten ihmisten uskonnolliset maailmankuvat vaikuttavat heidän luottamukseensa erilaisiin tiedonlähteisiin. 

Asiaa selvittääkseen tutkijat pyysivät yli 10 000 internetin käyttäjää 24 maasta lukemaan fiksulta kuulostavia, mutta kuitenkin todellisuudessa merkityksettömiä lausuntoja näyttäen samalla kuvaa tekstin oletetusta lähteestä. Kuvat taas oli valittu siten, että niissä oleva henkilö oli ulkonäöltään helposti tunnistettavissa joko hengelliseksi tai tieteelliseksi auktoriteetiksi. 

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että maasta tai uskonnollisuudesta riippumatta osallistujat pitivät tutkijaksi tunnistetun hahmon absurdeja väitteitä uskottavampina kuin henkiseltä johtajalta tuleviksi kuvittelemiaan väitteitä. Tämä lainalaisuus oli kuitenkin heikompi niillä ihmisillä, jotka olivat ilmoittautuneet vahvasti uskonnollisiksi - eli heidän luottamuksensa tieteeseen, verrattuna uskonnollisiin väitteisiin, oli heikompi kuin muilla ihmisillä. Lisäksi tutkijat havaitsivat viitteitä siihen, että ihmiset ponnistelisivat enemmän sellaisen viestin tulkitsemiseen, jonka lähteeseen he luottavat.

Tutkijat nimesivät havaintonsa Einstein-ilmiöksi. Ja loppukaneetissaan he totesivat, että on runsaasti esimerkkejä, jotka osoittavat, että tiede toimii tärkeänä uskottavuuden vihjeenä. Esimerkiksi Donald Trumpin veljentyttären sukuhistoriakirjaa koristaa uskottavuutta lisäävä teksti "Mary L. Trump, PhD", kosmeettisten tuotteiden mainokset sisältävät usein tieteeseen viittavia väitteitä kuten "kliinisesti todistettu" tai "ihotautilääkärien suosittelema" ja jopa tupakkateollisuus on vedonnut tieteeseen esimerkiksi maniostamalla, että "lääkärit polttavat Cameleita enemmän kuin muita savukkeita". 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliittinen korrektius ja väestötieteellinen tieto
Hölynpölyä
Suomalaiset ovat lähes immuuneja huuhaalle

Sote-uudistuksen kustannus unohtui laskea

Yle julkaisi eilen tiedon, jonka mukaan sote-alueiden perustamiseen liittyvä terveydenhoitoalan työntekijöiden palkkojen harmonisointi kunkin alueen korkeimpien nykypalkkojen mukaisiksi maksaisi enemmän kuin siihen on varattu budjetissa varoja. Työntekijäpuolen sopimusasiantuntijan mukaan "suurinkaan esitetty summa, 434 miljoonaa, ei riitä". 

Itse asiassa palkkaharmonisoinnin rahoitusta pidetään sosiaali- ja terveysalan työntekijäjärjestöissä täysin riittämättömänä. Avoimeksi siis jää mikä riittää ja kuka maksaa. 

Tai no. Lisäkustannusten kuittaaja ei jää epäselväksi: se on veronmaksaja joko lisäverona tai muista palveluista tinkimisenä. Mutta varojen riittävyyttä voidaan vain arvailla, koska Ylen jutun mukaan edes valtiovarainministeriöllä ei ole siitä käsitystä. 

Tästä voidaan päätellä, että sotealueet perustettiin tietämättöminä syntyvistä kustannuksista. Jokainen arvioikoon itse, oliko tämä maan johdolta eli Sanna Marinin (sd) hallitukselta vastuullista toimintaa. 

* * *

Aina voidaan leikkiä ajatusleikkejä, joten tehdään niin. 

Jos palkankorotusten summa on kaksinkertainen verrattuna siihen varattuun 434 miljoonaan euroon, vastaa se suunnilleen kuluvalle vuodelle arvioitua perintö- ja lahjaveron tuottoa (855 miljoonaa euroa). Jos se taas olisi kolminkertainen, puhuttaisiin jo tupakkaveron arvioidusta tuotosta (1 212 miljoonaa euroa).

Menopuolella kaksinkertaistuminen tarkoittaisi suuruusluokaltaan suunniteltuun kansainväliseen kehitysyhteistyöhön budjetoituja menoja (noin 849 miljoonaa euroa). Kolminkertaistuminen puolestaan veisi rahaa yhtä paljon kuin on ajateltu käyttää koko ammatilliseen ja lukiokoulutukseen (1 281 miljoonaa euroa). 

Oman mielenkiintonsa asialle luo se, etteivät nyt aluevaaleihin valmistautuvat puolueet puhu halaistua sanaa siitä, millä keinoin ne rahoittaisivat sote-uudistuksen. Tosin eilisessä Ylen vaalikeskustelussa vihervasemmiston Jussi Saramo (vas) ja Atte Harjanne (vihr) ilmoittivat halunsa lisätä maakuntaveron julkisten varojen keruun repertuaariin. 

Nähtäväksi siis jää, millä tavalla veronmaksaja maksaa hoitonsa ja muiden palveluiden kustannukset. Tapahtuuko se yleisen valtionverotuksen vai ehdotetun maakuntaverotuksen kautta? Vai päädytäänkö lopulta tinkimään joistain muista julkisista menoista - ja jos, niin mistä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Veronmaksajan taksvärkkipäivä - vaiettu aihe
Hoidetaanko vai annetaanko kuolla?
Ollako sosialisti vai ei, kas siinäpä vasta kysymys!