sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Ongelmista vaikenemalla muutamme Suomen paskastaniksi

Helsingin Sanomat palautti tänään lukijoidensa mieleen Iso-Britanniassa Rotherdamissa tapahtuneen reilusti yli tuhannen kantaväestöön kuuluvan tytön seksuaalisen hyväksikäytön, johon syyllistyivät pakistanilaistaustaiset miehet. Samassa jutussa mainitaan myös uudenvuoden tapahtumat Kölnissä, Saksassa sekä Tukholman nuorisofestivaaleilla 2014 ja 2015.

Kaikkiin näihin tapahtumiin liittyy se, että tapahtumat ovat sattuneet maissa, joissa maahanmuuttajiin ja maahanmuuttopolitiikkaan kohdistuva toisinajattelu on leimattu julkisessa mediassa rasismiksi ja sen esittäjä rasistiksi. Ja sen seurauksena jopa poliisit ovat vaienneet havaitsemistaan väärinkäytöksistä.

Leimaaminen koskee yhtä lailla Suomea, mistä esimerkkinä vaikkapa Yleisradion välittämät Jari Tervon näkemykset tai tämä Kansan Uutisten viiden vuoden takainen kirjoitus. Ja onhan sama maahanmuuton aiheuttamasta rikollisuudesta huolissaan olevien rasistiksi leimaamisen henki ollut nähtävissä myös alkuvuoden keskustelussa ns. suvaitsevaiston ilmeisesti Kölnin tapauksen häivyttämiseksi esille nostamissa katupartiointikysymyksessä ja lääppimiskeskustelussa.

Rotherdamin, Kölnin ja Tukholman tapahtumat osoittavat, että maahanmuuttopolitiikan aiheuttamat ongelmat eivät katoa niiden esille tuojien demonisoimisella. Päinvastoin, "viestintuojan teloittamisen" avulla ongelmat voidaan pitää hetkellisesti poissa julkisuudesta, jolloin ne saavat rauhassa eskaloitua ja aiheuttaa pahimmillaan valtavaa kärsimystä, joka olisi voitu välttää avoimemman keskustelun sallivassa yhteiskunnassa.

Helsingin Sanomat esitteli tänään muutenkin laajasti maahanmuuttoaihetta. Se esimerkiksi jatkoi maahanmuutosta toisinajattelevien demonisointia kutsumalla Hollannin suosituimman puolueen puheenjohtajaa Geert Widersiä islamofobiseksi.

Jutussa mainitaan myös yksi marokkolaistaustaisen hollantilaisen tekemä poliittinen murha sekä kantaväestön väkivaltainen mellakka vastaanottokeskusta vastaan. Nämä osoittavat, että Euroopassa vallalla olleella maahanmuuttopolitiikalla on muunkinlaisia seurauksia kuin pelkkä naisten ahdistelu. Tarkoitan etnisten ryhmien välisen väkivallan lisääntymistä ja eskaloitumista, joka pahimmillaan uhkaa jopa poliitikkojen turvallisuutta ja henkeä.

Mutta ei maahanmuuttoasia ole niin yksinkertainen kuin edelle kirjoittamastani saattaisi päätellä. Rikollisuutta ja väkivaltaa paljon suurempi ongelma on yhteiskunnan syvällinen muuttuminen. Ja kuinka ollakaan, Helsingin Sanomat kirjoittaa myös tästä puolesta - tosin itse ilmeisesti ymmärtämättä asiaa.

Aloitan mielipidesivun kirjoituksesta, jonka on laatinut maahanmuuttoasioissa itse toimiva naishenkilö. Hänet on innoittanut tarttumaan sanan säilän varteen Sisäministeri Petteri Orpon (kok) ehdotus maahanmuuttajien kotouttamiseen heidät työllistämällä.

Kirjoittaja listaa ongelmia työllistämisen esteistä. Hänen mukaansa ongelmia ovat esimerkiksi se, ettei muualta tullut kuorma-auton ammattikuljettaja saa Suomessa ajaa edes henkilöautoa ennen kuin hän on suorittanut ajokortin täällä kokonaan uudestaan.

Tai että koulutetuille maahanmuuttajille ei ole mitään yhtenäistä väylää osaamisen ja tutkinnon tunnistamiselle ja tunnustamiselle. Tai että elintarvikkeiden pakkaukseen tarvitaan hygieniapassia ja että henkilöstövuokrausfirmojen nettilomakkeet ovat niin monimutkaisia, etteivät maahanmuuttajat edes ymmärrä, miten työtä haetaan.

Kyllähän nuo varmasti ovat maahanmuuttajien työllistymistä vaikeuttavia tekijöitä - sitä en kiistä. Toisaalta en minä ainakaan haluaisi, että paperiton irakilainen maahantulija päästettäisiin auton rattiin ilman, että on varmistettu tämän osaavan ajaa sitä. Enkä kansainvälisen yrityksen rekrytoijana palkkaisi somalialaista koneinsinööriä suunnittelemaan pilvenpiirtäjän hissiä ilman, että voisin olla varma hänen osaamisensa tasosta.

Enkä edes ottaisi afganistanilaista kaavun alle piiloutunutta naista ravintolaan kokiksi, ennen kuin voi olla varma, että hän ymmärtää millä tavoin vältetään vatsatautien aiheuttaminen asiakkailleni. Ja jäin ihmettelemään sitäkin, että kuka haluaisi palkata ihmisen, joka ei edes ymmärrä miten työtä haetaan?

Mielipidekirjoittajan näkemyksen voi siis tiivistää lyhyesti sellaiseksi, että meidän tulisi luopua maahanmuuttajien osalta kaikista niistä keinoista, joita työmarkkinoille on kehitetty niiden hyvin toimimiseksi. Sekä sivullisille, asiakkaille tai työntekijöille itselleen aiheutuvien vaarojen minimoimiseksi.

Petteri Orpon ulostulo aiheutti muutenkin aktiivisuutta. Antti Palola (STTK) ja Timo Soini (ps) ilmoittivat, ettei maahanmuuttajien työllistämiseksi voida ajatella ministerin ehdottamaa palkanalennusta maahanmuuttajille. Ei ilmeisesti edes naamioimalla työnteko opiskeluksi, kuten Orpo eilen oikeastaan ehdotti.

Ay-liikkeen reaktio ei tietenkään ollut yllätys, minkä osoittaa se, että aavistelin sitä jo eilen aiheesta kirjoittaessani. Eikä myöskään Soinin, jonka puolue on muutamissa edellisissä vaaleissa onnistunut kilpailemaan menestyksellisesti vasemmistopuolueiden kanssa vähän koulutetun väestön äänistä.

Pyydän anteeksi, että joudun tässä toistamaan itseäni. Mutta tämän päivän Helsingin Sanomien juttukokoelma nyt vain sattui piirtämään eteemme kirkkaan kuvan siitä, mihin eurooppalainen vapaa maahanmuuttopolitiikka on johtanut: etniseen polarisaatioon, tietynlaisten rikosten valtavaan kasvuun ja jopa uudenlaisten rikostyyppien ilmaantumiseen ja yhteiskunnan avoimuuden katoamiseen sekä vaatimuksiin kahdentasoisista työmarkkinoista, joista toisessa ei noudateta normaaleja työehtoja palkkauksen, pätevyyden tai työturvallisuuden suhteen. Tässä suhteessa ovi on jo avattu ns. positiivisen syrjinnän kautta.

Tässä tilanteessa en kaipaa politiikkamme johtajilta tai edes medialta lisää osoituksia tilanteen ongelmallisuudesta. Suomessa on tarkoitus tehdä alkaneena vuonna noin 45 000 turvapaikkapäätöstä. Jos niistä esimerkiksi puolet olisi hakijan kannalta myönteisiä, tulisi eteemme joka tapauksessa pakko onnistumisesta heidän kotouttamisessaan tai ongelmien eskaloituminen ennestään.

Jos ja kun kotouttamiseen ei tässä tilanteessa ole käytettävissä edelle kirjoittamiani työelämän toimintaa rapauttavia keinoja, niin jäljelle jää sen miettiminen mikä muu keino sitten tulee kysymykseen. Ja tähän ei vastaukseksi kelpaa se, mitä kaikki muut ovat tehneet - kertomukset Rotherdamista, Kölnistä ja Tukholmasta osoittavat sen tien johtavan umpikujaan.

Samalla olisi huolehdittava siitä, ettei maahamme alkaneena vuonna suuntautuva kansainvaellus kehitysmaista kasva samoihin mittoihin kuin menneenä vuonna. Näin siksi, että nämä tulijat vaikeuttavat ongelmaa entisestään, ja muuttavat yhteiskuntaamme entistä enemmän sellaiseen suuntaan, jota tuskin yksikään kantaväestöön kuuluva haluaisi.

Hyvät neuvot ovat nyt siis todella tarpeen. Ongelmien salailulla, rajojen auki pitämisellä ja kotouttamistoimissa epäonnistumalla varmistamme vain se, että Suomikin muuttuu hiljalleen sellaiseksi paskastaniksi, joiden olosuhteita maahamme saapuvat ihmiset pakenevat.

Ja ellei tämä paskastan synny muuten, niin sen tuovat mukanaan ristiriitojensa kanssa tänne saapuvat turvapaikanhakijat. Siitäkin Helsingin Sanomat tarjosi tänään veret seisauttavan kommentin poliisimieheltä "kerran Hennalassa juttelin turvapaikanhakijan kanssa, ja hän sanoi, että tässä samassa tuvassa viereisessä pedissä nukkuu mies, jota hän lähti pakoon Irakissa. Onhan se surullista ja ymmärrettävää, että riitoja tulee."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turvapaikkatalouden monet kasvot
Perheiden valinnanavapaus uhrataan Ruotsissa maahanmuuton alttarille
Maahanmuutosta rikastuttava voimavara

8 kommenttia:

  1. Minua opetettiin aikoinaan työssäni, että kun joudut tilanteeseen, jossa yhden ongelman ratkaisu johtaa toiseen ongelmaan ja sen ratkaisu kolmanteen, ota askel taaksepäin, katso asiaa kauempaa ja yritä ymmärtää kokonaisuus. Näin voit nähdä mitkä ovat ne avainasiat ja saada homman taas hallintaan.

    Nämä meidän herramme eivät tämän maahanmuuttoasian kanssa selvästikään ole tätä oppia saaneet tai eivät sitä ainakaan noudata. Siksipä he ovat sen kanssa kuin harakka tervatulla laudalla. Kun nokka pääsee niin pyrstö tarttuu ja kun pyrstö pääsee, niin nokka tarttuu.

    Hyvä esimerkki tästä on tuo työllistymiskysymys. Jos maassa parveilee kantaväestöstä irrallaan olevia, oman enklaavinsa muodostavia, ilman työtä olevia nuoria miehiä, he aiheuttavat ennemmin tai myöhemmin häiriöitä ja ongelmia. Kun maassa on korkea työttömyys, heidän työllistämisensä normaaleja kanavia pitkin on käytännössä mahdotonta. Jos työllistymistä edistetään erilaisilla tukitoimilla sekä palkka- ja vaatimustasoa alentamalla, tällä tavoin työllistettävät syrjäyttävät normaaliehdoin työtä tekeviä. Työttömyys ei vähene, se vain siirtyy toiseen paikkaan. Työstä syrjäytetyt tietysti suhtautuvat nurjasti moiseen politiikkaan. Asenteet jyrkkenevät ja polarisoituminen lisääntyy. Syntyy uusi ryhmä, joka tulee aiheuttamaan häiriöitä ja ongelmia.

    Vastaavia prosesseja on tulossa muillekin yhteiskunnan alueille. Kun tuetun asumisen piiriin pääsevät turvapaikanhakijat kerääntyvät asutuskeskuksiin, muille asunnontarvitsijoille tarjolla olevien vuokra-asuntojen tarjonta supistuu ja vuokrat nousevat. Markkinaehtoisten vuokra-asuntojen hintojen noustessa, niiden vuokralaiset joutuvat siirtymään keskustoista kauemmaksi, halvemman tarjonnan alueille. Syntyy tuetun vuokra-asumisen enklaaveja. asumisen segregaatio tunnettuine seurauksineen etenee.

    Mitkä sitten ovat tässä ne avainasiat. Kyllä ne ovat yksinkertaisesti maahanmuuttajien määrä, kulttuuriset etäisyydet sekä toisiinsa sidoksissa olevat talous ja työllisyys. Jos tulijoita on liikaa, seurauksena on sekä taloudellisia, että sopeutumisongelmia. Jos kulttuuriset etäisyydet ovat suuria, sopeutuminen tapahtuu hitaasti. Suuret maahanmuuttomäärät yhdistettynä suuriin kulttuurisiin etäisyyksiin tuottavat erillisiä kulttuurisia enklaaveja ja kulttuurien konflikteja. Korkeaan työttömyyteen yhdistetty mittava maahanmuutto heikentää työllisyyttä sekä heikentää taloutta kasvattamalla sosiaalikuluja.

    Ehkä tätä ketjua ei kannata jatkaa. Asia on ilmeinen ja selvä lähes kaikille muille paitsi meidän maahanmuutosta vastaaville ministereillemme sekä korkeille virkamiehille. Ja tietystikin Hesarin toimittajille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asia on ilmeinen, mutta niin kauan kuin ongelmaa ei ole ratkaistu on tärkeää, että se näkyy ja kuuluu. Joka kerta kun kirjoitan tähän blogiin maahanmuutosta mietin onko se enää tarpeen. Näkemyksenihän on kyllä tullut moneen kertaan selväksi "vakituisille" lukijoilleni.

      Mutta tiedän samalla että näitä ajatuksia lukevat yhä useammin myös satunnaiset henkilöt - lähinnä siksi että koska blogilla on kohtuullisen paljon lukijoita löytää myös Google-haku sen helposti mitä erilaisimmilla hakusanoilla. Ja heistä monella on edelleen epärealistisia unelmia maahanmuuton suhteen.

      Poista
    2. Kyllä se kirjoittaminen on tarpeen. Ja juuri siitä syystä kuin tuossa esität. Nämä ovat hyviä ja hyvin perusteltuja kirjoituksia. Kiitos siitä.

      Poista
    3. Kiitos Professori että jaksat pitää itsestäänselvyyksiä esillä, harva kirjoittaja esittää asioita yhtä analyyttisesti ja objektiivisesti kuin sinä. Ja juurikin kertomasi Google-näkyvyyden ansiosta on tärkeää että viitsit toistaa itseäsi vaikka se varmasti alkaakin tuntua turhauttavalta. Hukkaan se ei varmasti mene.

      Eilen illalla katselin saunan päälle Ylen entistä lempiohjelmaani Uutisvuotoa. Ohjelmahan on Ylen valtavirran mukaisesti muuttunut viime syksystä lähtien viihdeohjelmasta yhteiskuntapoliittisesti kantaa ottavaksi ohjelmaksi. Niinpä nytkin nähtiin heti ensimmäisen tehtävän aluksi aiheeseen mitenkään liitymätön puheenvuoro. Jotenkin tuntui että vieraileva kapteeni halusi äkkiä päästä sanomaan sen ennenkuin unohtaa vaikkei se aiheeseen mitenkään liittynytkään. Sen jälkeen ohjelma jatkui (negatiivisessa mielessä) todella huonon maun ilotulituksena samalla kun osallistujat taputtelivat toisiaan selkään keskinäisen vasemmistolaisen ylimielisen viihtyvyytensä merkeissä. Voin vain kuvitella millaisen kolumnin Tervo olisi raapaissut tarinoinnin tasosta jos kysymyksessä olisi ollut vaikkapa sosiaalisessa mediassa pyörivä taltiointi persujen pikkujoulujen ohjelmanumerosta.

      Huomioni kiinnitti yksi asia - studioyleisöä ei naurattanut. Vaisut aplodit annettiin vain pisteiden jaon yhteydessä enkä voinut välttää mielikuvaa Pohjois-Korealaisesta viihdeohjelmasta jossa aplodit nousevat aina kun kalashnikovin piippukin kuvan ulkopuolella. Jopa panelistit itse kiinnittivät tähän huomiota.

      Katsokaa itse areenasta ellette sattuneet näkemään. Ero on huima taannoisiin jaksoihin joissa oli kivaa muillakin kuin tekijöillä. Valkoista roskaväkeä on lakannut naurattamasta.



      Poista
  2. Olen samaa mieltä, että nämä Professorin analyyttiset kirjoitukset ja ongelman käsittely sekä esillä pitäminen ovat edelleen tarpeen. Omasta ja lasteni puolesta toivon todella, että Professori edelleen jatkaa kirjoitusta. Vielä on mahdollisuus pelastaa Suomi ja lapsemme sekä lapsenlapsemme katastrofilta. Jaksamista, vaikka se joskus vaatineekin voimia! Eletään siis toivossa, että jonain päivänä päättäjätkin kokevat valaistuksen.

    VastaaPoista
  3. Symmetriaa havaittavissa: Bornheimissa (Saksa, NRW) on paikallinen uimahalli joutunut kieltämään sisäänpääsyn kaikilta miespuolisilta pakolaisilta. Syynä on ko. ryhmän aiheuttamat järjestyshäiriöt, mikä kuulostaa kovin samalta kuin mitä Suomessakin.

    Johtuuko moinen kulttuurien yhteentörmäyksestä vaiko organisoidusta häiriköinnistä, en tiedä tai osaa sanoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Myös Haukiputaan Vesi-Jatulissa oli nuori hätää ja vainoa paennut mies saanut porttikiellon. Syynä tahallinen hakeutuminen naisten puolelle tyydyttämään uteliaisuutta.

      Ongelma aiheuttaa myös se, ettei kunnon muslimin sovi peseytyä ilman alushousuja. Näin ns. likaisimmat paikat jäävät huonolle pesulle ennen uimista. Tokihan ne kikkareet sitten likoavat ja huuhtoutuvat uima-altaaseen, joten sen suurempaa vahinkoa ei pääse tapahtumaan alushousut päällä pesemisen takia.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!