lauantai 30. tammikuuta 2016

Maahanmuuttajien palkkaamisen helpottamisesta ja halventamisesta

Helsingin Sanomat yhdisti tänä aamuna pääkirjoituksessaan viime vuoden pienen syntyneiden määrän tarpeeseen alentaa humanitaaristen maahanmuuttajien työllistymiskynnystä. Keinoiksi lehti ehdottaa kielitaitovaatimusten höllentämistä sekä tulijoiden palkkaamisen helpontamista ja halventamista.

Samassa kirjoituksessa lehti toteaa sen, minkä maahanmuuttokriittiset ovat tienneet jo ainakin vuosikymmenen. Eli HS:ää lainatakseni: maahanmuuttajien "työllistymättä jääminen tarkoittaisi kasvavaa rasitetta jo muutoinkin kantaväestön syntyvyyskadosta kärsivälle kansantaloudelle".

Katsotaanpa siis mitä Sipilän hallitusohjelma sanoo asiasta. Seuraavassa muutama suora lainaus ohjelman maahanmuuttopoliittisesta osiosta.

"Hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperäistä maahanmuuttoa... Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa."

Kuten jokainen lukutaitoinen näkee, koskee ensimmäinen virke työperäistä maahanmuuttoa ja jälkimäinen on sanahelinää. Mutta mennään eteenpäin.

"EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään, kun se on työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen. Työmarkkinoilla noudatetaan työehtosopimuksia."

Tämäkin koskee työperäistä maahanmuuttoa, ja erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman houkuttelemista maahamme. Oleellista humanitaariseen maahanmuuttoon liittyen on se, että viimeisessä lauseessa linjataan ulkomailta tulevien työehdot samanlaisiksi kuin kantaväestön.

Sipilän hallitus ei siis ainakaan alkuperäisen ohjelmansa tämän kohdan mukaan aio toteuttaa HS:n linjausta tulijoiden palkkaamisen helpottamisesta ja halventamisesta. Mutta jatketaan.

"Maahanmuuttajanuorten erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan ja kouluttamattomien, kotona olevien naisten kotoutumiseen kiinnitetään erityisesti huomiota."

Ongelma siis näyttäisi olevan hallituksenkin tiedossa. Siitä huolimatta tässä ei ole sanaakaan syrjäytymisriskin vähentämisestä tulijoiden palkkaamista helpottamalla tai halventamalla. Entä sanottaisiinko työehtojen helpottamisesta ja halventamisesta jotain ohjelman työllisyyspoliittisessa osiossa?

"Hallitus valmistelee... vuoropuhelussa työelämän osapuolten kanssa työttömyysturvan uudistuksen, sisältäen työn vastaanottovelvoitteen tiukentumisen sekä velvoitteen osallistua aktivointitoimenpiteisiin. Ansioturvan lisäpäiviin sovelletaan nykylainsäädännön mukaista aktivointia. Hallitus sitoutuu ansioturvan uudistuksilla säästöihin työttömyysturvamenoista."

Eipä näyttäisi tässäkään olevan kyse työehtojen halventamisesta vaan pikemminkin työntekijöiden motivoimisesta ellei suorastaan pakottamisesta työntekoon. Mutta seuraavassa aletaan lähestyä asiaa, vai aletaanko?

"Tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä... hallitus toteuttaa työllistämisen kynnystä madaltavia, yritysten kasvuhalukkuutta lisääviä ja työntekijöiden muutoksiin sopeutumisen kykyä parantavia uudistuksia. Hallitus pidentää koeaikaa, mahdollistaa alle vuoden määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta ja joustavoittaa takaisinottovelvoitetta irtisanomistilanteessa
sekä kehittää muutosturvaa."

Ehdotus ei erittele tässä maahanmuuttajia tai pakolaisia, vaan koskee koko väestöä. Eikä tuossakaan puhuta työn halventamisesta, vaan lähinnä sopimisen siirtämisestä paikalliselle tasolle sekä syystä tai toisesta tarpeettomaksi käyneestä työntekijästä eroon pääsemisen helpottamisesta.

* * *

Entä mitkä ovat realiteetit?

Ensinnäkin automatisaatio vähentää jatkuvasti ja yhä kiihtyen heikosti koulutetun väestönosan työpaikkoja. Näin on pitkälti tapahtunut jo teollisuudessa ja jatkossa sama on edessä palvelualoilla. On siis varsin epätodennäköistä, että suomalaisten työikäisten määrän vähenemisestä seuraisi kestämätön työvoimapula ainakaan suorittavissa tehtävissä. Pikemminkin päinvastoin.

Siten on epätodennäköistä, että töitä löytyisi usein jopa luku- ja kirjoitustaidottomille humanitaarisille maahanmuuttajillekaan, vaikka heidän työehtojaan helpotettaisiin ja halvennettaisiinkin. Asia käy ilmeiseksi seuraavasta.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuussa 2015 noin 241 000 työtöntä. Heistä suurin osa kantasuomalaisia ja tavalla tai toisella työelämään koulutettuja.

Kuinka paljon siis kouluttamattoman ja heikosti suomenkieltä puhuvan maahanmuuttajan työehtoja pitäisi heikentää, jotta hänet kannattaisi palkata omilla rahoillaan ennen kuin joku lukuisista niinikään työttömistä kantasuomalaisista kilpahakijoista? Saati ennen kuin työpaikan vaihtoa hakevaa ja siten myös jatkuvan työkokemuksen omaavaa kantasuomalaista?

Vastausta on haettava työn tuottavuudesta. Mikäli maahanmuuttajarekrytantin palkassa olisi esimerkiksi 20% halpuutus, ei hänen työntekonsa tuottavuudessa voisi olla sen suurempaa negatiivista eroa suhteessa kilpahakijaan, jotta hänen palkkaamisensa olisi työnantajalle yhtä kannattavaa.

Ja tähän tuottavuusvajeeseen on laskettava myös se aika ja vaiva, jonka esimerkiksi heikon kielitaidon ja puutteellisen tai jopa puuttuvan ammattikoulutuksen omaavan henkilön työnohjaamiseen kuluu. Sekä mahdolliset työpäivän keskeyttävät tai työtehoa alentavat uskonnollis-kulttuuriset riitit. Tai työntekoa vaikeuttava pukeutuminen.

Edelle kirjoitetun perusteella en usko, että humanitaaristen maahanmuuttajien työllistäminen ja voimavaraksi muuttaminen onnistuu ainakaan laajamittaisesti työhön pääsemisen helpottamisella ja halventamisella. Jo sellaisen ehdottaminenkin osoittaa pelkästään ymmärtämättömyyttä työnteon realiteeteista markkinataloudessa - tai vaihtoehtoisesti yltiöpositiivisessa monikulttuurisuus-utopiassa elämistä.

Entä voisiko ratkaisu löytyä humanitaaristen maahanmuuttajien ja pakolaisten kouluttamisesta ja ennen kaikkea heidän motivoimisestaan hoitaa heikoista lähtökohdista huolimatta opintonsa vähintään samantasoisesti kuin kantasuomalaiset kilpailijansa? Onhan kiistatonta, että kouluiän aloittamisen jälkeen maahan saapuneilla kielitaidottomilla ihmisillä tai kulttuurisesti alistetuilla naisilla on merkittävästi heikommat lähtökohdat kouluttautumiselle kuin kantaväestöllä ja siksi myös vaikeampi tie kuljettavanaan.

Motivoimisen kannalta olisi koulutuksen tärkeyteen liittyvän valistuksen ja työtehon kannalta haitallisten kulttuuripiirteiden kitkemisen lisäksi pohdittava maahanmuuttajille tarjottavan perusturvan tasoa. Se olisi asetettava sellaiseksi, ettei ketään houkuta jäädä pelkästään sen varaan edes silloin kun lähtömaan työllistenkin elintaso on olematon. Valitettavasti hyväkään motivointi ei auta niille, joiden muut edellytykset työmarkkinoille riittävään koulutukseen ovat erityisen heikot esimerkiksi aikuisen iän tai teini-ikäisillä omankin kielen lukutaidottomuuden takia.

Kouluttamisen osalta olisi katsottava realiteetit ja keskityttävä niihin, joilla on koulutuksen kautta edes teoriassa mahdollisuus saavuttaa kilpailukykyinen asema kantaväestöön kuuluvien kanssa. Muut on ohjattava sellaisille aloille, joilla vallitsee todellinen työvoimapula eli joille ei ole saatavissa kantasuomalaista tai työperäistä maahanmuuttajatyövoimaa.

Valitettavasti esimerkiksi työvoimapulasta kärsivän puhelinmyyjän tehtävienkin menestykselliseen hoitamiseen tarvitaan ainakin kohtuullinen kieli-, luku- ja kirjoitustaito. Ja kuten edellä jo tuli todetuksi - monet muut ilman koulutusta tai vähäisellä koulutuksella hoidettavissa olevat tehtävät vähenevät yhteiskunnasta automatisoitumisen ja robotisoitumisen myötä.

* * *

Kaikkiaan käsiin räjähtänyt humanitaarinen maahanmuutto on siis kova pähkinä purtavaksi. Helsingin Sanomat on oikeassa siinä, että viime vuonna maahan tunkeutuneen ja etenkin samanlaisena mahdollisesti jatkuvan turvapaikanhakijavirran mukana tulevan ihmismäärän työllistämisen epäonnistuminen olisi kansantaloudellinen katastrofi. Mutta samalla on todettava, etteivät lehden ehdotukset ole missään tapauksessa realistisia ratkaisumalleja ongelmaan.

Itse asiassa en usko, että Suomen houkuttelevuuden vähentämisen tai rajojen sulkemisen lisäksi edes olisi olemassa yhtä ainoaa ratkaisua. Edellä ehdottamani lähtökohdiltaan parhaiden tulijoiden koulutukseen panostaminen voisi olla osaratkaisu, mutta sekään ei ratkaisisi kuin helpoimman osan ongelmasta.

Kansantalousongelmaa ei ratkaise myöskään tulijoiden sijoittaminen jo muutenkin kestämättömän suureksi kasvaneelle julkiselle sektorille. Tässä tilanteessa heidän työllistymiseensä olisi kuitenkin tartuttava tosissaan ja keksittävä eri maahantulijaryhmille osaratkaisuja, jotka kaikki yhdessä mahdollistaisivat edes tulijavirran aiheuttaman kansantaloudellisen rasituksen kohtuullistamisen.

Näin siis siinä tapauksessa, että haluamme valtiona edelleen ottaa vastaan heikosti sopeutuvia turvapaikanhakijoita laajassa mittakaavassa. Tai edes jossain määrin.

Väestörakenteen kannalta humanitaarista maahanmuuttoa paljon kestävämpi ratkaisu huoltosuhteen parantamiseksi olisi keksiä keinot kantaväestön hedelmällisyyden nostamiseksi noin 25 prosentilla nykyisestä noin 1,7:stä väestön koon ylläpitävään 2,1:een lapseen naista kohti. Se johtaisi helposti työllistettävän työvoiman lisääntymiseen viimeistään 2030-luvun puolivälissä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Epä-älyllinen kritiikki saa mediatilaa
Kyllä kansa tietää
Professorin panostussuunnitelma-ajatuksia

13 kommenttia:

  1. Professorille kiitos erinomaisesta kirjoituksesta ja hyvästä ehdotuksesta. Lapsiluvun lisäämisen edellytys vaan on se, että lapsiperheen vanhempien sortaminen työelämässä loppuu. Se taas ei ole näköpiirissä :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ennen kaikkea tulisi lopettaa nuoria naisia palkkaavien yritysten sorsiminen työelämässä.

      Poista
    2. Anteeksi tyhmyyteni mutta millätavoin näitä yrityksiä sorsitaan? Miten näitä yrityksiä pitäisi kohdella, jotta kohtelu olisi oikeudenmukaista?

      Poista
    3. Ne (tosin vain isommat yritykset) joutuvat maksamaan osan äitiyslomalle jääneiden äitiyspäivärahoista. Se vaikuttaa osaltaan siihen, että monet jättävät palkkaamatta nuoret naiset, jos tarjolla on vaihtoehtoja. Minusta äitiyslomakustannukset kuuluvat kokonaisuudessaan yhteiskunnalle.

      Poista
  2. " Mutta samalla on todettava, etteivät lehden ehdotukset ole missään tapauksessa realistisia ratkaisumalleja ongelmaan." Samaa mieltä, realismi puuttuu ja tieto. Eihän Tanskakaan paljon paremmin kotouttamisresurssein ole saanut tulijoita työelämään, miten sitten köyhä Suomi. Eikä koulutus näytä auttavan maahanmuuttajien seuraavaakaan sukupolvea ammatitaitoon ja työelämään.

    Olin kauhistunut, kun luin YLEn sivuilta, että Mikkelissä turvapaikanhakijoita on otettu lastentarhaan työharjoitteluun. Tiedämmekö me, keitä he oikeasti ovat. Jos minulla olisi vielä tarhaikäinen lapsi, ottaisin hänet heti pois hoidosta. Kun suomalaistyöntekijöille tehdään jos jonkinlaisia taustaselvityksiä voidakseen työskennellä lasten parissa, niin miten paperiton todistaa tahrattoman maineensa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotenkin näyttää siltä että mitä enemmän näitä tulijoita on, sitä vähemmän heihin liittyvissä asioissa sovelletaan samoja lakeja kuin meillä on ollut tapana. Toinen omituinen asia on ollut käytännössä koko maahanmuuttobisneksen vapauttaminen hankintalain velvoitteista.

      Mutta tästähän minä olen usein kirjoittanut. Tämän sirkuksen keskellä meidän yhteiskunnamme muuttuu vähitellen kokonaan sellaiseksi, jota me emme oikeasti kaipaa. Eivätkä edes vihreät eivätkä vasemmistoliittolaiset. Saati ruotsinkieliset, seksuaalivähemmistöt tai feministit. He vain eivät jostain käsittämättömästä syystä ymmärrä tämän kehityksen väistämättömyyttä ellemme tee tulijatulvalle jotain.

      Poista
  3. Veikkaan tässä ja nyt, että seuraavan kuukauden-kahden kuluessahallitus esittää erityisten TuPaHa-työagentuurien perustamista. Ideana on, että julkisen kassan sponssaamana järjestetään yksityisiä firmoja, jotka välittävät turvapaikanhakijoita tuettuihin töihin yrityksiin. Mahdolliset pätevyys, sertifikaatti, -kortti yms. kysymykset ratkaistaan niin, että ryhmän mukana tulee myös koordinaattorit, tulkit ja muut tarpeelliset henkilöt työpaikalle tukemaan työntekoa.

    Sama sapluuna, kuin VOK:n kanssa, mutta nyt mennään työpaikoille touhuamaan. Ja näin, Kokoomuksen sanoin, "me tienataan tällä rikkaudella!".

    Veikkaukseni perustuu aamukahvinpurujeni muodostamaan kuvioon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahdollista vaan ei toivottavaa. Lähdettäsi pidän kuitenkin varsin epäluotettavana.

      Poista
  4. Tuo puhe turvapaikanhakijoiden työllistämisestä on eräänlaista lumepuhetta. Sillä halutaan kääntää huomio pois siitä, että valtaosa turvapaikanhakijoista ei ole turvapaikkaan oikeutettuja. He vain yrittävät käyttää turvapaikkasysteemiä siirtolaisuuden oikotienä ja elatusautomaattina.

    Mitä tulee työllistämiseen, se on pelkkää hölmöläisten peitonjatkamista, työttömyyden siirtelyä. Työllistetyn turvapaikanhakijan tilalle tulee työtön kantaväestöön kuuluva.
    EK:lla näyttäisi olevan intressinä työehtojen heikentäminen ja palkkojen alentaminen tuomalla halpatyövoimaa turvapaikanhakijanimikkeen alla. En usko, että onnistuu. Ammattiyhdistysliike panee tiukasti kampoihin, ja on tällä kertaa oikeassa. Ei myöskään kannata kuvitella, että tällä tavoin työllistetyt pysyisivät työssä. Noiden ryhmien työllisyysaste kertoo selvästi, että niin ei tule tapahtumaan. Työinto riittää täsmälleen oleskeluluvansaamiseen asti.

    Yritysten kannalta tuottamattoman työvoiman palkkaamisessa ei ole järkeä. Tuollainen työvoima vain sitoo yrityksen resursseja eikä juurikaan tuota. Paitsi joissakin tapauksissa ongelmia. Lääkkeeksi tarvitaan ja tarjotaan valtion maksamia tukia. Yritys on siis työllistävinään, turvapaikanhakija tekevinään työtä ja palkan maksaa veronmaksaja, jolta tavan mukaan ei kysytä mitään.

    Mielestäni asian ydin on seuraava. On tehty paha munaus, kun tulijavyöryyn ei varauduttu eikä siihen reagoitu kyllin nopeasti. Virhe kannattaa myöntää. Se herättää luottamusta. On paneuduttava virheen korjaamiseen, eli turvapaikkaoikeudettomien palauttamiseen. Tästä on onneksi viitteitä. On huolehdittava siitä, että syksyinen vyöry ei toistu. Tästäkin on viitteitä, mutta paneudutaanko asiaan kyllin päättäväisesti. Toivottavasti näin tapahtuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen pitkälti samaa mieltä. Ja samoja havaintoja ja toiveita on minullakin.

      Poista
  5. Kiitos hyvin ajatellusta ja esitetystä pohdinnasta. Mielestäni asian ydin on itse asiassa se, etteivät päättäjämme tarkastele asiaa kokonaisvaltaisesti eikä pitkällä aikajänteellä. Selitys on yleensä se, että meidät yllätettiin. Eräs ratkaisu voisi olla se, että tehdään selkeä maahanmuuttopolitiikka ( jos katsotaan, että lisäväkeä täytyy saada) ja käsitellään turvapaikkakysymykset tästä erillään. Hyvänä pohjana asian hieman paremmalle hahmottamiselle olisi se, että Sipilä & Co tutustuisivat esimerkiksi Paul Collierin kirjaan Exodus ja hänen siinä esittämiinsä ehdotuksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Politiikkakin on muuttunut suurelta osin kvartaalipeliksi. Ei siinä ehdi muotoilla pitkiä linjoja eikä varsinkaan ajatella kansalaisten parasta.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!