lauantai 2. tammikuuta 2016

Halveksiiko Anu Vehviläinen demokratiaa?

Tämän päivän demoratiahalvennuksen esitti kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kepu), joka nosti esiin aiemmin kuopatun listavaalin. Sellainen on käytössä Ruotsissa, missä se ylläpitää tehokkaasti isojen parlamenttipuolueiden johtomiesten ja -naisten mielenrauhaa estäessään heidän putoamisensa parlamentista pahojenkaan töppäysten jälkeen.

Tämä johtuu siitä, että listavaalissa puolue asettaa ehdokkaansa läpimenojärjestykseen, joten isompien puolueiden kärkipaikoille sijoitetut puoluepukarit eivät oikeastaan nauti kansalaisten vaan puoluetoimistojen luottamusta.

Näin siksi, että he tulevat käytännössä aina valituiksi, ellei koko puolueen kannatus romahda täydellisesti. Toisin sanoen listavaali heikentää tavallisen kansalaisen mahdollisuuksia vaikuttaa poliittisiin päättäjiinsä. Eli käytännössä halventaa demokratiaa.

Ruotsalaisen listavaalin toinen ominaisuus on sen vaalisalaisuutta heikentävä luonne. Annettakoon siitä puheenvuoro Ruotsin suomenkieliselle Sisuradiolle: "Ruotsin vaalijärjestelmä ei takaa vaalisalaisuutta, koska äänestäjien on äänestyshuoneistoissa poimittava vaaliliput telineestä kaikkien nähden, kirjoittavat valtiotieteilijät Stefan Dahlberg, Göran Duus-Otterström ja Johans Karlsson Schaffer Dagens Nyheterin keskustelusivulla sunnuntaina.

Vaikka ongelman voi ratkaista poimimalla useiden puolueiden lippuja, ei valtiotieteilijöiden mielestä pitäisi olla äänestäjän vastuulla turvata vaalisalaisuus aktiivisella teolla."

Käytännössä ruotsalainen listavaali on esimerkiksi mahdollistanut maan järjettömän pakolaispolitiikan, koska vajaa vaalisalaisuus yhdistettynä Sverigedemokraattien mustamaalaamiseen muiden puolueiden ja valtamedian kautta esti vaalikarjaa pitkään äänestämästä demonisoitua puoluetta.

Vasta tilanteen ajautuminen yhä pahempiin ongelmiin on saanut ruotsalaiset suurempina määrinä äänestämään ja kannattamaan maan ainoaa avointen ovien politiikkaa vastustavaa puoluetta. Tämäkään ei tule vaarantamaan maan muiden suurten puolueiden kärkipoliitikkojen asemaa, koska listojen kärkijoilta mennään joka tapauksessa läpi seuraavissakin vaaleissa.

* * *

Kun Anu Vehviläinen on nyt ottanut asiakseen ajaa listavaaleja, minusta on mielenkiintoista nähdä nostetaanko suomalaisessa valtamediassa esille ylle kirjoittamani asiat. Vai pimitetäänkö Ruotsin mallin demokratiaongelmat kansalta.

Mielenkiintoinen seikka Vehviläisen ulostulon yhteydessä oli myös hänen väitteensä siitä, ettei hän itse kannattaisi listavaalia. Jos se olisi totta, niin miksi ihmeessä hän nostaisi sen poliittisen keskustelun pöydälle? Normaalin poliittisen logiikan mukaista olisi, ettei tietenkään nostaisi.

Siksi ministerin väite kuulostaa muunnellulta totuudelta ja viittaa hänen motiivinsa olevan jossain muualla kuin suomalaisen demokratian kehittämisessä. Ainakaan itse en voi välttyä siltä ajatukselta, että nyt ministerin asemassa olevana poliitikkona Vehviläinen haluaa vain turvata asemansa kansanedustajana pitkälle tulevaisuuteen. Tällöin ilmoitus siitä, ettei hän kannattaisi listavaalia olisi vain keino, jolla oma asema turvataan esityksen mahdollisesti joutuessa vastatuuleen.

* * *

Lopuksi on todettava, että jos Suomessa tulisi demokraattista järjestelmää kehittää jollain tavalla, kannattaisi nykyinen vähämerkityksinen kansalaisaloite muuttaa sveitsiläistyyppiseksi suoraksi kansanäänestykseksi. Siinähän jokainen aloite, joka saa riittävän monta kannattajaa taakseen on vietävä kansanäänestykseen, jonka tulos sitoo parlamenttia tekemään lakeihin tarvittavat muutokset.

Suoran demokratian varassa alppimaa on noussut yhdeksi maailman vahvimmaksi taloudeksi, jossa kansa on pystynyt päätösvaltansa avulla kaatamaan poliitikkojen järjettömimmät aloitteet. Sellainen tekisi hyvää viime vuosien kelvottoman poliittisen johtamisen rampauttamalle Suomellekin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Se mikä ei hallituksessa sovi yhdelle, näyttäisi sopivan toiselle
Helsingin asuntopula ja maaseutu
Sipilän venkoilu osoittaa Keskustan pettävän aina

6 kommenttia:

  1. Toisaalta onko tämä Suomen malli sen demokraattisempi? D'Hondtin vaalitapa estää aika hyvin pienpuolueiden nousun eduskuntaan. Jos koko maa olisi yhtä vaalialuetta, niin olisi helpompaa päästä eduskuntaan.

    Poliitikot totta kai kannattavat listavaalia, silloin mikko alatalot eivät pääse eduskuntaan, vaan puolueen uskolliset soturit. Tavallaan se on myös rehellisempää, sillä ei Suomessakaan yksittäiset kansanedustajat juuri voi vaikuttaa politiikkaan. Ruotsin malli kertoo suoraan, että valta on puolue-eliitillä, Suomessa uskotellaan, että kansakin voi vaikuttaa, vaikkei oikeasti voikaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä Suomen järjestelmä on paljon demokraattisempi. Meillä on vaalisalaisuus ja pahimmat sählääjät kyllä voi tarvittaessa pudottaa.

      Onhan tuosta esimerkkejäkin, kuten Kimmo "linnutkin lentää" Kiljusen (sd) odottamaton rannalle jääminen eduskunnasta Jytky-vaalien yhteydessä. Mies oli juuri silloin nousemassa puolueensa keskeisimpään johtoon ja odotti kieli pitkänä ministerin pestiä.

      Ruotsin malli olisi varmistanut Kiljuselle kansanedustajan sekä poliittisen elätin paikan pitkälle tulevaisuuteen. Suomen ei tehnyt sitä ja hyvä niin.

      Poista
    2. Miksi muuten Mikko Alatalo on se huonompi kansanedusta, kuin joku poliittinen bloileri ?

      Poista
  2. D'Hontissa on heikkoutensa, mutta on niissä isoissa puoleissakin puolensa. Miettikääpä 20 tasavahvaa puoluetta muodostamassa hallitusta. Sen jälkeen Belgiakin tuntuisi onnelalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä.

      Tosin d´Hondtin järjestelmä aiheuttaa turhan ison ongelman pienten vaalipiirien pienille puolueille, joissa äänikynnys saattaa nousta jopa yli kymmenen prosentin. Siksi minusta olisi hyvä, jos Suomessa ei olisi alle puolen miljoonan asukkaan vaalipiirejä.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!