Miksi Tytti Tuppurainen on alkanut vaikuttaa järkinaiselta?

Mitähän pitäisi ajatella siitä, että Uutissuomalaisen kyselyn mukaan Antti Lindtman (sd) on suomalaisten suosikki seuraavaksi pääministeriksi?

Kysyn siksi, että kyselyn mukaan Lindtmania kannatti noin viidennes äänestäjistä. Siis ilmeisesti suurin osa hänen puolueensa, SDP:n, kannattajista, joita on viimeisimmän Ylen mielipidetiedustelun mukaan kuitenkin noin neljännes suomalaisista. Eli edes heistä läheskään kaikki eivät pitäneet Lindtmania sopimaan johtamaan Suomea. 

Eikö tämä tarkoita pikemminkin sitä, ettei Lindtmanilla ole kovin kummoista kannatusta seuraavaksi Suomen pääministeriksi kuin sitä, että hän olisi suomalaisten suosikki. Tosin ei kannatusta ole myöskään muiden puolueiden puheenjohtajilla, joten olisiko sopivampi otsikko tälle uutiselle jotain sellaista kuin "Suomalaisilla ei ole selvää pääministeritoivetta" tai jopa "Suomalaiset eivät näe kenessäkään poliitikossa pääministeriainesta".

Lisäksi kysyn siitä syystä, että muut uutismediamme kopioivat Uutissuomalaisen otsikon idean sellaisenaan, joskin hiukan sanoja muokaten (esimerkiksi Yle, MTV3, IS). Ovatko niiden toimituskunnat siis ihan oikeasti sitä mieltä, että Uutissuomalaisen tulkinta oli oikeaan osunut? Vai toimivatko ne vain kopiokoneina täyttäen näin lehtensä palstatilaa?

* * *

Noin muuten olen viime aikoina ihmetellyt paljonkin SDP:n suunnassa tulleita järjettömiä poliittisia kannanottoja (vaikkapa tätä ja tätä). Ja jäänyt ihmettelemään sitä, että niiden seurauksena jopa Tytti Tuppurainen on alkanut vaikuttaa muihin puolueensa poliitikkoihin verrattuna järkinaiselta. 

Siksi olenkin alkanut pohtia, että pitäisiköhän suomalaisten demareiden alkaa vähitellen olemaan huolissaan puolueensa intellektuaalisesta tilasta. Ja samalla myös sen suomalaisten neljänneksen, jotka edelleen näyttäisivät arvelevan, että siitä joukosta löytyisi sellaista kykyä ja osaamista, jonka varassa Suomelle saataisiin valoisa tulevaisuus.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen sosiaalidemokraattien näkemys vuodelta 1930
Kiitokset miehen työn tehneelle Tytti Tuppuraiselle!
Kansan reilu enemmistö tahtoo demarihallituksen

Suomalaisten suosikki esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista

Olin tänä aamuna pudota tuoliltani avattuani Suomen uutisten nettisivun. Syynä oli otsikko, jonka alkuosan mukaan "SDP esitti pakolaiskiintiön ja vastaanottotukien korottamista".

Artikkelin päätekstin mukaan SDP esitti hallituksen kiristyksistä luopumista perumalla vastaanottorahan leikkaukset sekä tuplaamalla Suomen pakolaiskiintiön. Lisäksi puolue nostaisi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon käytettävää julkista rahoitusta viisi ja vastaanottotomintaan yhdeksän miljoonaa euroa.

Tämä siis juuri silloin, kun hallitus on joutunut tekemään - muun muassa SDP:n vastustamia - leikkauksia monien sairaaloiden yöpäivystyksiin. Ja aikana, jolloin peräti joka viides Suomen täpötäysissä vankiloissa tekojaan sovittavista ihmisistä on ulkomaalainen ja usein juuriltaan pakolaistaustainen irakilainen tai uusruotsalainen.

Eikä siinä kaikki, vaan suurelta osin turvapaikanhakijataustaisten nuorten muodostamat jengit harjoittavat väkivaltaa ja käyvät huumekauppaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Ja isommille apajille ovat maassamme pyrkimässä maahanmuuttajataustaisten uusruotsalaisten rikollisjärjestöt. 

Eivätkä ongelmat rajoitu pelkästään ammattirikollisiin ja nuorisojengiläisiin, vaan jopa niin sanotut suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutuneet maahanmuuttajataustaiset ihmiset aiheuttavat ongelmia. Tästä uunituore esimerkki kertoi naisen raiskanneesta taksikuskista, jonka "kielitaito oli huono, ja nainen joutui itse kirjoittamaan osoitteen kuljettajan navigaattoriin".

Eikä siitäkään ole kuin reilut kaksi viikkoa, kun yksi SDP:n jäsen jäi kiinni maanpetoksellisluonteisesta toiminnasta. Ja joutui sen seurauksena eroamaan valiokunnan puheenjohtajan paikalta.

Näiden tosiasioiden valossa ei voi kuin ihmetellä sitä, että miten ihmeessä SDP:n kannatus voi olla äänestysikäisten suomalaisten parissa suurempi kuin minkään muun puolueen. Ja hämmästellä, kuinka peräti 51 prosenttia suomalaisista haluaa juuri sen osallistuvan maamme seuraavaan hallitukseen. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajia, jengejä, päätöksiä ja oman edun tavoittelua
Viime päivien järkevin kommentti, Petteri Orpo ja Paavo Arhinmäki
Demareiden esitykset ovat yhtä järkeviä kuin housuihin kuseminen talvipakkasilla

Kyselyn mukaan paikallinen sopiminen lisää työpaikkoja ja talouskasvua

Hallituksen esitys paikallisesta sopimisesta on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa. Siinä on kolme kohtaa, joilla muutetaan työmarkkinoiden kulttuuria. 

Käytännössä tarkoituksena on laajentaa paikallinen sopiminen myös järjestäytymättömiin yrityksiin. Toiseksi työntekijöille tulee mahdollisuus tehdä paikallinen sopimuksen työnantajan kanssa. Kolmanneksi työehdoista voidaan sopia paikallisesti yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä ole, vaan henkilöstöä edustaa luottamusvaltuutettu. Ja vaikka luottamusmies olisikin, voisi hänen rinnalleen valita myös luottamusvaltuutetun.

Esityksen tarkoituksena on joustavoittaa työmarkkinoiden toimintaa siten, että kukin työyhteisö voisi sopia asioista sille sopivalla tavalla. Käytännössä tämä tarkottaisi lievää ammattiliittojen vallan rajoittamista. 

Perimmäinen tavoite on kuitenkin yritysten ja sitä kautta Suomen talouden toimintaedellytysten parantaminen. Ja siksi oli mielenkiintoista lukea Kauppakamarin yrityksille suuntaaman kyselyn tuloksista. 

Sen mukaan yli viisi prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi uudistuksen lisäävän rekrytointia merkittävästi ja runsas 27 prosenttia jonkin verran.  Lisäksi kyselyyn vastanneista yrityksistä 56 prosenttia arvioi uudistusten vauhdittavan tuottavuuden kasvua yrityksissä. Jos nämä asiat toteutuvat edes osittain läpi koko yrityskentän, tulee sillä olemaan merkittävä positiivinen vaikutus koko Suomen talouteen.

Tämän toi esiin myös Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi, joka totesi, että "jos kolmasosa yrityksistä palkkaa edes yhden henkilön lisää, tarkoittaisi se kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja". Lisäksi edes kohtuullisella talouskasvulla olisi tätäkin suurempi vaikutus.

Jos ja kun laki astuu voimaan parin kuukauden kuluttua - kuten on tarkoitus - on edessä jännittävä aika. Näin siksi, että kyselyn perusteella voidaan jopa ounastella sillä, että Suomen talous kääntyisi 16 vuoden tauon jälkeen lopultakin kasvu-uralle. Ja sen myötä jopa julkisen sektorin supistusten tarve voisi ajan myötä helpottaa. 

Mutta ei nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä talousasioissa mikään ei ole varmaa etukäteen. Eikä nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa - viittaan Ukrainan, Lähi-idän ja Taiwanin tilanteiden mahdolliseen eskaloitumiseen - edes se, että yritykset todellisuudessa lisäisivät rekrytointejaan tai lähtisivät aiempaa nopeampaan kasvuun. 

Juuri nyt ei kuitenkaan ole syytä pessimismiin, vaan on aika siirtää katse luottavaisesti kohti ensi vuotta. Ja kiinnittää huomio uuden työmarkkinalainsäädännön vaikutukseen työllisyys- ja talouskehitykseen täällä Pohjantähden alla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työmarkkinasyksy alkaa pessimistisissä merkeissä
Gallupdemokratian vastainen päätös
Ay-liike alleviivaa työelämäuudistusten tarpeellisuutta