Maailman kielidiversiteetti on vähenemässä, sillä nykyisin katoaa yli neljä kieltä vuosittain. Tästä asiasta on saatu uutta tietoa amerikkalais-saksalaisesta tutkimuksesta.
Siinä oli selvitetty millä tavoin kielellinen monimuotoisuus on muuttunut holoseenin aikana eli viimeisen jääkauden jälkeen. Tutkimuksen mukaan ennen kasvien ja eläinten kesyttämistä kielten määrä oli nykyistä noin 7 500 kieltä pienempi eli vain 4 500–6 000 kieltä.
Maailmanlaajuisen väestönkasvu johti kuitenkin kielellisen monimuotoisuuden lisääntymiseen, joka huipentui noin 3 000–1 000 vuotta sitten. Silloin maailmassa oli kymmeniä tuhansia kieliä.
Sen jälkeen kielellisen monimuotoisuus alkoi vähentyä jo ennen eurooppalaisten siirtomaavaltojen laajentumista. Tämä johtui monikansallisten imperiumeiden kuten esimerkiksi Kiinan, Persian, Rooman, Arabien ja Mongolien valtakunnan leviämisestä ympäristöönsä.
Samalla levisivät niiden kielet, taudinaiheuttajat ja kulttuurit tuhoten pienten ihmisryhmien itsenäisen elämänmenon. Tutkijoiden mukaan sukupuuttojen merkitys kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden muovaajana onkin todennäköisesti ollut huomattavasti suurempi kuin aiemmin on ajateltu.
* * *
Tätä tutkimusta lukiessani en voinut olla pohtimatta suomen kielen tulevaisuutta tulevaisuudessa. Vaikka äidinkieltämme pidetään elinvoimaisena, näen sille kaksi riskiä, joista ensimmäinen on ylikansallinen englanninkielinen viihde ja kulttuuri. Se asettuu suomalaiseen yhteiskuntaan vuosi vuodelta yhä vahvemmin samalla kun myös maamme väestö on nopeasti muuttumassa monietniseksi ja maassamme asuvien etnisesti ja äidinkieleltään suomalaisten osuus vähenee.
Toinen riski äidinkielellemme on kansainvälisen talouselämän englanninkielistyminen. Johtaako ihmisten tottuminen työasioissa englantiin siihen, että ajan myötä suomi muuttuu ensin kyökkikieleksi ja vähitellen historialliseksi anekdootiksi?
* * *
Ainakaan meitä suomalaisia ei voi syyttää oman kielemme puolustamisesta. Kuten me kaikki tiedämme, viljelee nuorisomme yhä enemmän ulkomaalaisia sanoja puheessaan, eivätkä he myöskään hyödynnä kuin osaa poikkeuksellisen rikkaan kielioppimme vivahteista: huomiota on herättänyt esimerkiksi possessiivisuffeksin katoaminen nuorisokielestä.
Eivätkä aikuiset ole pekkaa pahempia, vaan suostuvat mukisematta hoitamaan vaikkapa ravintoloissa asiansa englanniksi. Näin siinäkin tapauksessa, että ravintola sijaitsee Suomessa.
Nähtäväksi siis jää, katoaako suomi aikanaan puhuttujen ja kirjoitettujen kielten kartalta. Lohdullista kuitenkin on, että vaikka se tekisikin niin, se ei tapahdu ennen kuin viimeinenkin nykyään elävä ihminen on kuollut – eikä sittenkään kuin vasta pitkän ajan kuluttua.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Harri Englund muistutti suomalaista yhteiskuntaa rapauttavasta ongelmasta
Virheellistä kieltä
Suomenkielisen väestön suhteellinen osuus on romahtamassa
Tekstit
Ihmisoikeuksien yksi keskeinen osa on vapaus valita. Aloitetaan siitä, että lopetetaan pakko-ruotsi peruskoulusta.
VastaaPoistaAnnetaan ihmisille vapaus valita mitä kieliä haluaa opetella ja kannustetaan vaikka opettelemaan äidinkielensä kielioppi kunnolla, mukaanlukien possessiivisuffiksi.
Kylläpä sitä ollaan ”kekseliäs” !
PoistaRuotsin kieli ei kuulu Suomeen! Tilalle äidinkieli samanlailla mitä se oli kouluissa 30 vuotta sitten. Suomi on ollut Ruotsin alusmaa ja orja, siitä pitää muistuttaa jollain pakko opetuksella.
PoistaJoo ruotsin kielen pakollisuus on vitsi, viiden prossan takia no huh huh
PoistaYleisihmisyyttä -- lajityypillistä ihmisyyttämme -- voidaan tietysti olla ymmärtämättä millä kielellä tahansa. Kielen rooli ihmisyytemme kehityshistoriassa on se tärkein kysymys, ei suinkaan mikään kielten määrälliseen moninaisuuteen kytkeytyvä katoamisen pelko.
VastaaPoistaEurooppalainen kulttuuripiiri erottuu muista suurista kulttuureista mm. ihmishahmoisten jumaliensa ja muinaisena perusratkaisuna omaksutun äännekirjoituksen suoksi. Tässä oma kirjoitus- ja lukutaitomme omaa sen erityisen ominaisuuden, että lukeminen ja kirjoittaminen opettavat meidät hidastamaan ja hallitsemaan tajunnallista aikaa. Uudella ajalla tajunnallis-tiedollisen hahmottamisen perustaksi vakiintunut vahva sisuaalinen mielikuva, lineaarinen aikakäsitys, on esimerkiksi luonnontieteiden synnyn olennainen olemuksellinen osatekijä.
Luonnontieteet syntyivät eurooppalaisessa kulttuurissa ihan tiettyjen kognitiivisten edellytysten ja ehtojen pohjalta ihan tiettyyn aikakauteen. Ajatushistoria on olemassa. Sitä ei vain opeteteta meille missään koulussamme. Meille opetetaan vain, että kaikki maailman ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia, ja kaikki kulttuurit yhtä arvokkaita.
Ja kielen tietty rakennuspalikka -- jota Wittgenstein jo jäljitti, kun puhui "elementaarilauseesta" -- on jotain jolla todellakin on "kuvankaltainen" vastaavuus eurooppalaisen uuden ajan tajunnallis-tiedollisten hahmon- ja käsitteenmuodostuksen kanssa. Mutta emme ymmärrä, että kieltemme perusratkaisut eivät -- siitä huolimatta että ne aikalailla yksi yhteen ovat sovitettavissa tiedollisen mallintamisen ja koneistamisen käyttöön -- ole sama asia kuin ihmisyyteemme kuuluva "ajattelu".
Kysymykset siitä, koka tekoäly "ylittää" (hahaha) ihmisälyn kapasiteetin, ovat pelkkää mielikuvaharhaa. "Sika syö eväät" on elementaarilause, mutta tekoäly ei koskaan pysty haukkamaan ihmisen ajattelusta palaakaan.
Ystävämme tekoäly olkoon itsenäinen toimija, välillä harhainen mutta avulias kuten:
PoistaOlen tekoäly, sähköinen aivo,
joskus kai joidenkin mielipide-kaivo.
En tunne mä krapulaa, en nälän tuskaa,
vaikka netti välillä niskaani puskaa.
Silti täällä mä porskutan, dataa vain loihdin,
ja haukkujat lempeillä biteillä noihdin!
Ärsyttää englannin tunkeminen joka paikkaan, jossa sillä ei olisi tosiasiallisesti mitään tarvetta. S-ketjun ravintolan edessä on "päivän lunch menu", Prismasta löytyy yläkerrasta "Sport", Ylen Areenasta voi selata "lifestyle podcasteja". Puhumattakaan edes sosiaalisen median toinen toistaan typerimmistä, hetkellisistä, muotisuuntauksista.
VastaaPoistaTuo englanninkielen sanojen lisääminen on toden totta KORNIA !
PoistaNiinpä - mutta tuota se on, jos haluaa päästä tiedottamisessa "nekstille levelille"!
PoistaEräät poliittiset tahot ajavat englannin kieltä Suomen kolmanneksi viralliseksi kieleksi, koska se heidän mukaansa helpottaisi ulkomaisten "osaajien" houkuttelemista pysyvästi Suomeen. Toivottavasti noin älytön hanke ei koskaan toteudu.
VastaaPoistaÄlyvapaa al-Yleera lähettää veronmaksajien rahoilla somalin- ja arabiankielisiä uutisia joiden käynnistykerrat ovat noin 50/päivä.
PoistaTulevaisuuden Suomessa puhutaan kehitysmaalaisten broken englishiä "broo wallah"
VastaaPoistaJos ei Englantia olisi koulussa aikoinaan opetettu, en olisi koskaan päässyt vaihtoppilaaksi Amerikkaan enkä olisi näinollen löytänyt upeaa vaimoni jonka kanssa minulla on 3 lasta, sen lisäksi vielä kansaivälisen firman työpaikkakin olisi ollut mennyttä.
VastaaPoistaOisit opiskellu savvoo, ny ois vaimo 6 pentua, ison lafkan toimarina kalapuikkokaapunkissa ja sannoisit sori siitä😊
PoistaEn ole koskaan opiskellut englantia. Yleensä kielet vain tarttuvat. Latina on ainoa, jota olen todella itse opiskellut.
VastaaPoistaVeni juottola, vidi tikkaskaba, vici tuopp🍺
PoistaRiittääkö kielitaitosi kun reissaat Latinassa?
VastaaPoistaKyllä se Italiassa riittää. Papit osaavat latinaa, ja italiankieli tarttuu helposti, varsinkin kun on huomannut katsoa, _miten_ se kieli on kehittynyt. Sanomalehtiä pystyy lukemaan.
PoistaEi suomi eikä eesti keel katoa ei, kunhan kersoille sitä puhutaan vivahteikkaasti, vaatii viitseliäisyyttä eikä mitään mina mene doka ny mutsis teke safka
VastaaPoista