Hutkitaanko vai tutkitaanko etnistä profilointia?

Sisäministerimme Maria Ohisalo (vihr) halusi käydä avointa keskustelua etnisestä profiloinnista, mutta ei sitten kuitenkaan malttanut sivistyneen ihmisen tavoin odottaa, vaan ryhtyi saman tien vaatimaan siihen puuttumista. Taustalla on se, että jotkut afrikkalaistaustaiset henkilöt ovat väittäneet joutuneensa maassamme etnisen profiloinnin kohteeksi eli joutuneensa poliisin tai esimerkiksi vartijan huomion kohteeksi pelkästään etnisen taustansa tai ihonvärinsä takia.

Poliisitarkastaja ei ottanut kantaa etnisen profiloinnin käytöstä kissalan poikien järjestyksenvalvonnassa. Sen sijaan hän toivoi, että mahdolliset tapaukset tuodaan poliisille tietoon tai niistä kannellaan, jotta niiden todenperäisyys voidaan selvittää.

Seuraavaksi onkin jännittävää seurata, minkälaisia tapauksia nousee esiin. Ja miten oikeus, Ohisalo tai poliisi itse niihin suhtautuu. 

Samalla varmaankin asetetaan raja sille, mikä on etnistä profilointia. Onko sitä esimerkiksi poliisin toimenpiteiden kohdistuminen etnisten tuntomerkkien perusteella silloin kun tehtävänä on hakea näiden tuntomerkkien perusteella määritelty henkilö? Tai se, kun poliisi tai myymäläetsivä seuraa johonkin vähemmistöryhmään kuuluvan henkilön kaupassakäyntiä sillä perusteella, että juuri tähän ryhmään kuuluvien ihmisten tiedetään syyllistyvän selvästi muita väestöryhmiä useammin varkauksiin. 

Oma ryhmänsä ovat laittomat maassaolijat, jotka lienevät suurelta osin tiettyihin etnisiin ryhmiin kuuluvia. Onko jatkossa siis niin, että etsiessään ilman maassaololupaa olevia henkilöitä poliisin pitää kohdistaa suurin osa toimenpiteistä etnisesti kantasuomalaisten näköisiin? Vai voittaako järki, ja viranomainen voi suorittaa valvontatehtävänsä mahdollisimman suurella kustannustehokkuudella?

Selvää on kuitenkin, ettei ihmisten pysäytteleminen täysin ilman muuta perustetta kuin etniset tuntomerkit ole hyväksyttävää. Siten poliisi ei voi ottaa puhallutettavaksi vain muslimin näköisiä autonkuljettajia, eikä marketissa työtään tekevä vartiointiliikkeen palkollinen voi tarkastaa satunnaisen kulkijan taskuja vain siksi, että hän näyttää etnisesti erilaiselta.

Hyväksyttävää ei myöskään ole pääsyn estäminen ravintolaan etnisin perustein, vaikka onkin selvää, että ravintolan omistaja haluaa asikasprofiilistaan toiminnan kannattavuuden ja järjestyksenpidon kannalta hyvän. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi on kuitenkin käytettävä muita keinoja kuin etninen profilointi, vaikka omistajalla olisikin kokemusta joidenkin etnisten ryhmien ongelmallisuudesta.

Sen pidemmittä jaaritteluitta jään odottelemaan minkälaisia etnisen profiloinnin tapauksia saamme hämmästeltäväksemme. Ilmeneekö erityisesti poliisin toiminnassa moitittavaa, vai onko niin, että afrikkalaistaustaisten kokemukset ovat pelkkää tarinaperinteen jatkoa ja poliisin toimenpiteet on tehty hyväksyttävistä syistä. Oma veikkaukseni on, ettei poliisintoiminnasta synny sen suurempaa hälyä, mutta joidenkin ravintoloiden ja vartiointiliikkeiden toiminnasta sellaista saattaa löytyäkin. 

Maria Ohisalolle haluaisin kuitenkin tässä vaiheessa muistuttaa siitä vanhasta viisaudesta, ettei kannata hutkia ennen kuin on tutkittu. Ei varsinkaan sisäministerin asemassa.

Aiempia ajatuksia samasta aiheesta. 

Poikkeuksellisen absurdi aika

Mamu-poliiseja

Porvoon tapahtumat kielivät luottamusyhteiskunnan katoamisesta