lauantai 14. lokakuuta 2017

Maksamme velkaa

Helsingin Sanomissa oli juttu siitä, kuinka Suomi sai apua sotien jälkeen. Artikkelissa haastatellun asiaa tutkineen ja pian tohtoriksi väittelevän tartuntatautilääkäri ja valtiotieteiden maisteri Helene Laurentin mukaan "Suomen hyvä terveydenhuolto ja korkea koulutus ovat osittain ulkomaisen avun ansiota".

Hän ilmoitti HS:n haastattelussa näkemyksenään, että ”maailmassa on nytkin sotaa käyviä maita, joissa tilanne on karmea. Olemme samaa maapalloa ja meidän pitää tukea toisiamme."

Ja sitähän me teemme suurella rahalla. Ulkoasianministeriön nettisivun mukaan "vuonna 2017 valtion talousarvion mukaiset kehitysyhteistyön määrärahat ovat kokonaisuudessaan 881 miljoonaa euroa". Siis yli 1,5 prosenttia kaikista valtion menoista.

Lisäksi me pyöritämme maassamme turvapaikanhakijasirkusta, jonka vuosikustannukset olivat vuonna 2016 lähes miljardi euroa. Se on kuitenkin vain murto-osa kaikista turvapaikkapolitiikkamme kustannuksista.

Näin siksi, että pakolaisstatuksen saaneiden elämänmittaiset kustannukset parhaan käytössä olevan, mutta pahasti puutteellisen, laskelman mukaan ovat suurimpiin humanitaarisin perustein maasta oleskeluluvan saaneisiin maahanmuuttajaryhmiin kuuluvien henkilöiden osalta noin 15 000 euroa vuodessa. Tämä tekee pelkästään viimeisen 12 kuukauden aikana Suomesta turvapaikan saaneiden 5 334 irakilaisen osalta yhteensä 80 miljoonaa euroa vuodessa koko heidän elinaikansa.

Eli jos tuo heidän jäljellä oleva elinaikansa on vaikkapa 40 vuotta (tulijathan ovat nuoria) tulee kokonaislaskuksi suomalaiselle yhteiskunnalle reilusti yli kolme miljardia euroa. Ja tämän päälle tulevat siis muiden samalla ajanjaksolla oleskeluluvan saaneiden aiheuttamat kustannukset. Sekä tietenkin vuotta 2016 edeltäneinä ja sitä seuraavina vuosina turvapaikan saaneiden kustannukset.

Entä nuo HS:n jutun mainitsemat Suomen sotien jälkeen saamat avustukset. Listaan tähän kaikki jutussa mainitut avustuserät.

Unicefin edeltäjä UNRRA: 2,5 miljoonan dollarin avustus. Sen avulla hankittiin myytäviä vaatteita, joiden myynnin kautta saatiin kokoon peräti 12,5 miljoonaa nykyeuroa.

Ruotsista saatiin 4,6 miljoonaa euroa suoraa avustusta. Lisäksi saatiin sokeria, jota myytiin sodanjälkeisessä puutteessa elävälle kansalle ylellisyyshintaan ja näin saatiin kokoon peräti 400 miljoonaa nykyeuroa. Sodasta syrjässä pysyneelle Ruotsille sokerilahjoitus ei luonnollisestikaan maksanut edes likimain näin paljoa.

Lisäksi jutussa mainittiin sveitsiläinen Schweitzer Spede, mutta ei sen maksaman tuen määrää. HS kertoi kuitenkin, että järjestö tuki mm. 75 000 lapsen kouluruokailua, nykykouluruokailun hintojen kautta arvioituna siis joitain satoja tuhansia euroja.

Edelle kirjoittamani perusteella näyttääkin siltä, että Suomi maksaa sodanjälkeisinä vuosina lahjaksi saamansa "kehitysapuvelan" moninkertaisesti joka ikinen vuosi. Siten tuleva tohtori Helene Laurentkin voi olla ylpeä Suomesta ja sen panoksesta kehitysmaiden jaloilleen nostamiseksi.

Mutta meidäthän tunnettiinkin jo ennen toista maailmansotaa Yhdysvalloissa ainoana kansakuntana, joka maksoi takaisin velkansa - velan joka oli otettu helpottamaan itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeistä akuuttia ruokapulaa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomen Perustan laskelman puutteet vähättelevät somalien ja irakilaisten aiheuttamia kustannuksia
800 euroa per lapsiperhe on mennyt vuosi toisensa jälkeen hukkaan
EU:lta miljoonia euroja Suomen köyhille


17 kommenttia:

  1. Jos siltä tuntuu ja haluaa niin voihan sitä tehdä vaikka kotiadoption mallin mukaan:

    https://pt-media.org/2017/10/13/tajukankaan-perjantaiepistola-kuinka-ne-vaativat-meita-elattamaan-rakastajiaan/

    VastaaPoista
  2. Timo Vihavainen on lainannut Kari Suomalaista: ”Kyllä me suomalaiset olemme banaanimme maksaneet”. Tähän voi todellakin professorin tavoin lisätä että ”vieläpä moneen kertaan”. Itse asiassa historian valossa olemme vahvasti saamapuolella:
    1. 1750-luvulla, Ruotsin vallan alaisina väestöstämme kuoli kolmasosa nälän, kylmä ja tautien triangeliin. Sotakelpoiset miehet olivat pakko-otettuina sotimassa mm Saksassa Ruotsin lipun alla.
    2. 1860-luvulla, Venäjän vallan alaisina maassamme kuoli 200.000 asukasta kolmessa vuodessa niin ikään nälkään, kylmään ja tauteihin. Miehiä oli sotimassa tsaarin puolesta, pesti josta ei voinut ”kieltäytyä”.
    Suomella ei siten ole mitään velvollisuutta maksaa ”siirtomaiden orjuuttamisesta”. Orjalaivojen tervakin oli ylhäältä määrätty toimitettavaksi vientiin, voiton kääri valtaa pitävä maa.
    PS: Edeltä käy myös ilmi, kumpi onkaan vaarallisempaa, parin asteen lämpeneminen vai kylmeneminen. Tähän pyydän vastausta etenkin vihreiltä poliitikoiltamme.
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoittanet kohdalla 1 1750-luvun sijasta 1690-lukua ja suuria kuolonvuosia, jolloin pikkujääkausi kuritti pohjoista maatamme. Katastrofia pahensi vielä heti kuolonvuosien jälkeen alkanut isoviha, jonka aikana mm. Etelä-Pohjanmaalta kuolivat käytännössä kaikki miehet lapsia ja vanhuksia lukuun ottamatta.

      Poista
  3. Hyvä biisi! Muistatko vielä, Proffa?

    VastaaPoista
  4. Minua on aina v...nut kun tänne elinikäisen elämän piiriin kuuluvia kutsutaan vähemmistöksi. Perhana sentään, meitä Suomalaisia on täällä vähemmän kuin naapurin Pietarissa.
    Mehän ollaan maailman mittakaavassa niitä vähemmistöjä joita pitäisi kynsin hampain suojelle.
    Muutama saatanan takkutukka ja oman kansansa vihaaja voi näköjään hävittää kokonaisen kansan multikultifantasioillaan.
    Miettikää nyt ihan oikeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä suomalaisuus tarkoittaa sulle ylipäänsä, Joppos? Ihonväriäkö? Mikä silloin erottaa suomalaisen toisista vaaleaihoisista, tai tummaihoisista? Mitä on kansallisuus? Älä haudo v*tutusta vaan on hyvä että ilmaiset itseäsi.

      Poista
  5. Näille heleneille ei mikään riitä, eikä kiitollisuudenvelka lopu koskaan. Antavat pois vaikka siemenperunat. Sukupolvet vaihtuvat, anteliaisuuden on jatkuttava, vaikka omia elämisenedellytyksiä tuhoten.

    VastaaPoista
  6. Ruotsissa on laskettu että yhden somalin, joka ei tee työtä, elinikäinen kustannus valtiolle on noin 10 miljoonaa kruunua. Suomessa on myöskin laskettu ja tulos on noin 1 miljoonaa euroa. Eli aika yhtäpitävät tulokset. Vaikuttaa isolta, mutta jaetaan se 75 vuoteen ja sitten 12 kuukauteen, niin alkaa olla aivan ymmärrettävissä lukemissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Irakilaiset menevät suunnilleen samoihin tuolla yllä antamieni numeroiden perusteella: 40 vuotta tekee 600 000. Heikoimmin sopeutuneiden maaahanmuuttajaryhmäläisten kustannus vastaa karkeasti ottaen nuorena syrjäytyneen kantasuomalaisen aiheuttamaa kustannusta.

      Poista
    2. On hyvä, että juuri tässä blogissa kannustetaan maahanmuuttajia integroitumaan yhteiskuntaan erilaisin toistuvin kauniin sanakääntein. Kaikkihan lähtee siitä, että on ensinnäkin tervetullut ihminen. On helppo tehdä hyvää, vai mitä.

      Poista
    3. Sanotaan näin, että integroitunut maahanmuuttaja on tervetullut, mutta integroitumaton on ongelma. Liian monta ongelmaa on katastrofi niin maahanmuuttajille kuin kantaväestöllekin.

      Poista
    4. Mitä mieltä olet itse, kannustatko kirjoituksillasi tervetullutta maahanmuuttajaa integroitumaan tässä blogissasi? Sehän lienee toivottavaa sinusta kommenttisia perusteella.

      Poista
    5. Kyllä minä koen Professorin nimenomaan kannustavan tervetullutta maahanmuuttajaa integroitumaan. Siis maahanmuuttajaa, jolla on aito halu tulla suomalaisen kansankokonaisuuden jäseneksi. Sellaisen minäkin toivotan tervetulleeksi.

      Tällaista halua omaamattomat maahanmuuttajat ovat maahantunkeutujia. He eivät ole tervetulleita ainakaan minulle. Professorin kirjoituksista päätellen eivät ole hänellekään.

      Omasta puolestani kehotan sellaisia painumaan muualle. Valinnan varaa nimittäin on aika paljon.

      Poista
    6. Proffa oli huolissaan Suomen "etnis-kulttuurisesta" tulevaisuudesta maahanmuuton johdosta taannoin kirjoituksessaan (jos toisessakin), mikä minusta kielii jostain ihan muusta kuten avoimesta rasismista eikä mistään ystävällisestä/normaalista suhtautumisesta ulkomaalaisiin ylipäätään.

      Koemme asioita eri tavoin jokainen, maailmankuvani mukaisesti suhtaudun siihenkin rikkautena.

      Poista
  7. Kuluneen vuoden aikana kirjoitusten särmät ovat terävöityneet ja vastakkainasettelut jyrkentyneet. Hyvä niin. Ongelmahan on se, että todellisuudesta irti oleva eliitti ei suostu näkemään mitä on tapahtumassa.
    Minusta ei ole olemassa integroituvia mamuja. Jos olen väärässä, todistakaa se.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!