perjantai 17. helmikuuta 2017

Filosofin ajatuksia pakolaiskriisistä

Slovenialainen filosofi Slavoj Žižek on ottanut kantaa nykyaikaiseen kansainvaellukseen vastakäännetyssä kirjassaan. Se on mielenkiintoista, sillä filosofien pitäisi olla ennen kaikkea loogisen ajattelun mestareita. Kuunnellaan siis mitä miehellä on sanomista - tosin sillä varauksella, ettei tämä kirjoitus perustu edellä mainittuun kirjaan, vaan Yleisradion uutiseen.

Ylen mukaan Žižek haukkuu tekopyhiksi ne, jotka vaativat avoimia rajoja. Maailmanparantajat ovat hänen mukaansa älyllisesti epärehellisinä, koska he tietävät rajojen avaamisen johtavan Euroopassa kapinaan.

Filosofi toteaa myös, ettei oman elämäntapamme puolustaminen ole rasistista. Eikä kaikenlainen islamin kritisoiminen ole kiellettyä. Ei ainakaan siksi, että se johtuisi länsimaisesta islamofobiasta.

Žižek toteaa Ylen mukaan lisäksi pakolaisten oman vastuun. Haave paremmasta elämästä muualla ei synny ilman pakolaisten oman todellisuuden muuttumista.

Näkemystensä ohella Filosofi tarjoaa ratkaisuehdotuksen nykyisen kansainvaelluksen tarjoamaan haasteeseen. Hänen mukaansa kriisialueiden läheisyyteen olisi perustettava vastaanottokeskuksia, joissa ihmiset rekisteröitäisiin ja dokumentoitaisiin. Tehtävän hän antaisi armeijan kaltaiselle instituutiolle, koska sellainen on ainoa, joka kykenee toteuttamaan niin suuren tehtävän.

Žižek haluaisi lisäksi muotoilla selvästi ja täsmällisesti pakolaisten hyväksymisen ja sijoittamisen kriteerit ja määrän. Sekä heidän lopullisen sijoituspaikkansa.

Pidemmällä aikavälillä Žižek korjaisi asiat paikan päällä kriisimaissa. Tärkein tehtävä olisi saada aikaan sellainen taloudellinen muutos, joka poistaisi pakolaisvirtoja aiheuttavat olosuhteet.

Hiukan jäin ihmettelemään filosofin näkemystä, jonka mukaan "pääsyy pakolaisuuteen on globaali kapitalismi ja sen geopoliittinen peli". Eikö hän tosiaankaan näe kriisimaiden väestöräjähdyksen ja niiden etnis-uskonnollisten erityispiirteiden keskeistä roolia pakolaisongelman taustalla?

Siitähän saatiin tuoretta tietoa myös tänä aamuna, kun irakilaisten shiiojen kerrottiin ilman sotilaallista tarkoitusta tuhonneen sunnien taloja Mosulin liepeillä. Eikä teko varmaankaan jää ilman jonkinlaista shiioihin kohdistuvaa vastatoimea - mikä edelleen ehkäisee kaksoisvirtain maan perillisten elämän asettumista sivistyneisiin uomiin.

Panin tyytyväisen merkille myös Žižek näkemyksen meilläkin tietyissä piireissä yleisestä muslimeihin kohdistuvasta ylisuvaitsevuudesta. Sen filosofi epäilee johtavan kierteeseen: mitä suvaitsevaisemmin pakolaisten elämäntapoihin suhtaudutaan, sitä enemmän syntyy tunne siitä, ettei toimita sittenkään riittävän suvaitsevaisesti.

Žižek ei suosittele maahanmuuttajien aiheuttaman haasteen lääkkeeksi universaalin ihmisyyden ulottuvuutta, myötätuntoa ja ymmärrystä. Ei myöskään "me olemme kaikki yhtä" tunnelman tavoittelemista. Sen sijaan hänestä on hyvä pitää pientä etäisyyttä uusiin tulokkaisiin kunhan vain noudattaa lakeja.

Slovenialaisfilosofin ajatukset olivat virkistävää luettavaa vastapainoksi vaikkapa Suomen PEN:in palkitseman Sunniva Draken kritiikittömään puuhasteluun verrattuna. Jokin aika sitten samansuuntaisia ja pohjimmaltaan terveitä ajatuksia esitteli myös italialainen tutkija, joka kehotti Pohjois-Eurooppaa sulkemaan rajansa.

En tahdo tässä ottaa kantaa siihen, miksi nämä ajatukset ovat päässeet viime aikoina menneisyyttä enemmän esille maamme valtamediassa. Sen sijaan totean, että monipuolisen keskustelun näkyvyys on erinomainen asia kaikkien suomalaisten kannalta, sillä vain sellaisen varaan voivat ihmiset - ja etenkin näkemyksiään vasta rakentavat nuoret - rakentaa oman maailmankatsomuksensa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Itsepetos keskuudessamme
Turvapaikanhakijat ovat islamilaisen terrorismin rahoituskeino
Sunniva Drake muuntelee irakilaista totuutta

14 kommenttia:

  1. Jos vaihtoehtoina ovat Žižek ja Sunniva Drake, taitaa olla parasta vain tappaa itsensä.

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus. Ehdottomasti samaa mieltä viimeisestä kappaleesta jossa toteat, että vain monipuolisen keskustelun varaan ihmiset voivat rakentaa maailmankatsomustaan. Eivätkä muuten omat kokemukset aiheesta ole ollenkaan pahitteeksi, päinvastoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kehuista. Totta puhut kokemuksista, vaikka ne saattavat myös johtaa väärin johtopäätöksiin.

      Poista
  3. Ano 8.52, älä tee itsellesi pahaa.

    VastaaPoista
  4. "Sen sijaan hänestä on hyvä pitää pientä etäisyyttä uusiin tulokkaisiin kunhan vain noudattaa lakeja."

    Luin artikkelin, kuinka Tuomas Akvinolainen suhtautuisi Trumpin muslimimaiden maahantulokieltoon. Kuin Žižek hänkin pitäisi etäisyyttä, eikä päästäisi vihamielisesti suhtautuvia maahan. Tulijat eivät voi ymmärtää, mikä on heidän uuden yhteisönsä yhteinen hyvä, ja voivat siksi olla vaaraksi muille. Maassa oleviin tulee suhtautua kunnioituksella kristityn tapaan, mutta vieraan kulttuurin edustajien on velvollisuus assimiloitua.

    Tuomas Akvinolainen jakoi vieraat ihmiset rauhanomaisiin ja vihamielisiin, molempiin pitää omaksua lainmukainen käsittelytapa. On oltava realisti, ystävällisyyttä ei tarvita. Vihamielisiksi valmiiksi tiedetyille on varomatonta ja epäviisasta avata rajat. Kansallisuutta ei saa luovuttaa tulijalle kuin vasta assimilaation jälkeen, harkinnan ja ajan kanssa.

    Kun seuraa Tuomas Akvinolaisen ajatuksia, sharialakia kannattavia ei tule päästää maahan. Laki, mikä on vastakkainen ja vihamielinen isäntämaan lain kanssa, ei ole oikeutettu levitettäväksi. Trump on toiminut aidossa kristillisessä hengessä päätöksessään, ja voi hyvällä omallatunnolla jatkaa oman kansansa suojelua mahdollisilta terrori-iskuilta. (Lessons from Thomas Aquinas for president Trump...)

    VastaaPoista
  5. Lainaus: "Hiukan jäin ihmettelemään filosofin näkemystä, jonka mukaan "pääsyy pakolaisuuteen on globaali kapitalismi ja sen geopoliittinen peli". Eikö hän tosiaankaan näe kriisimaiden väestöräjähdyksen ja niiden etnis-uskonnollisten erityispiirteiden keskeistä roolia pakolaisongelman taustalla?"

    Tuohon kiinnitin itsekin huomiota, että miksi kummassa filosofi ei pohtinut lainkaan globaaliksi kapitalismiksi kutsumansa ilmiön olemusta. Kirjoitin siitä jo hiukan naamnatauluuni, mutta tulossa on pidempi selvitys itse kapitalismin olemuksesta, joka minun mielestä on pelkkä puhdasta idiotismia, joka tietysti on syyllinen ihmisen maailman kaikkiin ongelmiin, koska olisi typerää väittää, että ongelmien syy voisi olla älyllinen.

    Otan tähän vaikka sen kysymyksen, että saako kapitalisteja kilpailluttaa? Kapitalismi kun kuulemma perustuu kilpailuttamiselle, mutta jostain syystä kaikki -mukaan lukien kaikki filosofitkin- hyväksyvät ilman minkäänlaista kritiikkiä sen, ettei kapitalisteja saa kilpailluttaa, koska jos kapitalisteja saisi kilpailluttaa, niin silloin myös kapitalistit (johon kuuluvat kaikki poliitikot ideologiaan katsomatta, pankkiirit ja muut ns. rikkaat) kuuluisivat halpatyövoimaan.

    Tästä triviaalisti huomataan loogisella älyllä, miten rikkaat saavat aikaan maailman väestöräjähdyksen; jokainen, joka vaatii palkkaa, on samalla vaatinut maailmaan itseään köyhempiä. Kun rikas vaatii lisää miljoonia, niin silloin maailmaan on syntynyt tuhansien, jopa miljoonien ihmisten halpatyövoiman vajaus.

    Siis maailman kaikkien ongelmien perussyy on siinä, että me emme kilpailuta rikkaita, ja se johtuu siitä, että meillä on asiantuntijoita, jotka pelottevat, mitä tapahtuisi, jos rikkaat eivät rikastuisikaan. Rikastuminen on suoraan verrannollinen väestöräjähdykseen, ja liaallinen määrä mitä tahansa on myrkkyä planeetalle.
    Jos rikas ei itse halua kuulua halpatyövoimaan, niin mitä voidaan silloin ajatella rikkaan älyllisyydestä, kun hän silti vaatii jatkuvasti lisää halpoja ihmisiä sekä tahallaan että tahattomasti.

    Ihmiskunnan voi pelastaa vain 180-asteinen paradigman muutos, johon kuuuluu myös inflaatiopeikon jumaloinnin lopettaminen, ja sen vastakohdan hyväksyminen kestävän kehityksen peruspilariksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät kai länsimaiden rikkaat sentään käy panemassa paksuksi kehitysmaiden naisia vaikka halpaa työvoimaa kaipaisivatkin?

      Poista
  6. Väestöräjähdys on tosiasia. Heimonaiselle pitäisi saada desorgestreelilisä aamupuuroon. Minulla on jo sen verran ikää, että muistan Biafran nälkäiset pallomahat kärpäsiä silmät täynnä. Onko tilanne muuttunut parempaan, vaikka 40:ssä vuodessa sinne on syydetty miljardeja kehitysapurahaa? Ei. Mennyt vaan pahemmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaisten kollektiiviseen tajuntaan kuuluu lautasen syöminen tyhjäksi, koska Afrikassa lapset näkevät nälkää. Alkuperäinen versio (tai ainakin minun lapsuudessani käytetty) poikkeaa edelle kirjoitetusta siinä, että Afrikan tilalla oli Biafra.

      Poista
  7. Geopoliittinen peli on kyllä kulissien takainen tosiasia.Esimerkiksi Usa:lla ja Venäjällä on molemmilla omat syynsä kannustaa EU:n negatiivista kehitystä ja tulevaa romahdusta arabikeväillä,massamaahanmuutolla yms.Luonnollisesti toki puhutaan demokratiasta,ihmisoikeuksista ja kaikesta muusta kauniista mutta tuskinpa siihen edes filosofeja tarvitaan havainnoimaan että todellisuus on aivan jotain muuta kuin vaikkapa omien naivien EU idealistiemme fantasiat.1800-luvun suuri peli on käynnissä 2000-luvun säännöin ja pelaajin.Paha sanoa vielä kuka voittaa mutta me olemme häviävässä joukkueessa.

    VastaaPoista
  8. Ei pysty lukemaan kun kilpailluttaa kirjoitetaan kahdella l-kirjaimella,välimerkit puuttuvat eikä pisteen jälkeen ole välilyöntiä. Ahistaa se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välittyy se sanoma kuitenkin. Toki hyvää kieliasua on mukavampi lukea, mutta ainakin kännykällä sen tuottaminen bloggerin vastauslaatikkoon on melkein mahdotonta. Eli yritetään kestää...

      Poista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!