Venäläinen valtiodoping

Venäjä on jäänyt kiinni valtiojohtoisesta dopingohjelmasta, johon liittyy näytteiden vaihtamista ja dopingtestissä näkymättömiä steroidikoktaileja. Siis todellisesta DDR-meiningistä. Tänään on Kansainvälisen olympiakomitean kriisikokous, jossa päätetään itänaapurimme sulkemisesta pois Rion kisoista - tai sitten ei.

Julkisuudessa olleista tiedoista olen saanut sen käsityksen, että dopingohjelmassa on ollut mukana vain osa venäläisurheilijoista. Siten kaikkien maan urheilijoiden sulkeminen ulos kisoista on ilmiselvä oikeusmurha puhtaita venäläisurheilijoita kohtaan. Tästä ei ole epäselvyyttä.

Toisaalta on selvää, että valtiojohtoiseen ja siten erityisen systemaattiseen ja häikäilemättömään sääntöjen rikkomiseen ei voida mitenkään vastata silkkihansikkain. Näin erityisesti siksi, että nyt paljastunut järjestelmä osoittaa urheilumenestyksen olevan maan valtiojohdolle poikkeuksellisen tärkeää. Ja kilpailijoita kohtaan törkeää.

Ajatellen nykyisiä urheilijoita ja erityisesti tulevia urheilijasukupolvia olisi erityisen tärkeää, että tämän luokan dopingvilpistä rangaistaan mahdollisimman raskaasti. Sellainen olisi sekä häpeäksi epärehellisen maan urheilu- ja poliittiselle johdolle että toimisi pelotteena muita vastaavia yrityksiä kohtaan.

Jos nyt lepsutaan, voidaan saman tien lopettaa puheet pyrkimyksestä puhtaaseen urheiluun ja samalla lopettaa jälkeläistensä terveydestä välittävien vanhempien lasten ohjaaminen urheilun pariin. KOK on siis tärkeän ja suuren päätöksen edessä.

Mutta onko moneen venäläisurheilijaan kohdistuva oikeusmurha sittenkin liian kova hinta? Olympiakomitealla on siis edessään vaikea päivä.

* * *

Toinen ja paljon vähemmälle huomiolle jäänyt asia on se, että voidaanko epärehellisiltä venäläisurheilijoilta peruuttaa jälkikäteen mitalit. Tämä edellyttäisi tavalla tai toisella sen osoittamista, että juuri heidän näytteensä on ollut positiivinen. Se on itse näytettä analysoimalla mahdotonta, koska alkuperäiset eritteet on hävitetty.

Yhden keinon saattaa kuitenkin tarjota se, että näyteastioihin on jäänyt niiden avaamisesta jälkiä. Jos ja kun näin on, voidaanko urheilijat tuomita dopingrikkeeseen astioista löytyneiden avaamisjälkien perusteella? Ja antaa mitalit niille, joiden ei ole syytä epäillä käyttäneen dopingia.

Jos tähän päädytään, on mahdollista, että esimerkiksi Sotshin 50 kilometrin hiihdon koko mitalikolmikko vaihtuu. Mikäli näin tapahtuu, nousee Iivo Niskanen tuloslistalla seitsemänneksi, Matti Heikkinen kahdenneksitoista ja Lari Lehtonen kahdenneksikymmenenneksi. Mestariksi nousisi tunturien ja turskansyöjien maan Martin Johnsrud Sundby. Tämä tietenkin vain jos sekä Aleksander Legkovin, Maxim Vilegzhanin että Ilja Tshernusovin näytepulloja on kopeloitu.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Nyt käryää...
Abebe Aregawi loi doping-varjon etiopialaisen juoksukulttuurin ylle
Nicklas Bäckström - doping-valvonnan viaton uhri