Turkin kapina vahvisti Erdogania

Turkissa tehtiin viime yönä ilmeisesti epäonnistunut vallankaappausyritys. Tapahtumia on kommentoitu jo kaikissa mahdollisissa medioissa, joten en kertaa niiden sanomisia. Sen sijaan muutama itselleni mieleen tullut seikka.

Yön tapahtumat osoittivat että Erdogan istuu erittäin vankasti vallassa. Nyt kun hänen asemansa suhteessa armeijaan on testattu, edes sen pelko ei estä häntä toteuttamasta ja äärevöittämästä islamistista politiikkaansa.

Siten on mahdollista, että vallankaappausyritys jää kemalistisen eli maallisen Turkin joutsenlauluksi. Ja tämä on tapahtunut kaikkien länsimaiden tuella (Obama, Soini).

Näin ilmeisesti siksi, että sivistyneessä maailmassa on demokratian katsottu olevan reaalipoliittisia faktoja korkeampi arvo. Ehkä myös siksi, että tiedustelulähteet ehtivät tiedottamaan kapinan epäonnistumisesta ennen kannanottoja.

Toisaalta Erdoganin hallinto on suostunut pysäyttämään turvapaikanhakijoiden vyöryn EU:n alueelle. Padon purkaminen olisi ainakin EU-maille ollut katastrofi, joten tämä reaalipoliittinen tosiasia on saattanut edistää poliitikkoja ilmaisemaan tukeaan Ankaran diktaattorille.

Tulevaisuuden kannalta on merkittävää myös se, että Turkin nyt mitä todennäköisimmin islamisoituessa on mahdollista, että maan maallistunut keskiluokka joutuu ahdinkoon. Sen seurauksena se saattaa lähteä liikkeelle - ei henkilökohtaisen vainon vaan elinolosuhteiden muutoksen ja tulevaisuudessa vallitsevan kiihkoislamilaisen ilmapiirin takia. Siten meneillään oleva "pakolaiskriisi" saattaa saada pikantin turkkilaisen lisän.

Koska siinä on kyse maan taloudellisesti kantavasta voimasta ja kehityksen moottorista, saattaa Turkin taloustilanne pidemmällä aikavälillä vaikeutua. Samaan suuntaan vaikuttaisi luonnollisesti kehityksen vastainen uskonnollinen ilmapiiri. Siten Erdoganin Turkki on vaarassa joutua taloudellisiin vaikeuksiin, vaikka keskiluokka ei edes jättäisi kotimaataan.

Jos ja kun Turkin talous kärsii, saattaa diktaattorille ajan myötä syntyä tarve siirtää huomio sisäpolitiikasta ulkopolitiikkaan. Perinteisesti tämä tapahtuu naapureihin kohdistuvalla voimankäytöllä. Tosin Turkin tapauksessa on olemassa myös sisäinen vihollinen, eli maan kurdivähemmistö, jonka asema saattaa siis pidemmällä aikavälillä vaikeutua.

Onni onnettomuudessa on, ettei Erdoganin Turkilla ole voimaa horjuttaa koko maailman sotilaallista tasapainoa - eikä edes tosissaan uhitella venäläisille. Maailmanpoliittista merkitystä saattaa sen sijaan olla sillä, että Turkki on toiminut muille muslimimaille kohtuullisena esimerkkinä demokratiasta.

Tämän mallin katoamisen seuraukset saattavat vahvistaa islamistien asemaa koko muslimimaailmassa. Etenkin tänä aikana, jolloin islamistit ovat siirtyneet tehokkaaseen ja globaaliin terrorismisotaan länsimaita vastaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Turkin Erdogan veti maton muslimien turvapaikanhakuoikeuden alta
Turkki osoittaa EU:lle tien
Länsimaiden pitäisi tunnustaa tosiasiat Syyriassa